Kosovo ja Makedonia 1999 - . Balkanin sotiin liittyvää rauhanturvaamista.
Norsunluurannikko 2002 - 2003.
Norsunluurannikko on vanha Ranskan siirtomaa, jossa asuu vieläkin paljon ranskalaisia ja jossa Ranskalla on suuria intressejä.
Norsunluurannikolla käytiin vuosina 2002 - 2003 sisällisotaa, jota Ranskan muukalaislegioona
yritti saada hillityksi. Se joutui itsekin usein taisteluihin osapuolten kanssa, kun nämä hyökkäsivät legioonalaisten kimppuun.
Legioonalaiset ampuivat hengiltä hyökkääjiä, kymmeniä, ehkä satoja ja heistä itsestäänkin monet haavoittuivat.
Välillä legioonalaiset kohtasivat kapinallisia taisteluissa 10 metrin lähietäisyydeltä.
Eräs muukalaislegioonalainen totesi: "Kun me ammattilaiset täällä Afrikassa etenemme, niin kapinalliset yleensä
poikkeuksetta pakenevat - mutta nämä ovat hulluja, ja käyvät vain päälle!" Tätä sotaa käytiin paljolti
uutispimennyksessä, maailman media ei saanut kohdistettua huomiotaan tähän pimeään sotaan, jonka puitteissa YK:n mukaan yhdelläkin viikolla
tehtiin Abidjanissa, maan suurimmassa kaupungissa, 300 murhaa. Tätäkin sotaa oli Afrikan sotien tapaan vaikeaa saada
loppumaan, sillä monet kapinallisista eivät tavoitelleet poliittista valtaa tms. mielestään tyhjänpäiväistä, heille tärkeintä
oli riehua, raiskata, ryöstää ja ampua.
Afganistanin sota 2002 - 2012. Afganistanissa Ranskan muukalaislegioona on ollut osa Naton ja USA:n johtamaa, kansainvälistä
pyrkimystä saada alueelle rauhantila. Afganistanissa legioonalaisia oli noin 750, 80 eri kansallisuudesta.
Koko Ranskan sotilasmäärä oli suurimmillaan 4 000.
Eräässä haastattelussa eräs legioonalainen totesi olosta Afganistanissa, että jos jokin häiritsee, niin se on se,
että ei voi keskittyä taisteluun vaan pitää myös pitää keskusteluyhteyksiä paikallisiin ihmisiin. Koska USA näin haluaa. Hänen mukaansa legioonalaiset
on tarkoitettu taistelemaan, ei chattailemaan.
Afgaanisotilaat, joita oltiin auttamassa, ampuivat hengiltä eräitä ranskalaissotilaita. Viimeisimmässä turmanteossa heitä tuli surmatuksi
neljä, ja osin tämänkin vuoksi Ranska veti kaikki taistelevat joukko-osastonsa pois Afganistanista marraskuussa 2012.
Afganistaniin jäi ranskalaisia erilaisiin logistiikka- ja koulutustehtäviin, heidän määränsä tuolloin oli 1 200.
Haiti, rauhanpalautusta 2004. Ranskan Guayanassa sijaitsevasta muukalaislegioonan tukikohdasta
legioonalaiset olivat mukana Haitilla sotilasoperaatiossa, L'Opération Carbet. Muukalaislegioona avusti YK:n joukkoja
rauhan palauttamisessa Haitille.
Keski-Afrikan tasavalta - 2015. Entisen Ranskan siirtomaan, vuonna 1960 itsenäistyneen Keski-Afrikan tasavallan epävakaa historia on täynnä väkivaltaa, joka jatkuu
edelleen tänäkin päivänä. Ranskalaiset kommandojoukot ovat usein olleet antamassa apuaan, kun maata on yritetty rauhoittaa.
Näin tapahtui 1996, jolloin ranskalaiset tukahduttivat kaksikin kapinayritystä samana vuotena. 2000-luvun alkuvuosina sotaisa epävakaus jatkui
ja apuun maahan tulivat mm. Libyan sotilaat. Vuonna 2006 kapinallisten ryhmittymien toimet hallitusta vastaan kiihtyivät,
ja maasta pakeni 70 000 ihmistä. Tuolloinkin apuun tarvittiin Ranskan muukalaislegioonaa, joka tavalla taikka toisella
on ollut läsnä maassa useasti. Viime vaiheissa Ranskan muukalaislegioona asettui maahan vuonna 2013.
Vuonna 2015 Ranskan muukalaislegioona on osana YK:n rauhanturvaoperaatiota,
Multidimensional Integrated Stabilization Mission in the Central African Republic (MINUSCA) - jonka avulla yritetään vakauttaa ja rauhoittaa
maan tilaa.
Mali - 2015. Mali on entinen Ranskan siirtomaa, ja tuolloin sen nimenä oli Ranskan Sudan, osana Ranskan Länsi-Afrikkaa. Mali itsenäistyi vuonna 1960.
Mali on Afrikassa noita Ranskan entisiä siirtomaita, joissa demokraattisen kansanvallan toteuttaminen on vaikeaa ellei mahdotonta, etenkin,
kun Malissakin yksi sotivista osapuolista ovat islamilaiset. Sotilaskaappauksia,
kapinoita ja taisteluita toinen toisensa perään. Näissä kuvioissa Ranskan muukalaislegioonalle riittää loputtomiin työsarkaa.
Viime vuosina, Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska aloitti sotilasoperaation "Opération Serval" Malissa maan hallituksen pyynnöstä 11. tammikuuta 2013.
Tässä operaatiossa on tarkoituksena häätää ääri-islamilaiset Malista.
Malin armeijalle on koulutusapua ollut antamassa myös Suomi.
Tsad - 2015. Entisen Ranskan siirtokunnan koko itsenäisyysaika, vuodesta 1960 on täynnä loputonta sotimista.
Kapinallisten ja hallituksen, pohjoisen arabien ja etelän mustaihoisten kristittyjen väliset taistelut
aaltoilevat vuodesta toiseen, eikä loppua ole näkymässä. Ranska on luontevasti mukana sotilaineen entisissä siirtomaissaan jo siksikin,
että näissä maissa asuu paljon ranskalaissukuista väestöä. Sudanin ja Tsadin välisessä konfliktissa 2005 - 2007 Tsadin hallituksen apuna
oli myös Ranskan muukalaislegioona. Edelleen, vuonna 2015 legioonalaiset ovat Tsadissa.
Ranskan siirtomaat entisinä aikoina
Yllä kartalla Ranskalle eri aikoina kuuluneet siirtomaat ja muut alueet.
Afrikasta noin kolmasosa on kuulunut Ranskalle.
Ranskan muukalaislegioonan kenraali Paul-Frédéric Rollet (1875 - 1941) on yksi maineikkaimmista
legioonalaisista kautta aikain. Hän osallistui menestyksekkäästi
useisiin legioonalaisten käymiin sotiin. Hän jätti myös vahvan jälkensä moniin, edelleen eläviin muukalaislegioonan traditioihin.
Näihin traditioihin kuuluvat mm. legioonalaisten marssilaulut marssin aikana, sekä hidastempoisen
marssitahdin ylläpito.
41 vuoden mittaisesta asepalveluksestaan kenraali Paul-Frédéric Rollet vietti 33 vuotta
Ranskan muukalaislegioonassa. Hänelle on myönnetty muukalaislegioonan kunnia-arvo, Muukalaislegioonan Isä.
Hän sai palveluksistaan runsaasti muitakin kunniamerkkejä ja -nimityksiä, joiden määrästä
antaa kuvaa hänen rinnuksissaan pursuava kunniamerkkien ja -mitalien valtava määrä.
Ranskan Guayanassa muukalaislegioonalla on pysyvä asemapaikka. Siellä heillä on mm. viidakkosodan
opetuskeskus, jonka tunnus kuvassa yllä.
Yli 35 000 legioonalaista on kaatunut taisteluissa
Koko sinä pitkänä ajanjaksona, jonka Ranskan muukalaislegioona on ollut olemassa,
on legioonalaisia kaatunut taisteluissa eri puolilla maailmaa yli 35 000.
Kun tuon määrän suhteuttaa siihen, että legioonalaisia tällä hetkellä on noin 7 500,
on kaatuneiden määrä valtava.
Ranskalaiset poistuivat Vietnamista sodassa hävittyään vuonna 1954 ja heidän jälkeensä sotimista Vietnamissa jatkoi länsivaltioista
USA. Kuvassa USA:n armeijan kapteeni Robert Bacon johtaa Etelä-Vietnamin vietnamilaisista koostuvaa partiota vuonna 1964.
Yhdysvallat vetäytyi Vietnamin sodasta (1955 - 1975) vuonna 1973.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© manhhai
Indokiinan tiikerin viemä
Ranskan muukalaislegioona on toiminut hyvin vaarallisissa ympäristöissä, joissa uhkana eivät ole olleet
vain vihollisen sotilaat, vaan myöskin luonto - aavikon kuumuus, sademetsät, vaaralliset, tarttuvat sairaudet ja viidakon pedot.
Kesäkuun 22. ja 23. päivän välisenä, hyvin kuumana yönä legioonalainen Gatelet oli vartiopaikallaan Indokiinassa.
Merkkeinä hänestä jäi vartiopaikalleen vain paperia ja tupakkaa, sillä hän oli ollut käärimässä itselleen savuketta,
kun tiikeri oli hyökännyt yön pimeydestä. Gatelet löydettiin seuraavana aamuna 100 metrin päässä vartiopaikaltaan, tai se,
mitä hänestä oli jäljellä.
Tuhoisat sairaudet
Monilla taistelumaillaan muukalaislegioona menetti miehiään paljon enemmän sairauksiin, kuin taisteluihin.
Indokiinassa menetykset taisteluissa olivat vuosina 1887 - 1907 "vain" 271 miestä, mutta kymmenen kertaa enemmän, eli
lähes 3 000 miestä kuoli viidakosta saatuihin sairauksiin.
Valtavia marsseja
Muukalaislegioona on menneinä aikoina siirtynyt paikasta toiseen usein jalkamarssilla.
Eräs yksikkö marssi vuonna 1900 Marokossa 1 824 kilometriä 72 päivässä. Tällä marssilla
oli mukana 4 000 miestä, ja heistä vain kuusi kuoli matkan aikana rasituksiin ja sairauksiin.
Neljän kuukauden koulutus legioonalaiseksi
Tuhannet miehet pyrkivät vuosittain Ranskan muukalaislegioonaan.
Yksi kahdeksasta hakijasta tulee valituksi.
Tultuaan noin viikon mittaisissa, fyysisissä ja psyykkisissä valintatesteissä valituiksi, miehet viedään aluksi
kuukauden mittaiseen tehokoulutukseen, koulutuskeskukseen eteläiseen Ranskaan, lähelle Castelnaudaryn kaupunkia. Tämän lähes unettoman
alokaskuukauden aikana miehet joutuvat kestämään kovaa koulutusta ja rasitusta - ja heistä otetaan turhat luulot pois.
Heidät eristetään muusta maailmasta niin, että he alkavat unohtaa sen mitä oli ennen ja tottuvat siihen,
että kaikki heidän elämänsä rajoittuu nyt legioonaan.
Alokkaiden tajuntaan myös iskostuu se tieto, että tulivatpa he mistä hyvänsä ja minkä
hyvänsä lipun alta, vastedes he puolustaisivat Ranskan etuja Ranskan lipun alla.
Kuukauden alokasaika päättyy, satoi tai paistoi, pitkään marssiin. Marssin jälkeen miehet
saavat päähänsä legioonalaisten erityisen sotilaspäähineen, képin.
Kuukauden alkumöyhennyksen jälkeen seuraa kolmen kuukauden peruskoulutusjakso, jossa opitaan niitä sotilaallisia
perustaitoja, joita legioonalainen tarvitsee. Neljän kuukauden eli 16 viikon koulutuksen päättyessä miesten täytyy osata
vähintään 500 sanaa ranskaa. On luonnollista, että tuo sanavarasto pitää sisällään paljon sotilaallisia termejä ja käskyjä.
Neljä kuukautta voi tuntua lyhyeltä ajalta, mutta useilla legioonaan tulevilla on takanaan sotilaskoulutus jo omasta maastaan.
Ranskan kansalaisuuden legioonalainen saa viiden vuoden palvelusajan jälkeen, ja aikaisemminkin, jos haavoittuu taistelussa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Hoshie
Ranskan hallinnoimat alueet nykyisin
Ranskan hallinnassa on edelleen muutamia pienehköjä merentakaisia alueita, etupäässä saaria.
Ne eivät ole enää siirtomaita, vaan joko departementteja, territorioita tai paikallishallintoalueita.
Merentakaisiin departementteihin kuuluvat Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Réunion ja Mayotte. Paikallishallintoalueita ovat Saint-Barthélemy,
Saint-Martin, Saint-Pierre ja Miquelon, Wallis ja Futuna sekä Ranskan Polynesia.
Ranskan Guayanassa muukalaislegioonalla on pysyvä asemapaikka, johon se muutti Afrikasta, Madagaskarin saaritasavallasta
syyskuussa vuonna 1973. Ranskan Guayanassa legioonalaiset mm. suojelevat paikallista avaruusasemaa, sekä
jäljittävät laittomia kullankaivajia. Ranskan Guayanasta käsin he ovat operoineet myös Haitissa.
Ranskan Polynesia on pinta-alaltaan suuri merialue,
jossa sijaitsevat mm. Tahiti ja Seurasaaret, sekä Tuamotu ja Marquesassaaret.
Hallinnollisesti erikoisasemassa on Melanesiassa sijaitseva Uusi-Kaledonia. Ranskan hallinnoimien alueiden yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 2 650 000.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© jean-louis Zimmermann
Lähteet
*French Foreign Legion Information: French Foreign Legion History
*Wikipedia: Ranskan muukalaislegioona
*The American Spectator, Joseph A. Harriss: Here comes the Foreign Legion.
*The French Foreign Legion: An Illustrated History
*Foreign Policy Journal: Colonialism, Coups, and Conflict: The Violence in the Central African Republic
*The Guardian: France sinks into forgotten war
*Michel Moutot with Beatrice Khadige in Castelnaudary: Dark mystique of French Foreign Legion keeps drawing foreigners
*Reijo Perälä: Suomen ensimmäiset rauhanturvaajat
*Ilta-Sanomat 12.11.2007: Muukalaislegioonassa palvellut 500 suomalaista
*Studio55.fi 12.07.2012: Näin pääset muukalaislegioonaan - Suomalaisia edennyt upseereiksi asti!
*Studio55.fi 12.07.2012: Rikollisille ja rakkaudessa pettyneille - Nämä syyt ovat ajaneet suomalaisiakin muukalaislegioonaan!!
*Yle Elävä arkisto: Palkkasoturin pakomatka
*Jaakko-Sarlin Lappeteläinen, Heli Santavuori: Legioonan sotilas - readme.fi 2007
*Kari Kallonen: Leijonalegioona - Suomalaiset sotilaat Ranskan muukalaislegioonassa - Revontuli 2007
*Kyösti Pietiläinen, Petri Pietiläinen: 120 päivää legioonalaiseksi - Tammi 2005