Pyhä Nikolaus

Joulupukin esihahmo ja jalo mallikuva on Pyhä Nikolaus, 300-luvulla Vähän-Aasian Myrassa toiminut piispa ja ihmeidentekijä, jota sekä idän että lännen kirkko kunnioittaa pyhimyksenä.

Nikolaus syntyi Lyykian Patarassa 200-luvun lopulla kristittyyn perheeseen. Teini-ikäisen Nikolauksen isä Theophanes ja äiti Nonna menehtyivät ruttoon. Tuohon aikaan oli kauhea rutto, ja hänen vanhempansa, kristittyinä, hoitivat sairaita. Valitettavasti molemmat saivat taudin ja kuolivat.

Orvoksi jäänyt Nikolaus peri suuren omaisuuden. Hänen kasvatusisäkseen tuli hänen setänsä, joka oli arkkipiispa ja joka toimi luostarissa esimiehenä. Siten Nikolauskin asui nuoruusvuotensa luostarin piirissä ja hänestä tuli luostariveli, mutta ei koskaan munkkia. Todelliseksi isäkseen vanhempiensa kuoltua Nikolaus tunsi kuitenkin Jumalan, jonka puoleen hän kääntyi rukouksineen ja jolta hän pyysi johdatusta siihen, mitä hänen olisi elämässään tehtävä. Omaisuutensa suhteen, Nikolaus piti itseään vain pelkkänä köyhille kuuluvan omaisuuden hoitajana.

Vähässä-Aasiassa, nykyisen Turkin etelärannikolla sijainnut Myra oli Nikolauksen ajan mahtikaupunkeja. Siellä oli vieraillut Rooman keisari Hadrianus ja myös apostoli Paavali matkallaan Roomaan tuomittavaksi. Nikolaus toimi juuri tuolla alueella Lyykiassa, nykyisen Lounais-Turkin Antalyan alueella Demren, silloisen Myran, piispana noin vuonna 300. Keisari Diocletianus käynnisti 300-luvun taitteessa viimeiset kristittyjen vainot ja Nikolaus joutui lähtemään maanpakoon. Kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 313 hän palasi virkaansa, kun keisari Konstantinus I Suuri palautti kristityille kansalaisoikeudet. Nikolaus auttoi nälänhädän uhreja mm. vehnää jakamalla.

Nikolaus osallistui ensimmäiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen Nikeassa vuonna 325 ja puolusti kristinuskon Pyhää Kolminaisuutta. Hänen aikaansaannostaan ilmeisesti oli, että kristillinen kolminaisuusoppi virallistettiin ja sen kyseenalaistanut areiolaisuus hylättiin harhaoppina. Nikolausta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa, mutta kuitenkin arvellaan, että hän oli yksi 318 osanottajasta sekä perimätiedon että eräiden asiakirjalähteiden mukaan. Nikolauksen kuolinpäivänä pidetään 6. joulukuuta vuonna 343.

Joululahjat joulusukkiin

Pyhä Nikolaus oli sydämeltään erittäin hyvä ihminen, ja halusi auttaa parhaan kykynsä mukaan hädänalaisia ihmisiä. Erään kerran hän pelasti todellisesta pulasta yhden miesrukan. Miehellä ei ollut rahoja kolmen tyttärensä myötäjäisiin, ja siksi oli olemassa suuri pelko, että isä joutuisi luovuttamaan lapsensa tuntemattomille miehille puolisoksi. Oli vaarana jopa se, että tyttäret olisivat voineet joutua ansaitsemaan elantonsa prostituutiolla. Kerrotaan, että tällöinpäs Pyhä Nikolaus legendan mukaan kiirehti apuun, ja heitti avonaisesta ikkunasta isälle ja tyttärilleen kultanyytin.

Kun ensimmäinen tyttäristä oli päässyt onnellisesti avioon, kävi Nikolaus heittämässä samasta ikkunasta sisään toisen nyytin, ja toinenkin tytär pääsi avioon - ja sama toistui vielä kolmannenkin tyttären kohdalla. Kolmannen kultanyytin tullessa ikkunasta, siihen varautunut isä onnistui saamaan salaperäisen lahjoittajan kiinni, mutta Nikolaus vannotti hänet pysymään hiljaa tapahtuneesta.

Toisen muunnelman mukaan Nikolaus pudotti, henkilöllisyytensä salaten, pullevan rahapussukan miehelle ja tyttärille savupiipun kautta. Piipun alapäässä, takanreunalla sattui olemaan kuivumassa sukka, jonne piispan pudottama, kultakolikoita sisältänyt rahapussi solahti. Näiden rahojen avulla tyttäret voitiin kukin vuorollaan saatella kunniallisesti naimisiin. Erään tarinaversion mukaan Nikolaus meni yöllä, kun tyttäret ja isä nukkuivat, salaa heidän taloonsa ja asetteli kunkin tyttären sukkaan kultakolikkonyytin.

Legendan pohjalta syntyi jo keskiajalla tapa antaa nimettömiä lahjoja Nikolauksen päivänä tai sen aattona. Tästä erityisestä tapauksesta on saanut alkunsa myös se, etenkin amerikkalaisten suosima uskomus, että pukki pudottaa joululahjat alas savupiipusta joulusukkiin.

Nikolaus tuli kuuluisaksi anteliaisuudestaan ja rakkaudestaan lapsia kohtaan. Pyhä Nikolaus saikin kirkon pyhimykseksi päästyään eräissä katolisen Euroopan maissa lahjojen tuojan osan.

Suojeluspyhimys ja lahjojen tuoja

Pyhä Nikolaus on katolisen uskon mukaan merenkulun, kaupan, kauppiaitten, kalastajien, saaristolaisten, tynnyrintekijöiden, farmaseuttien, jousimiesten, radioasemien, väärin perustein syytettyjen, panttilainaamojen, katuvien varkaitten, vuorikiipeilijöiden ja lasten suojeluspyhimys. Pyhää Nikolaosta kunnioitetaan niin idässä kuin lännessäkin erityisesti merellä kulkevien suojelijana. Hän on auttanut lukuisia vaaraan joutuneita laivoja ja merenkävijöitä. Hän on ilmestynyt merihätään joutuneen laivan ruorissa tuoden sen onnellisesti satamaan. Hän on pelastanut mereen pudonneita, jotka ovat huutaneet häntä avuksi.

Omana suojelijanaan Nikolausta ovat kunnioittaneet muun muassa Napoli, Sisilia, Liège, Freiburg ja monet muut kaupungit Italiassa, Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa, Kreikassa ja Venäjällä. Pyhän Nikolauksen kunnioittaminen on säilynyt jopa protestanttisella kulttuurialueella, mutta maallistuneessa muodossa, joulupukkiperinteenä.

Tarinoita ja legendoja

Pyhästä Nikolauksesta kerrottiin runsaasti tarinoita ja legendoja jo hänen eläessään, sillä merimiehet pitivät häntä jo silloin suojeluspyhimyksenään. Purjehtiessaan eri satamiin ja jokia pitkin he kuljettivat tarinoita Nikolauksesta ympäri Eurooppaa. Tarinoita kerrottaessa ja taas uusin voimin edelleen kerrottaessa niihin lisäiltiin mielikuvituksellisia ja joskus ihmeellisiäkin yksityiskohtia, jotka vaihtelevat saman aikakauden eri kertomuksissa. Vain ainutlaatuinen ja erityinen henkilö, kuten Pyhä Nikolaus, saattoi inspiroida näin rikkaan tarinaperinnön.

Nimikkopäivänään 6.12. piispa saattoi näyttäytyä kuvaelmissa lapsille namusia jakavana, joskus punaviittaisena roolihahmona. Joululahjat Pyhä Nikolaus kuitenkin pudotti lasten sukkiin yön hiljaisuudessa savupiipun kautta. Ortodokseille hän on Pyhä Nikolaus Ihmeidentekijä. Roomalaiskatolinen kirkko arvosti häntä lasten ja köyhien auttajana. Vähitellen Pyhä Nikolaus erosi alkuperäisestä hahmostaan ja muuttui satuolennoksi.

Pyhä Nikolaus, koulupoikien suojelija - ja joulupukin esi-isä

Keskiajan koulupojat pitivät Pyhää Nikolausta suojelijanaan, järjestäen hänen kunniakseen kulkueita. 1000-luvulta lähtien oli tapana valita joku kuoripoika piispaksi ja pukea hänet piispan pukuun karnevaalikulkueita varten.

Pyhän Nikolauksen saattoväkeen kuului eläimeksi pukeutuneita ihmisiä, esimerkiksi pukinhahmoinen mies. Toisinaan saattue kuljetti mukanaan myös olkipukkia. Pukin liittämisellä Nikolaus-kulkueeseen haluttiin osoittaa, että pyhimys hallitsi pahan voimia.

Maasta se pienikin pukki ponnistaa

Pyhän Nikolauksen jäänteiden, joita säilytetään pääosin Italiassa, Barissa, mukaisesti on hänen pituudekseen saatu noin 150 cm. Hän oli siten varsin lyhyt. Noina aikoina miesten keskipituus oli noin 170 cm tai jonkin verran sen alle. Keskipituus säilyi vakaasti suunnilleen samana aina 1800-luvulle saakka, jolloin se alkoi vauhdilla kohota.

Vai mitattiinko sittenkin väärä pukki?

Lokakuussa 2017 uutisoi Yle, että Pyhän Nikolauksen koskematon hauta on löydetty Pyhän Nikolauksen kirkon alta, Turkin lounaisosasta Antalyan Demren alueelta. Arkeologisia kaivauksia on tehty alueella 20 vuoden ajan ja kirkko on suosittu pyhiinvaeltajien kohde.

Aiemmin on uskottu Pyhän Nikolauksen jäänteiden olleen kirkon kryptassa Barissa, Italiassa. Nyt tutkijat esittävät, että nuo jäänteet eivät olisikaan kuuluneet Nikolaukselle, vaan mahdollisesti jollekin paikalliselle, italialaiselle papille.

Sadoittain kirkkoja

Pyhän Nikolauksen kunniaksi on rakennettu valtaisa määrä kirkkoja. Yksi kuuluisimmista rakennettiin Konstantinopoliin 500-luvulla. Yksistään Englannissa hänelle on omistettu noin 400 kirkkoa.

Lähteet
*Suomen ortodoksinen kirkko: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä, Myrran piispa
*St. Nicholas Center - Virginia
*Wikipedia
*Yle Uutiset Riikka Jauhiainen 5.10.2017: Turkkilaiset tutkijat uskovat löytäneensä Pyhän Nikolauksen
*Our World in data: The history of human height