Tunturisuden sivut
HIRTTOTUOMIO - HIRTTÄJÄISET

Villissä Lännessä ammuttiin kuin viimeistä päivää. Joka tapauksessa ihmisiä surmattiin aseilla tavaton määrä. Yllättävää on sitten se, että kun joku sai oikeudessa kuolemantuomion, niin häntä ei ammuttukaan - vaan aina hirtettiin.

Hirsipuun rauhoittavaa huminaa

Kuvassa oikealla vanha hirsipuu, johon on ripustettu kultaisten entisaikojen muistoksi hirttoköysi. Sijaintipaikka on aavekaupunki Kaliforniassa, Corlew's Silver City.

Yhdysvalloissa on suuri määrä Villin Lännen ajoilta tyhjiksi jääneitä, aavekaupunkeja. Corlew's Silver City ei lukeudu näihin aitoihin aavekaupunkeihin. Sen ovat luoneet historian harrastajat, keräämällä aitoja vanhoja rakennuksia paikalle ja pystyttämällä ne uudelleen, aikaansaaden näin aavekaupungin. Tämä rakennusprojekti tapahtui 1960 - 1970-luvuilla. Täydellisesti alkuperäisiin muotoihinsa restauturoituihin rakennuksiin kuuluvat saluunat, kirkko, seriffin toimisto, postitoimisto ja monet muut rakennukset.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright - mlhradio
Hirsipuu
Hirspuussa
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright - © Diann Bayes


Hirttäjäisten historiaa

Kuolemantuomion täytäntöönpano hirttämällä on ihmiskunnan historiassa yksi vanhimpia käytettyjä menetelmiä. Erityisesti Villin Lännen kesyttömillä rajaseuduilla hirttotuomio nousi uuteen kukoistukseen. Yhdysvaltain lainsäädännössä kuolemantuomion toteutus hirttämällä on ollut perinne. Vielä edelleenkin Yhdysvalloissa eräissä osavaltioissa on voimassa lainsäädäntö, joka mahdollistaa kuolemantuomion toteuttamisen hirttämällä. Näin tapahtui vielä vuonna 1996.

Myös Suomessa hirtettiin

Villin Lännen hirttäjäisten yhteydessä on syytä muistaa, että myös Suomessa erityisesti Ruotsin vallan aikana hirtettiin usein rikollisia. Hirttotuomion saattoi saada jopa varkaudesta.

Judge Isaac Parker

Isaac Charles Parker.

Sodan eturintamassa tuomari Parker

Tuomari Isaac Charles Parker (1838 - 1896) toimi tuomarina läntisessä Arkansasissa vaarallisina aikoina, jolloin laittomuudet rehottivat kiivaimmillaan.

Useamman sadankin lainsuojattoman miehen muodostamat rikollisjoukkiot kiersivät pitkin maita ja mantuja valmiina ryöstämään ja tarvittaessa tappamaan. Näitä miehiä ei tuntunut pidättelevän mikään ja he varsin avoimesti yrittivät osoittaa, että lait eivät olleet olemassa heitä varten ja heille ei kukaan voisi mitään. Jopa kokonaiset kaupungit jäivät ajoittain näiden rikollisjoukkioiden terrorin alle, pienemmistä kylistä puhumattakaan. Itse asiassa oli meneillään sota, jossa taistelivat vastakkain rikolliset - ja vasta järjestäytymässä oleva yhteiskunta.

Rikollisten vastaisen rintaman eturivissä olivat lainvalvojat, rangerit, seriffit ja apulaisseriffit sekä tuomarit, joista yksi maineikkaimpia oli Isaac Charles Parker. Parker oli omalta osaltaan osoittava kaikille, että lait koskettivat jokaista. Ja jokaisen, joka syyllistyi raskaaseen rikokseen, oli eräänä päivänä kyettävä kohtaamaan se, että edessä oli nousu pitkin natisevia portaita, vetelin polvin hirttolavalle, jossa kaikesta tekemästään joutui maksamaan suurimman hinnan.

Parker osallistui myös hirsipuuteknologian kehitystyöhön, sillä hän suunnitteli hirsipuusarjan, jossa saattoi hirttää kerralla useamman ihmisen.
Miksi ei ampumalla

Syitä siihen, miksi juuri hirttäminen oli Villissä Lännessä arvossaan, voi pohtia. Hirttotuomiota eivät käytelleet vain tuomioistuimet, vaan sitä käyttivät myös lynkkausjoukot silloinkin, kun ampuminen olisi tapahtunut huomattavasti helpommin ja nopeammin. Yksi syy hirttotuomion käyttöön piilee varmaan siinä, että siinä tuomittu kärsii suuremman, julkisen nöyryytyksen ja häväistyksen - etenkin silloin, kun tuomio on laitettu toimeen julkisesti, hirttolavalla keskellä kaupunkia.

Näissä tilaisuuksissa, joita yleisö on saanut seurata, on ollut varmasti sitä samaa karnevaalitunnelmaa, jota on ollut Euroopan noitarovioilla. Kansan mielestä paha on saanut palkkansa ja tuon palkanmaksun hetkillä kansa on voinut saada tapahtumasta itselleen ilmaista iloa ja jännitystä. Tätä emme tietenkään enää nykypäivän sivistyneessä yhteisössä voi muuta kuin ihmetellä, mutta ajat ovat olleet toiset. Julkiset hirttäjäiset Villissä Lännessä kytkeytyivät aikaan, joka muutenkin on ollut täynnä väkivaltaa ja tappamista, eivätkä ne siten ole nostaneet sitä vastustusta, joka tänä omana aikanamme olisi selviö.

Hirttäjäispäivän huumaa

Esimerkinomaisesti kaivamme historian hämäristä päivänvaloon yhdet hirttäjäiset. Arkansasissa, Forth Smithissä nähtiin todellinen yleisöryntäys 3.9.1875, kun kerralla hirtettiin kuusi rikollista - näistä kolme oli valkoisia, kaksi intiaaneja ja yksi oli musta. Yleisöä ja lehdistöä saapui kaikkialta, Little Rock'ista, St. Louis'ista ja Kansasista ja heitä oli paikalla lopulta noin 5 000. Lehdistöä paikalle saapui myös kauempaa, koko maasta.

Yleisö seurasi henkeään pidätellen, kuinka rikolliset talutettiin rivissä vankilasta hirttolavalle. Lavalla jokaiselta tuomitulta kysyttiin, oliko tällä joitakin viimeisiä toivomuksia tai viimeisiä sanoja.

Tuomiot antanut tuomari Isaac Charles Parker sai tämän tapahtuman jälkeen lempinimen "The Hanging Judge" - hirttotuomari.

Isaac Charles Parker toimi tuomarina 21 vuotta ja käsitteli 13 490 juttua. Näissä jutuissa hän tuomitsi vankilaan liki 10 000 henkeä ja antoi kuolemantuomion, hirttämällä, 160 ihmiselle, joista 156 oli miehiä ja 4 naisia. Vain 79 näistä tuomituista kuitenkin lopulta hirtettiin, muut kuolemaan tuomitut joko tietyn vankeusajan jälkeen armahdettiin tai kuolivat vankeudessa. Parkeria on pidetty, vaikkakin hän suosi kuolemantuomioita, yhtenä niistä ensimmäisistä, jotka ajoivat ja puolustivat rikosten uhrien oikeuksia. Hän on siten kirjannut itsensä historian lehdille ikiajoiksi legendana ja sankarina.

Lehdet kirjoittivat hirttäjäisistä näyttävästi kaikkialla maassa etusivuillaan ja uutiset järkyttivät koko maassa lukijakuntaa. Paikalliset ihmiset eivät tapauksesta järkyttyneet, he eivät kokeneet tuomioissa mitään vääryyttä, päinvastoin. Paikalliset, näillä villeillä seuduilla elävät ja asuvat ihmiset kokivat ja näkivät yhä uudelleen sen, kuinka viattomia ihmisiä ryöstettiin ja surmattiin näiden rikollisten toimesta olemattomienkin ryöstösaaliiden vuoksi tai jopa ihan muuten vaan, eikä heiltä riittänyt hirtetyille pienintäkään sympatiaa. (Legends of America: Isaac Parker)

Lynkkausjoukot

Villin Lännen kulttuuriin kuuluivat lynkkaukset, joita laittoivat toimeen pikaisesti ja ilman oikeudenkäyntejä tavallisisista siviileistä koostuvat lynkkausjoukot. Lynkkaukset tehtiin poikkeuksetta hirttämällä. Etsittiin vain lähin sopiva orsi tai puu ja laitettiin aikailematta ja reippaasti toimeksi.

Lynkkaukset olivat yleisiä karjakentillä, joilla verekseltään kiinni saatu karja- tai hevosvaras useinkin sai tuomionsa heti paikan päällä. Erityisesti hevosvarkautta pidettiin äärimmäisen raskaana rikoksena, josta kiinni saatu hyvin usein lynkattiin.

Lynkkausjoukko saattoi muotoutua pikaisesti myös kaupungissa kadulla tai saluunassa, kun väkijoukko alkoi jakaa oikeutta jollekulle rikoksesta tavatulle tai epäillylle.

Joskus siviiliväestö muodosti pysyvämpiä lynkkausjoukkoja, jotka lähtivät aktiivisin toimin jäljittämään rikollisia. Taustalla tällaisessa oli jokin erityisen kuohuttava rikollisuuden muoto, joka sai kansalaiset ottamaan oikeuden omiin käsiinsä. Kuuluisimpia näistä siviilikansalaisten muodostamista lynkkausjoukoista, vigilanteista, on Renon junanryöstäjiä jahtaamaan alkanut Scarlet Mask Society. Tämä punaisin liinoin kasvonsa peittänyt joukko muodostui useammasta sadasta miehestä. Joukko jäljitti ja lynkkasi hirttämällä kymmenen Renon joukkion miehistä. Lue tarkemmin näistä lynkkaavista vigilanteista!
Hirttotuomio
Hirttotuomion täytäntöönpano

Kuvassa vasemmalla valmistaudutaan tuomion täytäntöönpanoon. Tuomittu on James Fleming Parker - Prescott, Arizona - 3.6.1898. Parker sai kuolemantuomion murhista ja junaryöstöistä. Viime vaiheessa, epäonnisen junaryöstön jälkeen, Parker pakeni perässään tulevaa possea kahdeksan päivän ajan Yavapai County'ssa, Grand Canyonin alueella. Vangitsemisen jälkeen Parker vielä pakeni, ampui paetessaan yhden ihmisen kuoliaaksi, jäi taas kiinni, sai kuolemantuomion ja hirtettiin oikeustalon pihalla.

All rights reserved
*Kuva vasemmalla - Copyright - All rights reserved:
Sharlot Hall Museum of Prescott, Arizona
- Used with permission.
Dodge Cityn kirkko
Dodge Cityn kirkko Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - Kevin Harber
Hirsikeinu
Hirsikeinut Tombstonen oikeustalon edessä

Tombstonessa hirtettiin virallisesti ensimmäiset rikolliset vuonna 1884. Nämä viisi hirtettyä miestä olivat ryöstäneet vuonna 1883 paikallisen sekatavarakaupan ja ampuneet siinä yhteydessä hengiltä neljä ihmistä. Tämä ryöstäjäjoukkion tekemä rikos tunnetaan englanniksi nimellä Bisbee Massacre - eli Bisbeen joukkomurha. Ryöstäjäjoukkion hirttoa oli seuraamassa yli 1 000 paikallista ihmistä.
*** tunturisusi.com linkit ***