Joulu
Jenny Nyström

"Äiti ja lapsi joulukuusen äärellä" - Jenny Nyström

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Irina

Jenny Nyström (13.6.1854 - 17.1.1946)

Ruotsalaista Jenny Nyströmiä pidetään pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Jenny syntyi Kalmarissa, kanttori Daniel Nyströmin ja kansakoulunopettaja Anette Nyströmin perheeseen, ja vietti siellä onnellisen lapsuutensa. Jenny oli 8-vuotias, kun perhe muutti Göteborgiin, missä hänen isänsä sai paremmin palkatun opettajan paikan.

Vuonna 1865 Jenny aloitti taidekoulun Göteborgissa, ja vuonna 1873 olivat vuorossa taideopinnot Tukholmassa. Jenny opiskeli myös Pariisissa vuosina 1882 - 1886, sekä maalasi muotokuvia. Hänestä tuli moninaisten taideopintojensa jälkeen yksi Ruotsin rakastetuimmista taiteilijoista. Hänen yksi suuri nuoruuden haaveensa oli oma taidenäyttely Pariisissa, ja sekin toteutui aikanaan.

Vuonna 1871 kirjoitti Viktor Rydberg (18.12.1828 - 21.9.1895) joulukertomuksen "Lille Viggs äventyr på julafton" suomennettuna "Pikku Simon seikkailut jouluiltana". Pikku Vigg istui yksin tuvassa jouluiltana. Silloin pistäytyi joulumaailman maahinen vierailulle, otti pojan mukaansa rekeen ja niin lähdettiin kiertomatkalle talosta taloon jakamaan joululahjoja.

Neljä vuotta myöhemmin sama tarina ilmestyi kuvitettuna. Kuvat oli taiteillut 18-vuotias Jenny Nyström, joka myöhemmin urallaan kuvitti paljon aikansa joululehtiä sekä teki suuren määrän joulukortteja. Hän yhdisteli kuvissaan kansanperinteen ja joulunvieton ja hänen jälkiään seurasivat myös suomalaiset Wendelin ja Koivu. Rydbergin kirjanen ilmestyi suomennettuna ja mukailluin kuvituksin jo vuonna 1895 Juhani Ahon suomentamana.

Vuonna 1887, ollessaan 33-vuotias, Jenny avioitui Daniel Stoopendaalin (kuoli 1927) kanssa. Heidän poikansa Curt Nyström Stoopendaal on myös tunnettu taiteilija. Jenny Nyström kuoli 92-vuotiaana vuonna 1946 Tukholmassa. Samana vuotena kuoli Suomessa hänen tonttutaiteensa jäljillä oman tonttuhahmonsa luonut, suomalaisten rakastama Rudolf Koivu.

Jenny Nyström

Piippalakkinen pieni joulutonttu ei tietenkään ole yksin Jenny Nyströmin muotoilema. Taustana on vanha, kansanomainen kuvitelma pienestä ja hyväntahtoisesta kotitontusta, joka oli vanhanmallisesti pukeutunut polvihousuihin ja pipolakkiin. Tämäntapaisena ja nimenomaan joulutonttuna (jultomten) hänet tavataan jo vuonna 1870 ruotsalaisessa kuvalehdessä "Ny Illustrerad Tidning" nauttimassa joulupuuroaan.

Jenny Nyström

"Julottan" - Jenny Nyström, Joululehden kansi.

Curt Nyström Stoopendaal (25.6.1893 - 27.7.1965)

Curt oli Jenny Nyströmin poika ja hänestä tuli äitinsä jäljillä myös maineikas joulukortti- ja julistetaiteilija. Aluksi hän kylläkin aloitti lääketieteen opinnot, mutta sitten taiteilijan kutsumus voitti. Tyyliltään hänen kuvamaailmansa oli hyvin samanlainen, kuin äidillä - ja hän jopa signeerasi töihinsä "Curt Nyström", niin että se näytti ihan hänen äitinsä kirjoittamalta. Hän on erityisen tunnettu mestarillisista eläinkuvistaan.

Carl Larsson: Jouluaamu

"Jouluaamuna" - Carl Larsson 1894.

Carl Larsson: Brita

"Brita Idunana" - Carl Larsson 1901.

Carl Larsson (28.5.1853 - 22.1.1919)

Carl Larsson oli suuri ruotsalainen taiteilija, joka kuvillaan teki tunnetuksi ruotsalaista kotia ja perheidylliä maalaamalla paljon kuvia omasta perheestään. Hän kuvitti myös joulua. Kuvassa yllä Larssonin lapsista vuonna 1893 syntynyt Brita - kuva on maalattu vuonna 1901. Tässä litografiassa, joka on joulukuvitusta, Britan hahmona on skandinaavinen jumalatar Iduna. Idunan hallussa ovat ihmeelliset omenat, joiden avulla aasat kykenivät säilyttämään ikuisen nuoruutensa.

Henry Mosler

"Jouluaamu - Christmas Morning" - puolalaissyntyinen Henry Mosler (1841 - 1920).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Irina

Kylli-täti - Kylli Koski (6.7.1906 - 19.9.1997)

Joulun suurten kuvittajien joukkoon kuuluu myös Kylli Koski, joka tunnettiin Kylli-tätinä. Alkaen vuodesta 1981 hän piirsi, maalasi ja kertoi omassa Joulukalenteri-ohjelmassaan joulusadun.

Joulukalenteri palautti Kylli-tädin useiden sukupolvien suomalaisten yhteiseksi satutädiksi. Tämä televisio-ohjelma oli ohjelmassa usein heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Monille nämä Kylli-tädin joulusadut ovat osa kaikkein koskettavimpia joulumuistoja.

Lars Carlsson

Lars Carlson (1921 - 2002)

Ruotsalaisen Lars Carlsonin voi helposti nimien samankaltaisuuden vuoksi sotkea Carl Larssoniin - mutta kyseessä on kaksi eri taiteilijaa. Myös Lars Carlsonia pidetään Jenny Nyströmin työn jatkajana. Carlsonin lukuisat joulukortit ovat tänä päivänä ehkä monille meistä jopa tutumpia, kuin Jenny Nyströmin joulukortit. Carl Larsonin joulukuvien innoittajana ovat hänen omat lapsuuden joulunsa Finnskogenissa. Carlsonin luomaa tonttuhahmoa pidetään yhtenä joulukorttimaailman kauneimmista kaikkien tonttujen joukossa. Carlsonin joulukortit tunnistaa myös helposti taiteilijan signeerauksesta - "L.C".
Martta Wendelinin joulukortit

Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986)

Martta Wendelin ja Rudolf Koivu ovat suuria suomalaisia satukuvittajia, jotka muistetaan myös erityisesti joulukuvistaan. Heidän joulukuvissaan herää edessämme eloon uudelleen tuo menneiden aikojen nostalginen joulu, jota ei enää ole, mutta jonka hengen voimme saavuttaa vielä tänäänkin, ainakin heidän kuviensa kautta. Näiden kahden rakastetun taiteilijan töitä vertaillaan usein toisiinsa ja niissä nähdään samojakin piirteitä.

Pohjimmiltaan taiteilijat olivat kuitenkin erilaisiakin ja yhteneväisyys heidän töissään syntynee usein siitä, että aihemaailma oli sama. Varmaan he myös seurasivat toistensa tekemisiä ja ottivat oppiakin toisiltaan aina, kun sitä löysivät - itseään aina kehittävien taiteilijoiden tapaan. Vaikka Martta Wendelin ja Rudolf Koivu tekivät elämäntyönsä samalla alalla, he ihmisinä jäivät toisilleen vieraiksi. He eivät koskaan ilmeisesti edes tavanneet toisiaan, vaikkakin kerran Wendelin kertoi nähneensä Koivun Ekbergin kahvilassa Bulevardilla, mutta silloinkaan he eivät keskustelleet.

Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan. Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Sadut ja satujen kuvamaailma olivat läsnä myös Wendelinin aapiskuvituksessa, hän on kuvittanut useita aapisia, joita Suomen kouluissa on luettu vuosikymmenten ajan. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt liki 400.

Wendelinin aikana osa perinteistä joulua olivat erilaiset joululehdet. Hänen kuvittaminaan ilmestyi sellaisia joululehtiä, kuin Kulkuset, Kirkkokansan Joulu, Jouluhimmeli, Koiton Joulu, Joululahja, Lotan Joululahja sekä Lasten Joulu. Uransa aikana Wendelin piirsi ja maalasi tuhat erilaista postikorttia, ja niistä noin 650 liittyy jouluun.

Martta Wendelin

Wendelinin joulukuvista henkii joulun tunnelma puhtaimmillaan ja koskettavimmillaan. Elämä hänen joulukuvissaan ei ole aina maallisesti ylitsepursuavan rikasta, eivätkä lapset hautaudu lahjakasojen alle. Tärkeintä on kuitenkin se kirkas ilo ja jouluinen jännitys, joka säteilee lasten punaposkisilta kasvoilta, heidän ottaessaan vastaan joulua.

Etenkin Wendelinin lapset kaikissa hänen joulukuvissaan suorastaan sädehtivät kasvoistaan joulun jännittävää iloa, joka vangitsee ja pysähdyttää pitkiksi ajoiksi katsojansa hänen kuviensa ääreen. Wendelinin joulukuvien ominaispiirteitä ovat kiireettömyys, perhekeskeisyys ja lapset. Koko suomalainen joulu kaikkine askareineen on mukana, kuusenhakuineen ja jouluaamun kirkkomatkoineen - niin myös joululeipomiset joulupipareineen, joulupuuro ja tietenkin kynttilät, tontut ja joulupukki lahjoineen.

"Wendelinin kuvitustyyli vaihteli pitkän uran aikana. 1910-luvun loppua ja 1920-luvun alkua leimasi dekoratiivinen carl larssonmainen kynänjälki. Tyylitellympi ote kehittyi 1930-luvulla samalla kun kaupunkilaiset aiheet muuttuivat maalaiselämää ihannoiviksi. 1920-luvulla Wendelin aloitti lehtien kuvittamisen Kotilieden ja Aitta-lehden kansikuvilla. Wendelin kuvitti mm. Anni Swanin ja Mary Marckin nuortenkirjoja, viihderomaaneja sekä satukirjoja kuten Zachris Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjaa. Vasta 1930-luvulla syntyi kaikille tutuksi tullut kotikutoinen, maalaiselämän onnea ihannoiva kuvitustyyli, joka erityisesti Kotilieden kuvituksista välittyi 1940-luvun lopulle asti. Kotilieden kansista välittyy maalaiselämän idylliä, suomalaisen elämänmuodon ihailua luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen vaihtelussa. Postikorttien kuvamaailmassa näkyi sama tyylinmuutos. Niiden kuvittajana Wendelinin tyyli on miniatyyrimäisen taitava.

Wendelin asui Tuusulassa syksystä 1937 lähtien. Vuosikymmen vierähti Suopellon huvilassa Rantatien varrella ja 1946 valmistui Wendelinin suunnittelema keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti Annivaara. Oman kodin puutarhan hoito, perhe sekä lukuisat tuusulalaiset ystävät loivat Wendelinille onnellisen ja tyynen vanhuuden. Elinaikanaan Wendelin huolehti taiteensa säilymisestä ja hän lahjoitti Tuusulan kunnalle vuonna 1982 n. 2 000 kuvitusoriginaalista muodostuvan kokoelman, joka muodostaa taidemuseon kokoelmien perustan."
(Lainaus kursiivilla: Tuusula: Martta Wendelin)



Martta Wendelin Kotiliesi

Kotiliedet ja Martta Wendelin

Martta Wendelin oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Rudolf Koivu

Rudolf Koivu (24.12.1890 - 11.10.1946)

Toinen kaikkein rakastetuimmista satukuvittajistamme on Rudolf Koivu. Rudolf Sefanias Koivu, alun perin Koivunen, syntyi Pietarissa jouluaattona, eli 24.12.1890. Koivun molemmat vanhemmat kuolivat keuhkotautiin pojan ollessa pieni, joten Koivua kasvatti hänen enonsa. 14-vuotiaana Koivu lähetettiin isänsä kotiseudulle Tyrväälle isoäitinsä luo. Isoäiti menehtyi jouluna 1905, minkä jälkeen Koivu lähti Helsinkiin. Helsingissä Koivu tapasi sattumalta kummitätinsä Maikki Salmensaaren. Hänen perheensä luona Rudolf Koivu sai turvallisen kodin.

Rudolf Koivu opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1907-10. Koulun päätyttyä hän ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi. Ensimmäistä kertaa Koivun satuaiheisia kuvituksia julkaistiin lastenlehti Koitossa vuonna 1911. WSOY:n vakinaiseksi kuvittajaksi hän pääsi keväällä 1914 ja seuraavien vuosikymmenten aikana Koivu teki töitä useille kustantajille samanaikaisesti.

Koivun tyylin kehittymisen kannalta opintomatka Pariisiin ja edelleen Lontooseen yhdessä opiskelijatoveri Matti Warénin kanssa vuonna 1914 oli merkittävä. Koivu omaksui matkan aikana herkän jugend-viivan. Myöhempinä vuosikymmeninä hänen kuvitustöissään näkyivät jugendin ohella ekspressionismin ja impressionismin vaikutukset. Hedelmällisintä Koivun yhteistyö oli kirjailija Raul Roineen kanssa.

Vaikka Koivu haaveili taidemaalarin työstä, hän oli parhaimmillaan kuvittajana. Koivun maalaukset olivat usein sovinnaisia, mutta kuvitustöissä hän vapautui ja loi mestarillisen lumoavia satumaailmoja, jotka tukivat saumattomasti tarinaa. Koivua pidetään huomattavimpana suomalaisena lastenkirjankuvittajana, jossa työssään hän oli rajattoman mielikuvituksen siivittämä taituri. Koivu piirsi tuhansia kuvia lastenlehtiin, satu- ja koulukirjoihin sekä vakavimpiinkin teoksiin. Aapisia hänenkin töittensä luettelossa on useampia.

Rudolf Koivu

Rudolf Koivun maalauksessa pojat mitä ilmeisimmin sivakoivat kilpailumielessä ja katsovat, kuka on kylän nopein hiihtäjä.

Parhaiten Koivu tunnetaan Topeliuksen, H.C. Andersenin sekä Grimmin satuihin tekemistään loistokkaista kuvista. Suomalaiseen satukirjallisuuteen Koivu jätti pysyvät jäljet, kuvittaessaan Z. Topeliuksen ja Anni Swanin tuotantoa - sekä piirtäessään kuvat ja kehitellessään satujen juonta yhdessä kirjailija Raul Roineen kanssa. Juuri Raul Roineen romanttisiin taidesatuihin syntyneet kuvitukset ovat Koivun laajan tuotannon huippusaavutuksia. Koivu oli paitsi satujen, oppikirjojen, postikorttien ja lehtien kuvittaja, innokas lukija ja teatterin ystävä. Aikalaisten mukaan Koivu oli vaatimaton, kohtelias, hillitty ja herkkä taiteilija. Hänen merkittävä tukijansa oli August Thitz, taidepiireissä tunnettu mesenaatti, johon Koivu tutustui 1930-luvulla.

Rudolf Koivu

Rudolf Koivun joulukuvien harras ja usein hieman humoristinenkin tunnelma ja kuvien sisältämät tarinat, vievät ja siivittävät katsojansa vangitsevasti mukaan joulun ikuisesti kiehtoviin tunnelmiin. Taiteilijan herkin kyvyin Rudolf Koivu osasi lähestyä joulua avoimesti lapsen lailla ja hänen erityinen rakkautensa jouluun välittyy hänen töistään - olihan hän itsekin juuri jouluna syntynyt joulun lapsi. Juuri joulu oli Rudolf Koivulle vuoden tärkein ajankohta, jolloin hän itsekin joulukuvia tehdessään saavutti taas tuon itselleen rakkaan juhlan tunnelman.

Rudolf Koivu

Rudolf Koivun joulukuvat ovat samalla tiukasti aikaansa sidottuja, mutta myös kaiken suuren taiteen tavoin ikuisesti ajattomia. Hänen joulussaan ovat joulunviettoon valmistautumassa niin ihmiset, eläimet, kuin tontut ja joulupukkikin. Jouluaiheisia postikortteja Koivu maalasi 155 ja niiden lisäksi jonkin verran hänen joulusatukuviaan on siirretty joulukorteiksikin.

Rudolf Koivu

Rudolf Koivun maalauksessa tyttö ja poika vaeltavat tonttulakeissaan talvisessa satumetsässä.

Koivu erotti kuvituksissaan tonttu- ja joulupukkihahmot selkeästi toisistaan. Joulupukki on isokokoinen, karismaattiselta vaikuttava valkoparta. Punaposkinen isähahmolta näyttävä pukki pukeutuu punaiseen myssyyn ja harmaaseen turkkiin. Joulupukin seurassa tai yksin liikkuvat tontut ovat punanuttuisia kääpiöitä valkoisine pitkine partoineen.
Hugo Vartiainen

Hugo Vartiainen

Yksi tunnetuimmista joulukorttitaiteilijoistamme on Hugo Vartiainen. Hän signeeraa tavattoman kauniit ja tunnelmalliset työnsä yksinkertaisesti vain H V. Monilla joulukorttitaiteilijoilla on tapana signeerata töitään jotenkin muuten, kuin koko nimellään. Joistakin syistä signeeraus voi tunnetunkin taiteilijan työstä joskus puuttua kokonaan.

Jouluneito

"Jouluneito Katja" - venäl. Zinaida Serebrjakova (1884 - 1967).

Jouluaatto

"Jouluaatto - Christmas Eve" - Carlton Alfred Smith, engl. (1853 - 1946)

Joulutaidetta on tehty paljon myös muualla kuin Pohjoismaissa. Näytteenä brittitaiteilija Carlton Alfred Smithin hyvin kaunis maalaus jouluaatosta. Emme löydä kuvasta meille tuttuja joulun koristeluja, mutta joulusta kertoo naisen mukanaan kuljettama sylillinen orjanlaakereita, joita on jo lattiallakin.

Orjanlaakeri eli piikkipaatsama (Ilex aquifolium)

Orjanlaakeri on liitetty aina jouluun, sillä kasvin taikavoimien uskottiin olevan voimakkaimmillaan juuri talvipäivänseisauksen aikaan. Orjanlaakerin oksia käytettiin asumusten koristeluun, sillä niiden uskottiin tarjoavan keijuille turvapaikkoja. Ainavihantien lehtien symboliikka liitettiin myös kristilliseen joulunviettoon erityisesti englanninkielisissä maissa.
Joulu

Suomalaisia joulukorttitaiteilijoita

Aakkosjärjestyksessä suomalaisia taiteilijoita, jotka tunnetaan myös joulukorteistaan.

Jaana Aalto
Sirpa Aalto
Juha Aarrepalo
Maarit Ailio
Leena Airikkala
Marleena Ansio
Tapio Haapanen
Aarno Hammar
Anne-Marie Hede (s. 1909 Hki)
Kauko Helavuo
Helena Helkama
Tarja Ilola
Minna L. Immonen
Eeli Jaatinen
Riikka Juvonen
Pirkko Juvonen-Valtonen
Laura Järvinen (s. 1907 Tre - k. 1979 Nurmijärvi)
Tarja Kaukua-Senne
Elina Kautto
Liisa Kemppainen
Anna-Stina Ketonen (s. 1916 Hki)
Doris Klaile-Lindholm (s. 1916 Viipuri)
Anja Koivisto
Rudolf Koivu
Elena Kojine (synt. Venäjällä, tulo Suomeen 1918)
Aila Kolat (s. 1912 Hausjärvi - k. 1979 Hki)
Pirkko Koskimies
Teuvo "Teutori" Koskinen
Matti Kota
Mauri Kunnas
Maileena Kurkinen
Arja Kääriä
Maire Könni-Björklind (s. 1917 Hki)

Usko Laukkanen (s. 1930 Hki, sign. Foi)
Reino Lahdelma (s. 1899 Pyhäjärvi - k. 1964 Hki)
Ylermi Lahti
Katriina Laine
Pekka Leppälä
Kirsti Liimatainen
Heljä Liukko-Sundström
Inge Löök (Ingeborg Lievonen)
Urpo Maasio
Päivi Mansikka-aho
Aulikki Miettinen
Leila Myllymäki
Eero Einari Nurmela
Osmo "Omppu" Omenamäki
Salli Parikka
Maikki Parkkila
Raimo Partanen
Marja-Liisa "Marjaliisa" Pitkäranta
Virpi Pekkala
Jaana Pellinen
Terho Peltoniemi
Jouko Pohjola
Kimmo Pälikkö
Etel Raivio
Maija Ranta
Anita Rantanen
Rita Rapp-Lenmor (s. 1924 Hki, sign R.R.)
Anna Rinne
Pirkko Ropponen (s. 1930 Valkeala, sign. PR)

Tarmo Saario
Irma Salmi
Rosa Sauvola (s. 1913 Porvoo)
Virva Seppä
Helga Sjöstedt
Orvo Sundelin (s. 1908 Maarian pitäjä)
Kari Suomalainen
Hannu Taina
Henrik Tikkanen
Kaarina Toivanen
Tarja Toiviainen
Aila Utriainen
Toivo G. Utriainen
Ulla Vaajakallio
Erja Vartiainen

Hugo Vartiainen

Hugo Vartiaisen joulukortit henkivät aidointa ja hartainta joulutunnelmaa.

Hugo Vartiainen
Inkeri Vehmaa
Eijo (Poika) Vesanto
Olavi Vikainen
Pekka Vuori
Jari Välkkynen
Liisa Vänni
Mirja Vänni (Wänni)
Martta Wendelin
Guni Wahlroos-Saarela (s. 1917 Hki, sign. Guni)
Carl Larsson

"Jouluaatto" - Carl Larsson.

Carl Larsson

"Taas on joulu" - Carl Larsson.

Äiti ja poika (Antti) paketoivat joululahjoja

"Äiti ja poika (Antti) paketoivat joululahjoja" - suomal. Venny Soldan-Brofeldt (1863 - 1945).

Joulun sanomaa

"Jouluaatto - Christmas Eve" - William Hippon Gadsby, engl. (1844 - 1924). - Tytöt laulavat hartaina joululauluja, Christmas Carols. Tarkkaavainen katsoja jää miettimään, miksi maalauksessa kaksi tyttöä laulaa valossa, ja yksi vasemmassa reunassa on hiljaa, varjoihin jääden. Ehkäpä nukkea syliinsä puristava tyttö on vain niin ujo...?!

Joulumarkkinat

"Joulumarkkinat" - ruotsal. Georg von Rosen (1843 - 1923).

Carl Larsson

"Joulukuusen koristelua" - Carl Larsson.

Joulupukki tervehtii lapsia

"Joulupukki tervehtii lapsia" - suomal. Venny Soldan-Brofeldt (1863 - 1945). - Lapset vaikuttavat aika pelokkailta, ja kun katsoo hieman tarkemmin joulupukin kasvoja, niin eipä ihmekään. Pukki on tuima.

Joulupukin odotusta

"Joulupukin odotusta" - saksal. Theodor Hildebrandt (1804 - 1874).

Tonttutyttö

Lähteet
Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai - Martta Wendelinin kuvien maailma
Marja Salonen ja Maria Laukka: Rudolf Koivu 1890 - 1946
Wenzel Hagelstam/Turun Sanomat: Rudolf Koivu
Rudolf Koivun Joulukirja
Suomen Posti Oyj/Inka Töyrylä
Helena ja Martti Vuorenjuuri: Hyvää joulua
Kajaanin kampuksen Tiedotuslehti joulukuu 2002


*Tällä sivulla olevien joulukorttien tekijänoikeudet, julkaisuoikeudet ja kaikki oikeudet ovat ko. oikeudet omistavilla. Tunturisusi on käyttänyt niitä siteerausoikeudella (Suomen tekijänoikeuslain 22 §), jolloin vain taiteilijan esittelyn yhteydessä esitetään jotakin hänen tuotannostaan.