Muulit - aasien työtoverit
Aaseja ja muuleja yhdistää se, että niitä käytetään usein samoilla kulttuurialueilla
töissä ihmisen apuna. Aaseja ja muuleja ei yhdistä vain työtoveruus, vaan ne ovat myös vankasti
sukulaisia, sillä muulit ovat aasien ja hevosten jälkeläisiä.
Amerikassa muuleilla on takanaan pitkä ja kunniakas työhistoria ja siellä pidetään muulien kunniaksi
vielä erilaisia juhlia ja paraateja. Kuvassa yllä muuliratsukko Muulipäivän - Mule Day Columbia -
paraatissa Tennesseessä, Yhdysvalloissa, huhtikuussa 2010.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - poika ratsastaa aasilla, Andriesvale, Kalahari, Etelä-Afrikka kesä 2015 - Copyright -
© South African Tourism
Aasi rakastettuna aasina
Siirtyessään maantieteellisesti vanhan aasikulttuurin maista uusille
seuduille, kuten vaikkapa Suomeen - on aasi löytänyt ihmiset,
jotka arvostavat aasia.
Näillä uusilla kotiseuduilla aasikin on tehnyt tavallaan uuden tulemisen.
Aasien käyttötarpeet ovat myös ihan toiset, aaseja ei hankita raatamaan orjina.
Niinpä aaseja pidetään ikäänkuin lemmikkeinä - ja
niitä on myös erilaisilla maatiloilla ja tarhoilla, joissa vierailijatkin voivat tutustua
tähän valloittavaan eläimeen. Aasi on todellakin saanut, siinä missä hevonenkin,
nykyisin osakseen monen ihmisen ihailun ja kiintymyksen.
Voi todella sanoa, että aasin suosio on kasvussa ja aasi saa osakseen
yhä enemmän sitä arvostusta, jota ilman se on aiemmin usein joutunut elämään.
Etenkin sellaiset ihmiset, jotka ovat harrastaneet ponien taikka hevosten kanssa,
voivat helposti omaksua touhuilun ja harrastamisen myös aasin kanssa.
Yhä useammilla on esitettävänään kysymyksiä - mistä voisi hankkia aasin,
ja paljonko aasit maksavat.
Vuonna 2010 Suomessa oli jo noin 200 - 300 aasia. Suomen sääoloihin aasi
sopeutuu hyvin. Se kasvattaa talveksi pitkän ja tiheän talvikarvan, joka antaa hyvin suojaa.
Kastumista aasi ei kestä, eikä se myöskään pidä kovasta tuulesta, joka
ottaa sen korviin. Siksi aasille on oltava hyvä säänsuoja.
Aasin esikuvallisia ominaisuuksia
Kristinuskossa aasilla katsotaan olevan esikuvallisia ominaisuuksia.
1) Ensimmäinen niistä on itsepäisyys. Ihminen voi ottaa esimerkkiä aasista
ja pyrkiä tekemään itsepäisesti sen, mikä on oikein ja tarpeen.
Jeesuksen seuraajan kohdalla itsepäisyys merkitsee uskollisuutta sille tehtävälle,
jonka on saanut, ja ennen kaikkea tehtävän antajalle.
2) Toinen aasin esikuvallinen ominaisuus on sen suuret ja herkät korvat,
jollaisilla voi kuulla hän, joka haluaa kuunnella. Kristinuskon mukaan
emme kuule Vapahtajan ääntä, jos meillä ei ole herkkiä korvia emmekä keskity hiljaisuudessa kuuntelemaan,
mitä hän haluaa meille sanoa.
3) Aasin kolmas esikuvallinen ominaisuus on sen pieni suu - meidän olisi kuunneltava
enemmän ja puhuttava vähemmän.
4) Neljänneksi aasi voi toimia esikuvanamme siinä, että sillä on vahva selkä
ja se voi ottaa valittamatta kannettavakseen raskaita taakkoja. Samaa vahvuutta
vaaditaan ihmiseltä jokapäiväisessä elämässä.
Iloinen poika ratsastaa aasilla Brasiliassa. Brasiliassa aasit
ovat vielä tärkeitä sekä ihmisten että tavaran kuljetuksissa, mutta välillä
niiden kanssa voivat lapset leikkiäkin. Tangara, Rio Grande do Norte, Brasilia - 28.1.2012.
All rights reserved
*Kuva yllä, aasiratsukko Brasiliassa - Copyright
© Flickr/Wallace Moura
© Website/Wallace Moura
Photo used with permission.
Lähteet
Eeva-Liisa Kauhanen: Mammuttiaasit valtaavat sydämiä nyt Suomessakin
Kaisa Määttänen: Ihan tavallisia suomalaisia aaseja
Yle Uutiset: Aasit yleistyvät Suomessa - ongelmana liian hyvät oltavat
YLE Uutiset: Aasi on viisas eläin.
Otava: Eläinten maailma.
WSOY: Uusi suuri eläinkirja.
Suomen aasiyhdistys.
Turun Sanomat 14.11.2009: Brittinainen perusti turvakodin pahoinpidellyille eläimille -
aaseillekin löytyi ystävä.
Turun Sanomat 17.6.2004: Aasit tulivat Afrikasta.
Jorma Kantola: Aasi on esikuvamme.
Wikipedian aasitietous
Kodin suuri eläinkirja: Aasit - Weilin + Göös
Korkeasaari: Kulaani