Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/size4riggerboots

Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus)

Kuningaspingviinit ovat kooltaan toiseksi suurimpia pingviinejä, kaikkein suurinten, keisaripingviinien jälkeen.

"Frakkipukuiset" pingviinit ovat lentokyvyttömiä, eteläisten merialueiden merilintuja, joiden siivet ovat muuttuneet evämäisiksi airoiksi. Maalla pingviinit liikkuvat pitkänomaisina, pystyasennossa astellen. Ne ovat sopeutuneet, paremmin kuin mitkään muut linnut, elämään vedessä. Pingviinien höyhenet ovat jakautuneet tasaisesti ja peittävät tiiviisti koko ruumiin. Höyhenpukunsa ansiosta pingviinit selviytyvät Etelämantereen hyytävässä, jopa 60 asteen pakkasessa, jota voimistaa jopa 80 kilometrin tuntinopeudella puhaltava, hurja tuuli. Myrskyllä tuuli voi saavuttaa hirvittävän, 180 kilometrin tuntinopeuden. Tällaisissa äärioloissa pingviinit kamppailevat selviytymisensä äärirajoilla, pakkautumalla yhteen, suuriksi rykelmiksi, hakien suojaa ja lämpöä toisistaan.

Pingviinien siivet ovat muuntuneet voimakkaiksi, evämäisiksi muodostumiksi, joita niitäkin peittää tiheä, suomumainen höyhennys; ne eivät taivu samaan tapaan, kuin muilla linnuilla. Lyhyet ja tukevat jalat sijaitsevat aivan ruumiin takaosassa.

Siiventynkiensä avulla pingviinit kykenevät uimaan erittän sulavasti, hyvin ja nopeasti. Uintinopeus on enimmillään jopa 50 kilometriä tunnissa. Uintinopeutta tarvitaan myös silloin, kun pingviinit palaavat vedestä takaisin jäälle. Ne joutuvat hyppäämään silloin jopa parimetrisen jäänreunan yli.

Ekologisesti pingviinit vastaavat pohjoisen pallonpuoliskon ruokkeja. Niille ne eivät kuitenkaan ole mitään sukua, vaan muodostavat oman lahkonsa. Niiden lähimpiä sukulaisia ovat ulappalinnut, mm. myrskylinnut ja myrskysukeltajat.

Pingviinit ovat hyvin seurallisia lintuja ja oleskelevat tavallisesti sekä ruokailu- että pesäpaikoillaan suurina parvina.

Kuningaspingviini

Ruskeapukuinen poikanen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/David Cook

Tuntomerkkejä

Kuningaspingviini muistuttaa suuresti lähisukulaistaan, keisaripingviiniä, mutta on pienempi ja vaaleaselkäisempi. Pituutta 90 cm ja painoa 11 - 15 kg. Selkäpuoli väritykseltään siniharmaanmusta, poskilla korvanseudulla on lajin erityinen tuntomerkki, keltainen laikku, joka ulottuu kaulaan. Vatsapuoli on rinnan kellertävää yläosaa lukuun ottamatta valkoinen. Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, mutta naaraat ovat kooltaan hieman uroksia pienempiä.

Ravinto

Kalat, nilviäiset ja äyriäiset ovat kuningaspingviinien ravintona. Saalistussukelluksillaan kuningaspingviinit laskeutuvat tavallisimmin 150 - 300 metrin syvyyteen, mutta ennätyssukelluksissa jopa 500 metrin syvyyteen saakka.

Lisääntyminen

Pesää kuningaspingviini ei tee laisinkaan, vaan se hautoo ainoaa munaansa keisaripingviinin tapaan jalkojen välissä olevan ihopoimun suojassa, ikäänkuin kengurun taskussa. Laji munii keväällä tai kesällä. Munalla on painoa 310 grammaa. Muninnan jälkeen naaras lähtee pariksi viikoksi ruokailemaan, jona aikana koiras vastaa hautomisesta.

Naaraan palattua, molemmat emot huolehtivat munasta vuorotellen. Haudontavuoron pituus vaihtelee kuudesta kahdeksaantoista päivään. Vapaavuorossa oleva emo käy meressä syömässä. Haudonta-aika kestää 55 vuorokautta. Vastakuoriutunutta poikasta emot pitävät lämpimänä jalkojensa päällä ja höyhenpuvun suojassa aina 30 - 40 päivän ikäisiksi, jolloin poikasen höyhenpuku on kehittynyt riittävästi pitämään sen lämpimänä. Emot myös lämmittävät poikasta vuorotellen.

Erityisen piirteen kuningaspingviinien lisääntymisessä muodostaa se, että poikanen kehittyy hitaasti. Eri kuningaspingviiniyhdyskunnissa lisääntyminen tapahtuu eri aikoina, ja siksi tavataan myös erilaisissa kehitysvaiheissa olevia poikasia. Poikasistaan emot huolehtivat ensimmäisen vuoden aikana parhaansa mukaan, mutta joskus ruokailuilla voi olla väliä jopa kolme kuukautta. Tämän jälkeen poikasta uhkaakin jo nälkäkuolema, jollei ruokaa pian ilmesty. Talvella poikaset muodostavat yhdyskuntia, suuria poikasparvia - samaan aikaan, kun niiden emot saalistavat ja ruokailevat toisaalla.

Poikasen itsenäistyttyä seuraavana kesänä se lähtee vaeltelemaan ja palaa pesimään ensi kerran aikaisintaan 3 vuoden iässä. Kuningaspingviinit voivat vankeudessa elää yli 30-vuotiaiksi. Ne palaavat pesimään aina samaan paikkaan. Pesintää edeltää 4 - 5 viikkoa kestävä sulkasato. Paluu pesimäpaikalle on hyvin hidas. Kuningaspingviinipari pesii aina kahtena vuotena peräkkäin, mutta pitää lepovuoden kolmantena vuotena.

Levinneisyys

Kuningaspingviini elää pohjoisempana, kuin keisaripingviini. Sitä tavataan ahtojäävyöhykkeen pohjoispuolella sijaitsevilla saarilla. Laji elää sekä Atlantilla, Intian valtamerellä että Tyynellämerellä. Sitä tavataan subanarktisen meren saarilla, Falklandinsaarilta etelään Eteläisille Sandwichsaarille ja Heardsaarille saakka. Lisäksi Kap Hornin lähellä on pieni yhdyskunta. Runsaimmillaan laji on Etelä-Georgian, Kerguelen- ja Macquariesaarilla. Laji vaeltelee laajasti ja sitä tavataan muun muassa Tasmaniassa, Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikan rannikoilla. Etelä-Amerikassa kuningaspingviini ei kuitenkaan lisäänny nykyisin lainkaan.

Umpiluuta

Pingviinien luut ovat umpiluuta, niissä ei ole lentäville linnuille tyypillisiä ilmapusseja. Siiventaipeen rannenivel on pysyvästi luutunut, joten pingviinit eivät pysty taivuttamaan siipiään.

Kuningaspingviini

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/David Cook

Vesieläjiä

Kuvissa yllä kuningaspingviinejä maalla. Kuningaspingviinit ovat kuitenkin, kaikkien muiden pingviinien tapaan, vasta vedessä kuin kotonaan. Pesimäajan ulkopuolella ne viettävät suurimman osan ajastaan meressä, kalastellen ja uiskennellen. Vesielementissä pingviinien sukkulamainen ruumiinmuoto pääsee täydellisimmin oikeuksiinsa. Tällöin, uivasta linnusta näkyy yleensä vain pää, jonka kirjailun perusteella eri lajit kuitenkin tällöinkin voi erottaa toisistaan.

Lisääntymisen ja haudonnan ohella myös sulkasato estää pingviinien pääsyn veteen. Sulkasadon aikana linnut eivät voi mennä veteen, sillä höyhennys ei tällöin suojaa niitä kastumiselta. Niinpä ne joutuvat kärvistelemään sulkasadon ajan mailla ja paastoamaan.

Pingviinien uhat

Pingviinien pahimpia uhkia ja uhkaajia ovat ihminen ja ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos. Pingviinejä on metsästettykin runsaasti, niistä saadun öljyn vuoksi, sillä öljy on soveltunut nahan parkitsemiseen. Myös ihmishahmoiset munanryöstäjät ovat tuhonneet tyystin monia pingviiniyhdyskuntia. Pingviinejä uhkaavat myös miekkavalaat, hait ja merileopardit, jotka väijyvät herkeämättä yhdyskuntien liepeillä ja odottavat tilaisuuttaan hyökkäykseen.

Sulkapuku kuin turkki

Kylmissä oloissa elävät pingviinit tarvitsevat suojakseen hyvän lämpöeristyksen. Pingviinien sulkapuku tiheine höyhenkerroksineen muodostaakin tätä varten ihan kuin turkin. Vedessä tämä höyhen- ja sulkaturkki muodostaa hyvän sukelluspuvun, maalla se puolestaan tarjoaa suojaa pakkasta ja hyytävää viimaa vastaan.

Pingviinien vartalossa ei ole höyhenettömiä alueita, jollaisia on muilla linnuilla siellä täällä. Päällimmäinen kerros koostuu osittain toistensa päälle kaartuvista, suomumaisista peitinhöyhenistä, joista muodostuu sileä, vedenpitävä ulkopinta. Sisemmän kerroksen pikkuhöyhenet ovat runsashaaraisia untuvia, ja ne muodostavat paksun, vettä hylkivän, ja lämpöä säilyttävän eristyskerroksen.

Höyhenettömiä alueitakin pingviinistä silti löytyy ja niitä ovat jalat ja niissä olevat räpylät, mahan alaosan hautomatäplä ja siipien alapinnat. Jos ja kun pingviinille tulee kesällä liian kuumat oltavat, se voi haihduttaa lämpöään näiden pintojen kautta.

Kuningaspingviini
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/David Cook


Kuningaspingviini

Kuningaspingviinit Macquarie-saarella (Macquarie Island).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Natalie Tapson


Kuningaspingviini

Kuningaspingviinit sight-seeing -kävelyllä ympäriinsä Macquarie-saarella (Macquarie Island).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Natalie Tapson


Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Linnut