Kuva yllä, Magnus von Wright: "Annankatu kylmänä talviaamuna", 1868. - Myös talvisissa kaupunkikuvissa Magnus von Wright onnistui tuomaan esiin parhaita puoliaan. Kuten Aune Lindström on von Wright -veljeksiä käsittelevässä väitöskirjassaan (1932) huomauttanut, "silloisen Helsingin pikkukaupunkilainen rauha ja tyytyväisyys oli täydellisessä sopusoinnussa von Wrightin vaatimattoman, intiimin biedermeiertyylin kanssa". Monissa näistä töistä esiintyy Annankadun talo 15, jossa Magnus von Wright asui viimeisinä aikoinaan. Tätä aihetta talvisena esitti myös viimeinen maalaus, jonka hän ehti saada valmiiksi ennen kuolemaansa 5.7.1868.

Ferdinand von Wright: "Magnus von Wright", 1849. - Taidemaalari Magnus von Wright veljensä Ferdinand von Wrightin maalaamassa muotokuvassa.

Magnus von Wright - (1805 - 1868)

Magnus von Wright syntyi kesäkuussa 1805 Kuopiossa Maria Tuderuksen ja Haminalahden kartanon omistajan, majuri Henrik von Wrightin perheeseen. Maineikkaista taiteilijaveljeksistä vanhin avasi eläintieteellisen kuvittajan ja taidemaalarin uran nuoremmilleen. Magnus vietti lapsuutensa Haminalahden kartanossa Kuopion lähellä. Hän opiskeli Turun kymnaasissa vuosina 1823 – 1825. Koulu jäi kesken, mutta hän solmi tärkeitä tuttavuuksia Suomen johtaviin luonnontieteilijöihin. Samalla hän pääsi jäseneksi vuonna 1821 perustettuun Societas pro Fauna et Flora Fennicaan, Suomen ensimmäiseen tieteelliseen seuraan.

Vuosina 1826 – 1829 Magnus oleskeli Tukholmassa. Hän opiskeli yhden lukuvuoden ajan Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa ja sen lisäksi myös yksityisessä Fahlcrantzin ja Julinin alkeispiirustuskoulussa. Ruotsissa ollessaan Magnus alkoi tutkia uutta graafista tekniikkaa, litografiaa, jota saattoi hyödyntää eläin- ja kansatieteellisissä kuvituksissa. Myöhempi tutkimus on kuitenkin katsonut opintojen keston ja merkityksen vähäiseksi. Ruotsissa ollessaan Magnus von Wright tutustui ruotsalaisen taidemaalari Carl Johan Billmarkin (1804 – 1870) litografioihin, joiden kautta hän kiinnostui erityisesti maisemataiteesta. Vuonna 1829 hän palasi Suomeen.

Lintutieteen piirissä Magnus teki merkittävän elämäntyön paitsi kuvittajana ja lintujen täyttäjänä myös tutkijana, vaikka häneltä puuttuikin muodollinen akateeminen koulutus. Opiskellessaan Tukholman taideakatemiassa Magnus tutustui kreivi Nils Bondeen, jonka kautta hän sai tehtäväkseen Ruotsin linnuston kuvittamisen. Hän kutsui Wilhelmin avukseen Tukholmaan. Vuosina 1828 - 1838 hän yhdessä Wilhelm-veljensä kanssa loi Ruotsin lintukuvaston "Svenska Foglar".

1830- ja 1840-luvuilla Magnus von Wright toimi muun muassa kartanpiirtäjänä Maanmittauskonttorissa Helsingissä sekä kuvaamataidon opettajana useissa pääkaupunkiseudun kouluissa ja julkaisi 1838 kuvaamataidon oppikirjan "Grunder i teckna och rita".

Vuonna 1837 hän solmi avioliiton Christina Sallménin kanssa. Perheeseen syntyi esikoinen, äitinsä mukaan nimetty Christina jo seuraavana vuonna. Yhteensä perheessä oli yhdeksän lasta. Maria syntyi vuoden kuluttua ja hieman myöhemmin syntyivät Hulda, Evert, Ernst, lapsena kuollut Ferdinand, Hilda, parin vuoden ikäisenä menehtynyt Ida sekä perheen kuopus Elin.

Vasta 1840-luvulla Magnus von Wright aloitti öljyvärimaalauksen, jonka tekniikkaan hän tutustui Johan Erik Lindhin opastuksella. Hän opiskeli pari kuukautta Düsseldorfissakin (1857) kuuluisan norjalaisen taiteilijan Hans Guden johdolla.

eskeinen vaikuttaja suomalaisessa taide-elämässä

"Magnus von Wrightillä oli keskeinen merkitys Suomen suuriruhtinaskunnan nuoressa pääkapungissa Helsingissä versoneessa uudessa suomalaisessa taide-elämässä. Hän oli 1830- ja 1840-luvulla yksi kaupungin harvoista kuvataiteilijoista ja 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan ainoa taiteilijajäsen. Hän toimi myös varakkaiden säätyläisten lasten piirustuksenopettajana ja opetti eräissä kouluissa. Hän sai lisäksi suuren määrän piirustustaitoa ja taiteellista silmää edellyttäviä tilapäisiä tehtäviä, kuten vaakunoiden maalausta tai sotilasunivormuja esittävien kuvien kopiointia. Luonnontieteellisiä kuvia hän piirsi myös koko ajan erityisesti omiksi muistiinpanoikseen, mutta myös julkaisujen kuvitukseksi." - (Jyväskylän taidemuseo)

Magnus von Wright: "Tilhiä pihlajassa", 1839.

Magnus von Wright kirjoitti tilhistä näin:

"Tapasimme tilhiparin Kuopion Haminalahdella kesäkuun jälkipuoliskolla 1825, joskaan minun ja veljeni ei onnistunut löytää niiden pesää eikä ampua lintuja, jotka olivat varsin arkoja."

Myöhemmin, vuonna 1836 Julius von Wright onnistui ampumaan samalta paikalta yhden tilhen. Vuonna 1850 löysi Magnus von Wright kokonaisen tilhiperheen pesältään, ja tästä perheestä hän onnistui ampumaan vain yhden tilhen. Siinä, missä lintuharrastajat nykyisin kulkevat saloilla kameran kanssa, kulkivat Wrightin veljekset aina aseiden kanssa. Wilhelm tekikin aseensa itse ja antoi niille erilaisia nimiä, kuten hyljepyssy "Skinnstrumpa", sorsapyssy "Krok" ja teeripyssy "Finn".

Magnus von Wright: "Hedelmäasetelma", 1865.

Magnus von Wright: "Sorsia", 1853.

evään lintuja

"Ferdinand on keväällä maalannut luonnon mukaan useita lintuja, jotka ovat joka suhteessa piirustukseltaan täydellisiä. Myös väritys on oikea, vaikka se ei voikaan olla vanhemman maalarin varmaan käsialaan verrattavaa – mutta Ferdinand saakin linnun valmiiksi 3–5 tunnissa." - (Magnus von Wright 10-vuotiaasta veljestään Ferdinandista, 1832)

Magnus von Wright: "Liljenstrandin talo talvella", 1860. - Liljenstrandin talo sijaitsi Kasarmikadulla, Helsingissä. Kyseessä oli de la Chapellen omistama, Kasarmikadun ja Richardinkadun kulmassa sijainnut suuri vinkkelitalo. Taiteilija asui tuolloin kyseisessä rakennuksessa. De la Chapelle on alkujaan ranskalaistaustainen aatelissuku, joka on edustettuna Suomen aatelissa vapaaherrallisena sukuna.

Maalaukset Helsingistä

Magnus von Wright muistetaan myös kulttuurihistoriallisesti tärkeistä 1800-luvun alun Helsinkiä kuvaavista maalauksistaan. "Toisiaan leikkaavat katot, päädyt, verannat, ulkohuoneet ja lauta-aidat on kuvattu huolella ja perspektiiviä korostaen", kirjoitettiin Helsingin Sanomissa syyskuussa 1982, ”Yli 30 vuoden ajalle ulottuvien kuvien pääviehätys on niiden aitoudessa ja herkkyydessä. Silloinkin, kun taiteilija poikkesi dokumentoijan roolistaan, hän samalla paljasti jotain ajan ja paikan luonteesta ja ilmapiiristä." (Allan Titta: Kaksikasvoinen Helsinki)

Magnus von Wright muistetaan erityisesti siitäkin, kuinka tarkasti ja herkästi hän tallensi kuviinsa Helsingin ja sen silloisen rakennuskannan näkymiä ja tunnelmia.

Magnus von Wright: "Honkolan kartano Urjalassa", 1867.

Kartanomaalari

Huomattavan ryhmän Magnus von Wrightin 1860-luvun teosten joukossa muodostavat kartanoita esittävät muotokuvamaisemat. Ne ovat joskus suhteellisen suurikokoisiakin edustusteoksia. Kuvauspaikka on valittu varsin kaukaa itse päärakennuksesta: ympäristö ja rakennusten sijainti maisemassa ovat tärkeitä.

Magnus von Wright: "Maisema Träskändan kartanon lähettyviltä", 1850. - Magnus von Wright maalasi useampia tilaustöitä kartanoiden mailla.

Luonto opettajana

Koulua von Wrightin veljekset joutuivat käymään verraten vähän. Äiti opetti lapset lukemaan, ja silloin tällöin oli kartanossa kotiopettaja. Magnus kyllä lähetettiin Turun lyseoon, mutta Wilhelm ja perheen muut lapset lähetettiin ajoittain Kuopion triviaalikouluun. Ferdinandille ei tätäkään katsottu tarpeelliseksi.

Niinpä samoilu metsissä ja järvellä eri vuodenaikoina antoi veljeksille jo varhain omakohtaista luonnontuntemusta ja pysyviä virikkeitä, jotka sittemmin monin tavoin ilmenivät sekä heidän taiteessaan, että heidän lintutieteellisissä kirjoituksissaan.

Magnus von Wright: "Haapanapari ja heinätavikoiras", 1852.

Tiedemiehen intohimo

"Magnus von Wrightin luonnontieteellisissä kuvissa paljastuu tiedemiehen intohimo. Lintujen siipien metallinen kiilto, höyhenten pehmeys, koko höyhenpeitteen kuviointi, on kuvattu miltei mikroskooppisen tarkasti ja samalla hellästi." - (Suomen taide, suomalaisuus)

Haudalla

Magnus von Wright on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle. Haudalle pystytettiin vuonna 1872 Suomen Taideyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistokivi. Kiven suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström ja Walter Runeberg toteutti siihen taiteilijan palettia esittävän pienen marmorireliefin.

Lähteet
*ViikkoSavo: ”Ei hän kauhean tarkasti miettinyt, mistä elanto tulee” – Taiteilija Ferdinand von Wright eli boheemisti, oli ujo ja viihtyi luonnossa
*Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920
*Matkailulehti nro 4 1917
*Tapio Laaksonen: Haminalahti
*Jukka Ervamaa: Magnus von Wright
*Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla
*Kansallisbiografia
*Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat, Helena Hätönen
*Kuopion taidemuseo
*Jyväskylän taidemuseo
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suomen kulttuurihistoria: Haminalahden von Wrightit - Tammi
*Museovirasto: Haminalahden kulttuurimaisema
*Suomen taide - WSOY
*Wikipedia
*Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
*Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
*HS: Von Wrightin veljekset tekivät taidetta ja tiedettä vasta-ammuttujen lintujen avulla - näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina