Yllä "Hevonen nummella" - brittiläinen James Ward (1769 - 1859).



Luolamaalaus hevosesta - tekijänä Cro-Magnonin ihminen kivikaudella, 40 000 - 35 000 vuotta sitten.

HEVONEN KUVATAITEESSA

Esihistoriallisista luolamaalausajoista lähtien ihminen on maalannut hevosia. Menneinä vuosisatoina, kun hevonen on ollut keskeisesti mukana kulttuurissa, on hevonen ollut näkyvästi myös mukana kuvataiteessa. Hevosia on kuvattu sotakentillä, maataloustöissä, vetämässä erilaisia vankkureita ja ratsuina erilaisissa tilanteissa, kuten hallitsijoiden muotokuvissa.



"Ratsuväki" - amer. Frederic Remington (1861 - 1909).

Villin lännen hevoset

Erilaiset aikakaudet ovat tuottaneet omia taidesuuntauksiaan, joissa hevonen on ollut yksi keskeisiä kuva-aiheita. Näistä aikakausista yksi tärkeä hevostaiteen kannalta oli Villi Länsi. Tämä aika toi mukanaan sellaiset suuret taiteilijat, kuin Frederic Remington ja Charles Marion Russell. Lännen taide meni aikanaan suoraan amerikkalaisten sydämiin: tuhansia alkuperäisiä maalauksia ja niiden jäljennöksiä, kymmeniätuhansia printtejä ja satojatuhansia värillisiä painokuvia ostettiin amerikkalaisten kotien seinille.



"Laukkakilpailuissa" - ransk. Édouard Manet (1832 - 1883).

Impressionismin hevoset

1800-luvulla taiteilijat kuvasivat hevosia ratsukilpailuissa, jotka juuri tuolloin kehittyivät. Impressionistit halusivat kuvata valoja ja värejä, vapaa-aikaa ja nykyaikaista elämänmenoa - ja ratsukisat olivat heille mitä oivallisin maalausaihe. Ranskalaiset Théodore Géricault, Édouard Manet, Edgar Degas ja Henri de Toulouse-Lautrec ovat kaikki vuosisadan suuria taiteilijoita, jotka jokainen muistetaan myös hevosmaalauksistaan.



All rights reserved
*Kuva - Copyright © Giovanni_F
Photo used with permission.

Sarjakuvan hevoset

Tänä päivänä hevostaiteen perinteitä jatkavat perusmaalaustaiteen ohessa lukuisat sarjakuvat ja niiden piirtäjät. Jos haluaa nähdä, miten maailman parhaat taiteilijat piirtävät hevosia meidän aikanamme, kannattaa hankkia käsiinsä Tex Willer. Tässä sarjakuvassa Italian parhaat mestaripiirtäjät antavat suvereenit näytöksensä siitä, miten loistokkaasti hevostaide piirroskuvissa tänä päivänäkin edelleen elää.



Taiteilija työssään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © max guitare

"Maantie Hämeessä" - Werner Holmberg (1830 - 1860)

Yksi Suomen tunnetuimmista maalauksista ja samalla hevosmaalaus, on Werner Holmbergin maalaus Maantie Hämeessä, joka tunnetaan myös nimellä Helteinen kesäpäivä.

Maalaus esittää kappaleen vanhaa postitietä Tampereen läheltä. Ympärillä levittäytyy koskematon erämaa - Holmberg oli ensimmäinen suomalaisen metsän, etenkin mäntymetsän kuvaaja. Kuva on yksityiskohtien täsmällisyydessä realistinen, mutta se henkii erämaaromantiikkaa ja idealistista näkemystä luonnosta. Holmberg työskenteli kansallisen heräämisen aikaan, jolloin taiteilijat tahtoivat luoda maailman nähtäväksi "kotomaamme koko kuvan, sen ystävälliset äidinkasvot".

Valaistuksen monitahoisuudessa - valon ja varjon leikissä, värivastakohdissa, valon taittumisessa pölypilveen - Holmberg on valomaalauksen ja impressionismin edelläkävijä. Hän oli ensimmäinen kansainvälisen tason saavuttanut suomalainen maalari ja vaikutti ratkaisevasti suomalaisen perusmaiseman löytämiseen taiteessamme.

Varsin pienenä ja helteiseen maisemaan sulautuvana etenevät metsätiellä hevoskiesit. Matkalaiset ylimmällä penkillä aurinkovarjoineen nauttivat maisemien kauneudesta, ajomies pukillaan istuu valppaana - kiesien takaosassa nuokkuu helteen turruttamana mies. Kiesejä vetäviä hevosia näkyy kaksi. Maalauksesta välittyy hienosti matkalla olon tunnelma. Vaikka vauhti ei päätä huimaa, niin matka taittuu, maisemat vaihtuvat ja yhä uudet näkymät ja kokemukset odottavat iloisia ja onnellisia matkalaisia

"Hevosen uittoa" - Joaquín Sorolla (1863 - 1923)

Espanjalainen taidemaalari Joaquín Sorolla kuvasi maalauksissaan mestarillisesti maisemaa ja siinä liikkuvia ihmisiä. Hänen lukuisissa rantakuvissaan, niitä on sadoittain, hehkuu kirkkaana Espanjan aurinko.

Sorolla maalasi myös muotokuvia ja historiallisia näkymiä. Hän tunsi erityistä kiinnostusta auringonvalon esittämiseen, ja maalasi siksi muotokuviaankin ulkona.

"Lady Godiva" - John Collier (1850 - 1934)

Godiva eli Lady Godiva oli anglosaksilainen aatelisnainen, joka legendan mukaan ratsasti 1000-luvulla alasti Coventryn kaupungin halki Englannissa saadakseen aviomiehensä lopettamaan kaupungin asukkaiden raskaan verotuksen.

Tarinan mukaan hän oli Leofricin (968 - 1057), Mercian jaarlin ja Coventryn lääninherran, aviopuoliso. Hän pyysi miestään toistuvasti alentamaan tukahduttavia veroja. Mies kieltäytyi kuitenkin itsepäisesti.

Viimein mies kyllästyi vaimonsa aneluun ja lupasi täyttää toiveen, mikäli tämä ratsastaisi alastomana kaupungin katujen halki. Lady Godiva myöntyi ja julistettuaan, että jokaisen asukkaan piti pysyä sisällä tai sulkea ikkunansa hän ratsasti kaupungin halki ainoastaan pitkiin hiuksiinsa kietoutuneena.

Vain yksi coventrylainen ei totellut Lady Godivan määräystä: räätäli Tom. Hän porasi reiän kaihtimiensa läpi nähdäkseen Godivan ratsastavan ohi ja sokeutui näystä. Englannin kielessä Peeping Tom on tarinan seurauksena tirkistelijän synonyymi. Lady Godivan puoliso piti lupauksensa ja lopetti raskaan verotuksen. Vaikka Godiva mainitaan henkilönä asiakirjalähteissä, hänen alaston ratsastuksensa on mitä todennäköisimmin vain legenda. Taiteessa Godivan ratsastus on ollut suosittu aihe. (Wikipedia)

"Hevosten juottoa" - Junius Brutus Stearns (1810 - 1885)

Amerikkalainen taidemaalari Junius Brutus Stearns tunnetaan erityisesti maalaussarjastaan, jossa hän on kuvannut presidentti George Washingtonia. Stearns maalasi enimmäkseen historiallisia näkymiä, mutta joskus jotakin muutakin. Aina hän ei onnistunut kaikissa näissä muissa töissään, mutta tämä hevosten juottomaalaus on yksi hänen onnistuneimpia maalauksiaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Photo - Copyright © JR P