Kauneimmat Joululaulut

Jouluyö, juhlayö.
Päättynyt kaikk' on työ,
kaks' vain valveill' on puolisoa,
lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,
seimikätkyessään.

Jouluyö, juhlayö.
Paimenill' yksin työ.
Enkel' taivaasta ilmoitti heill':
Suuri koittanut riemu on teill'
Kristus syntynyt on,
Kristus syntynyt on!

Jouluyö, juhlayö.
Täytetty nyt on työ.
Olkoon kunnia Jumalalle!
Maassa rauha, myös ihmisille
olkoon suosio suur',
olkoon suosio suur!

Kauneimmat Joululaulut

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Jouluyö, juhlayö

Säveltäjä - Franz Gruber (25. marraskuuta 1778 - 7. kesäkuuta 1863). Itävaltalainen alkeis­koulun opettaja ja kirkko­urkuri Arnsdorfin kylässä.

Sanoittaja - Suom. sanat Gustaf Oskar Schöneman (1839 - 1894). Pastori, jyväskyläläinen kaupunginsaarnaaja.

Joululaulut Joululaulun taustoja

Maailman tunnetuin joululaulu - Itävallan joululahja koko maailmalle

Jouluyö, juhlayö on käännetty yli 300 kielelle. Se on Itävallan joululahja koko maailmalle.

Joka puolella maailmaa kaikuu tämä maailman tunnetuin ja monen mielestä kaunein joululaulu. Sen syntymästä kerrotaan monia tarinoita. Yksi tarina on tällainen.

Jouluaattona vuonna 1818 pastori Joseph Mohr valmisteli joulusaarnaansa pienessä Oberndorfin kylässä. Lukiessaan raamatusta kohtaa: "Teille on tänä yönä syntynyt Vapahtaja..." oveen koputettiin. Maalaisvaimo pyysi häntä siunaamaan korkealla vuoristomajassa juuri syntynyttä miilunpolttajan lasta. Pappi lähti heti matkaan. Kun hän tuli hämärään, ränsistyneeseen majaan ja näki vuoteessa äidin vierellään vastasyntynyt lapsi, hän koki todeksi jouluevankeliumin sanoman. Heti kotiinsa palattuaan pastori kirjoitti runon kokemastaan. Näin syntyivät "Jouluyö, juhlayö" -laulun sanat.

Oli kovin harmillista, että Oberndorfin kylän kappelin urut olivat menneet juuri jouluksi rikki. Pastori näytti urkurilleen Franz Gruberille kirjoittamaansa laulua. Urkurin mielestä runo oli kaunis ja hän sävelsi sen hetkessä. Jouluyön messuun saapuneet kyläläiset ihastuivat heti pastorin ja kanttorin kitaran säestyksellä esittämään uuteen lauluun.

Mutta kuinka laulusta tuli niin laajalti suosittu? Ensinnäkin urut korjannut urkujenrakentaja sai Gruberilta luvan esittää laulua kotiseudullaan Zillertalissa. Strasserin perheen lapset, jotka olivat erityisen hyviä laulajia, oppivat tuon nyt "Taivaiseksi lauluksi" nimitetyn laulun. Lapset kävivät myymässä vanhempiensa tekemiä hansikkaita Leipzigin messuilla ja laulelivat yleisön iloksi.

Kuinka sattuikaan, kaupungin ylikapellimestari kuuli lasten laulavan, ihastui sanattomaksi - ja antoi heille liput illan konserttiin. Kesken konsertin kapellimestari ilmoitti jännittyneen kohahduksen seuraamana, että paikalla olivat uskomattoman ihana-ääniset lapset, Caroline, Josef, Andreas ja Amalie Strasser. Nyt hän pyysi lapsia laulamaan.

En etsi valtaa loistoa Valtaisa suosio - maailman valloitus

Lapsia pelotti kovasti, mutta Caroline neuvoi laulamaan silmät kiinni ja kuvittelemaan, että laulettiin kotona. Yleisön kuunnellessa hartaana lapset lauloivat "Jouluyön". Tosin laulun nimi näinä alkuaikoina oli vielä "Taivainen laulu".

Kaikki paikalla olijat tiesivät heti, että olivat olleet todistamassa suurta ihmettä. Suosio oli valtava - kuuntelijoiden haltioitumisella ja liikuttumisella ei ollut mitään rajaa. Paikalla olivat Saksin kuningas ja kuningatar ja he kutsuivat lapset laulamaan jouluna linnaansa.

Pian laulu tunnettiin koko Saksassa ja myöhemmin se kiiri valloittamaan koko maailman. Alkuvaiheessa tyrolilaiset musiikkiperheet Rainer ja Strasser levittivät laulua kiertueillaan Euroopassa ja Amerikassa. Leipzigissa he esittivät laulun vuonna 1832 ja New Yorkissa vuonna 1839. New Yorkissa ensiesityksen tapahtumapaikkana oli kirkko - Wall Street's Trinity Church.

(Lähteinä kirjalähdeluettelon lisäksi mm. Sacred Destinations: Silent Night Chapel, Oberndorf.)