Aasi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ratsastaja aasilla Albanian vuorilla huhtikuussa 2009 Copyright - © Charles Roffey
*Kuva oikealla yllä, aasi - Copyright © Svadilfari

AASI (Equus asinus) - (Linnaeus, 1758)

Kesytetyt aasit (Equus asinus asinus) ovat lähtöisin Afrikasta aivan kuin ihmisetkin, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta.

Tutkijaryhmä vertasi yli viidestäkymmenestä maasta kerättyjä 427 kesyn aasin DNA-näytteitä Itä-Afrikan ja Lounais-Aasian villiaasien DNA:han. Näin selvisi, että kesyjen aasien kantaisät ovat mitä todennäköisimmin kuuluneet kahteen Afrikassa eläneeseen villiaasipopulaatioon.

Tutkimuksen mukaan aasi kesytettiin ilmeisesti noin 5 000 vuotta sitten, mikä käy yksiin Egyptistä kerättyjen arkeologisten löytöjen kanssa.

Villiaasin ominaisuuksia

Aasit ovat pienikokoisempia kuin hevoset. Niillä on pyöreät kaviot ja lyhytkarvainen, tupsuun päättyvä häntä. Vartalo on usein väritykseltään harmaanruskea, takaruumis, turpa ja kyljet vaaleammat. Aasin selässä, hartioissa ja raajoissa on eri lajeilla erilaista kuvioitusta. Selässä kulkee usein tumma aasinristi. Aasit ovat kuivaan ja kuumaan aavikkoelämään sopeutuneita hevoseläimiä. Ne elävät oriin johtamissa 10 - 20 yksilön laumoissa.

Villiaasit ovat melko vilkkaita, jopa tulisia, siroliikkeisiä ja kaunismuotoisia eläimiä, jotka eivät olemuksensa puolesta muistuta ihan tarkasti kesyjä jälkeläisiään. Ne voivat olla käytökseltään myös hurjia ja pelottomia. Erityisesti silloin, kun aistivat ihmisiä lähellään, villiaasit voivat olla viisaasti arkojakin.

Aasit kommunikoivat toistensa kanssa, usein varsin äänekkäin ii-aa-kiljahduksin.

Aasien puolustautumiskyvystä kertoo se, että joskus villiaasien kimppuun käyneet sudet ovat jääneet aasien kanssa toiseksi. Aasit osaavat susien hyökätessä asettua piiriin puolustusrintamaksi ja puolustautuvat niin hurjin potkuin ja puraisuin, että sudet ovat saaneet luikkia tyhjin toimin tiehensä.

Aasintamman kantoaika on 11 kuukautta ja varsoja syntyy tavallisesti yksi. Kun orivarsat ovat kahden vuoden ikäisiä, ne ajetaan pois laumasta, minkä jälkeen ne yleensä muodostavat oman laumansa.

Villiaasi

Pohjois-Amerikan autiomailla elää villiaasi, jonka luontoon ovat alunalkaen vapauttaneet espanjalaiset valloittajat 1500-luvulla. Villiaasi on hyvin sopeutunut kuumiin ja armottomiin oloihin, joissa se joutuu usein selviytymään pitkäänkin juomatta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva villiaasi - Copyright © Alan Vernon

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Klearchos Kapoutsis

Kesyaasin ominaisuuksia

Kesyaasin värikirjo on huomattavasti suurempi. On mustia ja valkoisiakin aaseja. Luonteeltaan aasi poikkeaa melkoisesti hevosesta. Se on sitkeä ja vaatimaton. Se myös tulee toimeen vähäisemmällä ravinnolla kuin hevonen, joten aasin ylläpito on köyhälle väestölle ollut aikojen saatossa paljon helpompaa kuin hevosen. Aasin itsepäisyys on tunnettu, ja niinpä aasi onkin saanut erheellisesti typerän eläimen maineen. Typeryyden ohella aasia on pidetty vieläpä laiskanakin.

Nämä kielteiset arviot viisaasta ja ahkerasta aasista ovat ihan vääriä ja paikkansa pitämättömiä. Todellisuudessa aasin henkiset kyvyt eivät kuitenkaan ole heikommat, kuin hevosen. Päinvastoin, sitä pidetään hevosta älykkäämpänä. Kun hevosta voi käskeä, niin aasia pitää pyytää. Siitäkin tulee käsitys, että aasi olisi itsepäinen. Aasi on aina uskollinen ja hoitajaansa syvästi kiintyvä. Ja laiskaksi niille sijoilleen aasi ei ole koskaan ehtinyt jäämään, vaan on uurastanut ihmisen hyväksi, useinkin voimiensa viime rippeetkin uhraten.

Kesyaasin levinneisyys ja käyttö

Aaseja on jo vuosituhansien ajan käytetty vetojuhtina ja ratsuina Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Euroopassa. Egyptin kautta levisi afrikanaroaasista polveutuva kesyaasi Arabiaan, Vähään-Aasiaan, Lähi-Itään ja Balkanille, sekä keskiajalla myös muualle Eurooppaan.

Aaseja on pidetty ja pidetään edelleenkin varsinkin köyhillä ja vuorisilla lämpimien maiden seuduilla työjuhtina. Euroopan tärkeimpiä aasikulttuurin maita ovat olleet Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Jim Champion

Waters Farm Donkey and Mule Fun Show - Massachusetts, USA - 25.3.2003.

Aasi työn orjana

Aasin historia ei kaikilta osiltaan ole kaunista kerrontaa. Harvaa kotieläintä on koskaan kohdeltu niin tylysti ja huonosti, kuin juuri aasia. Se, että aasi on ollut kaikkein köyhimpien hallussa, on merkinnyt useinkin aasille mitä huonointa elämää. Aasista on työssä otettu irti viimeinenkin pisara, eikä ole ollut harvinaista, että aasi taakkoineen on kaatunut kuolleena niille sijoilleen.

Etelä-Amerikasta, Perun pääkaupungista Limasta on kotoisin vanha sanonta, että kaupunki on naisten taivas ja aasien helvetti. Pohjois-Afrikassa kertoo vanha kirja kerjäläistenkin ratsastavan aaseilla ja kauhistelee näiden juhtien kohtaloa. Jos ei ole ollut hääviä kerjäläisten elämä, niin vielä heikommin on mennyt heidän aaseillaan. Tuntuu, että mitä julmempi ja pahempi ihminen on ollut, sitä pahemmin hän on kaiken pahuutensa ja katkeruutensa kohdistanut juuri aasiinsa.

Aasien Turvapaikka Pyhällä Maalla

Ikävää on todeta, että aasien hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu monin paikoin maailmalla edelleenkin jatkuu. Aasirukka elää sellaisten kansojen keskuudessa, joissa yleisemminkin kohdellaan eläimiä huonosti ja suorastaan julmasti.

Israelissa on yksi ainut aasien turvakoti, jota ylläpitää vapaaehtoispohjalta Lucy Fensom. Lucy Fensom perusti Aasien Turvapaikka Pyhällä Maalla -nimisen hyväntekeväisyysjärjestön ja onnistui keräämään huomattavan summan rahaa turvakotia varten. Hänellä on hoidossaan yli sata aasia. Hän esittelee pahoin palanutta aasia, joka löytyi metsästä harhailemasta. Lapsijoukko oli kaatanut aasin päälle bensaa ja sytyttänyt sen tuleen. Fensomin mukaan Israelin puolella juutalaiset eivät juuri pidä aaseja, mutta kun niitä harhailee arabikylistä, niin silloin juutalaispojat pahoinpitelevät niitä.

Perusisraelilaiset pitävät aaseista huolehtivia hulluina, sillä he eivät voi ymmärtää sitä, että joku tuntee huolta aasin kärsimyksistä. Aasit hakataan suorituskykynsä rajoille. Aasit eivät valita, ja vasta kun ne käyvät makuulle eivätkä enää liiku - ovat niiden kärsimykset loppumassa.

Aasi rakastettuna aasina

Siirtyessään maantieteellisesti vanhan aasikulttuurin maista uusille seuduille, kuten vaikkapa Suomeen - on aasi löytänyt ihmiset, jotka arvostavat aasia.

Näillä uusilla kotiseuduilla aasikin on tehnyt tavallaan uuden tulemisen. Aasien käyttötarpeet ovat myös ihan toiset, aaseja ei hankita raatamaan orjina. Niinpä aaseja pidetään ikäänkuin lemmikkeinä - ja niitä on myös erilaisilla maatiloilla ja tarhoilla, joissa vierailijatkin voivat tutustua tähän valloittavaan eläimeen. Aasi on todellakin saanut, siinä missä hevonenkin, nykyisin osakseen monen ihmisen ihailun ja kiintymyksen.

Voi todella sanoa, että aasin suosio on kasvussa ja aasi saa osakseen yhä enemmän sitä arvostusta, jota ilman se on aiemmin usein joutunut elämään. Etenkin sellaiset ihmiset, jotka ovat harrastaneet ponien taikka hevosten kanssa, voivat helposti omaksua touhuilun ja harrastamisen myös aasin kanssa. Yhä useammilla on esitettävänään kysymyksiä - mistä voisi hankkia aasin, ja paljonko aasit maksavat.

Vuonna 2010 Suomessa on noin 200 - 300 aasia. Suomen sääoloihin aasi sopeutuu hyvin. Se kasvattaa talveksi pitkän ja tiheän talvikarvan, joka antaa hyvin suojaa. Kastumista aasi ei kestä, eikä se myöskään pidä kovasta tuulesta, joka ottaa sen korviin. Siksi aasille on oltava hyvä säänsuoja.

Jeesus ratsastaa aasilla

*Kuva Copyright ClipartHeaven.com

Maailman tunnetuin ratsukko

Maailman tunnetuin ratsastaja on eittämättä Jeesus. Hänen ratsunaan oli aasi. Jeesus osoitti vaatimattomuuttaan ja hurskasta nöyryyttään, ratsastaessaan aasilla. Hän halusi olla kansan parissa matalalla, ihmisten ulottuvilla - ei kohota hevosen selässä muiden yläpuolelle.

Jerusalemiin, riemusaatossa aasilla ratsastaessaan hän myös samalla täytti ne ennustukset, joiden mukaan eräänä päivänä Messias saapuu aasilla ratsastaen (Sakarja 9:9). Juutalaiset odottivat Messias-kuninkaan saapuvan ylväästi kuninkaallisella hevosella ratsastaen, mutta hänpäs saapuikin aasilla (Matt. 21:1-11). Pappien suuttumukseksi riemuitsijoina olivat ennen kaikkea lapset (Matt 21:15).

Jeesus ratsastaa aasilla!

Aasin esikuvallisia ominaisuuksia

Kristinuskossa aasilla katsotaan olevan esikuvallisia ominaisuuksia.

1) Ensimmäinen niistä on itsepäisyys. Ihminen voi ottaa esimerkkiä aasista ja pyrkiä tekemään itsepäisesti sen, mikä on oikein ja tarpeen. Jeesuksen seuraajan kohdalla itsepäisyys merkitsee uskollisuutta sille tehtävälle, jonka on saanut, ja ennen kaikkea tehtävän antajalle.

2) Toinen aasin esikuvallinen ominaisuus on sen suuret ja herkät korvat, jollaisilla voi kuulla hän, joka haluaa kuunnella. Kristinuskon mukaan emme kuule Vapahtajan ääntä, jos meillä ei ole herkkiä korvia emmekä keskity hiljaisuudessa kuuntelemaan, mitä hän haluaa meille sanoa.

3) Aasin kolmas esikuvallinen ominaisuus on sen pieni suu - meidän olisi kuunneltava enemmän ja puhuttava vähemmän.

4) Neljänneksi aasi voi toimia esikuvanamme siinä, että sillä on vahva selkä ja se voi ottaa valittamatta kannettavakseen raskaita taakkoja. Samaa vahvuutta vaaditaan ihmiseltä jokapäiväisessä elämässä.

Aasilla ratsastetaan vappupäivänä Senaatintorilla, Helsingissä - 1.5.2008.

Lähteet
YLE Uutiset: Aasi on viisas eläin.
Otava: Eläinten maailma.
WSOY: Uusi suuri eläinkirja.
Suomen aasiyhdistys.
Turun Sanomat 14.11.2009: Brittinainen perusti turvakodin pahoinpidellyille eläimille - aaseillekin löytyi ystävä.
Turun Sanomat 17.6.2004: Aasit tulivat Afrikasta.
Jorma Kantola: Aasi on esikuvamme.