Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - poika ratsastaa aasilla, Andriesvale, Kalahari, Etelä-Afrikka kesä 2015 - Copyright - © South African Tourism
Aasi Katso ylin kuva kokonaisena.


Aasi AASI (Equus asinus) - (Linnaeus, 1758)

Kesytetyt aasit (Equus asinus asinus) ovat lähtöisin Afrikasta aivan kuin ihmisetkin, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta.

Tutkijaryhmä vertasi yli viidestäkymmenestä maasta kerättyjä 427 kesyn aasin DNA-näytteitä Itä-Afrikan ja Lounais-Aasian villiaasien DNA:han. Näin selvisi, että kesyjen aasien kantaisät ovat mitä todennäköisimmin kuuluneet kahteen Afrikassa eläneeseen villiaasipopulaatioon.

Tutkimuksen mukaan aasi kesytettiin ilmeisesti noin 5 000 vuotta sitten, mikä käy yksiin Egyptistä kerättyjen arkeologisten löytöjen kanssa. Aasin kesyttivät sumerilaiset noin 3 000 eaa.

Villiaasin ominaisuuksia

Villiaasin säkäkorkeus vaihtelee, olleen 1 - 1,5 metriä. Aasit ovat pienikokoisempia kuin hevoset. Niillä on pyöreät kaviot ja lyhytkarvainen, tupsuun päättyvä häntä. Vartalo on usein väritykseltään harmaanruskea, takaruumis, turpa ja kyljet vaaleammat. Aasin selässä, hartioissa ja raajoissa on eri lajeilla erilaista kuvioitusta. Selässä kulkee usein tumma aasinristi.

Aasin harja on karkea ja otsatukka puuttuu. Jalat ovat usein hieman raidalliset. Korvat ovat pitkät.

Aasit ovat kuivaan ja kuumaan aavikkoelämään sopeutuneita hevoseläimiä. Ne elävät oriin johtamissa 10 - 20 yksilön laumoissa. Villiaasit suosivat elinympäristönään ylätasankojen puoliaavikoita, aavikoita ja aroja, mutta on niitä voinut tavata alemmiltakin tasangoilta ja kumpuilevilta seuduilta. Ne oleskelevat myös korkeilla vuoristoseuduilla.

Villiaasit ovat melko vilkkaita, jopa tulisia, siroliikkeisiä ja kaunismuotoisia eläimiä, jotka eivät olemuksensa puolesta muistuta ihan tarkasti kesyjä jälkeläisiään. Ne voivat olla käytökseltään myös hurjia ja pelottomia. Erityisesti silloin, kun aistivat ihmisiä lähellään, villiaasit voivat olla viisaasti arkojakin.

Aasit kommunikoivat toistensa kanssa, usein varsin äänekkäin ii-aa-kiljahduksin.

Aasien puolustautumiskyvystä kertoo se, että joskus villiaasien kimppuun käyneet sudet ovat jääneet aasien kanssa toiseksi. Aasit osaavat susien hyökätessä asettua piiriin puolustusrintamaksi ja puolustautuvat niin hurjin potkuin ja puraisuin, että sudet ovat saaneet luikkia tyhjin toimin tiehensä.

Aasintamman kantoaika on 11 kuukautta ja varsoja syntyy tavallisesti yksi. Kun orivarsat ovat kahden vuoden ikäisiä, ne ajetaan pois laumasta, minkä jälkeen ne yleensä muodostavat oman laumansa.

Afrikanvilliaasi - kesyaasi - aasianvilliaasi

Villiaaseissa on kaksi eri aasilajia, afrikanvilliaasi (Equus asinus) ja aasianvilliaasi (Equus hemionus). Kesyaasimme (Equus asinus asinus) polveutuu afrikanvilliaasista.

Aasianvilliaasin alalajit: onageri, kulaani, khur

Yksi aasianvilliaasin alalajeista, onageri eli persianvilliaasi (Equus hemionus onager) on elänyt aiemmin vyöhykkeellä Ukrainasta Intiaan. Nykyisin onagereita elää enää vain Iranissa, sekä istutettuna Saudi-Arabiassa.

Kulaani (Equus hemionus hemionus) on aasianvilliaasin nimilaji. Se on kooltaan hieman onageria suurempi ja väritykseltään tummempi. Keltaharmaita kulaaneja elää enää vain vähäisiä määriä, erityisesti Turkmenistaniin perustetulla suoja-alueella. Kulaaneja on palautettu luontoon Turkmenistaniin, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin - yhteensä kulaaneja arvioidaan olevan alle 1 500 yksilöä. Kulaani on nopea, sillä se voi laukatessaan saavuttaa nopeuden 70 km/h.

Myös khur, intianvilliaasi (Equus hemionus khur) on aasianvilliaasin alalaji. Tämä vain Intiassa tavattu aasilaji on erittäin uhanalainen.

Kiangi (Equus kiang)

Suurikokoisin villiaaseista on Mongolian kiangi. Kiangin säkäkorkeus on lähes 150 cm, oriin paino jopa 400 kg. Eläimen pää on muodoltaan tylppä, ja päästä harteille ulottuva harja on tuuhea ja jäykkä. Kiangi on nykykäsityksen mukaan itsenäinen laji, se ei ole siten aasianvilliaasin alalaji, jollaiseksi se on joskus luokiteltu. Kiangeja tavataan edelleen runsaasti Tiibetissä, Nepalissa ja Intiassa, ja laji on elinvoimainen.
Aasi Katso kuvat kiangista.

Afrikan ja Aasian kadonneet villiaasit

Afrikanvilliaaseja (Equus asinus) elää nykyisin vain Afrikan sarven alueella, Eritreassa, Etiopiassa ja Somaliassa. Jäljellä ja elossa olevia yksilöitä villinä luonnossa on enää vain noin 570, joten afrikanvilliaasi on äärimmäisen uhanalainen. Aeimmin lajia tavattiin laajemmalta alueelta, myös Sudanista, Egyptistä ja Libyasta.

Aasianvilliaasi (Equus hemionus), jota on tavattu laajoilla alueilla Punaiselta mereltä Pohjois-Intiaan ja Tiibetiin - Etelä-Mongoliassa, Turkmenistanissa, Afganistanissa, Pohjois-Iranissa, Pakistanissa, Intiassa ja Tiibetissä - on erittäin uhanalainen ja niiden määrä vähenee kaiken aikaa. Aasianvilliaasin alalaji syyrianvilliaasi on jo kuollut sukupuuttoon. Aiemmin aasianvilliaasin levinneisyysalue on ollut hyvin laaja, ja se on ulottunut 1600-luvulla Mustaltamereltä Pohjois-Kiinaan, Keltaisenjoen suistoalueille saakka.

Aasi

All rights reserved
*Kuva mammuttiaasista - Brighter Days Horse Refuge, Texas, USA - Copyright © Flickr/Steve
Photo used with permission.
Aasi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sébastien Barré


Kesy kotiaasi (Equus asinus asinus)

Kotiaasi kurkkii omassa aitauksessaan. Kaikkien nykyisten, kotieläiminä elävien aasien kantamuoto on pohjoisafrikkalainen villiaasi. Normaalikokoisten aasien säkäkorkeus on noin metrin. Ihmiset ovat kiinnostuneita myös suurikokoisemmista aaseista, sillä niiden kanssa harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, kun isompikin ihminen voi ratsastaakin aasilla. Ratsuina aasit ovat rauhallisempia kuin hevoset ja niiltä puuttuu hevosten pakoreaktio jännittävässä tilanteessa. Siinä, missä hevonen säntää pakosalle, aasi seisahtuu mietiskelemään, että mitäs kummaa tämä nyt sitten on.

Aasinpaijausta Brasiliassa

All rights reserved
*Kuva Copyright © Banga - Ana Schlimovich
Photo used with permission.


Aaseja hoivaillaan Brasiliassa

Aaseja pidetään myös ratsuina ihan kuten hevosia ja muulejakin, ja aaseja kohdellaan tällöin, kuten kaikkia muitakin lemmikin kaltaisia eläimiä. Aasit ovat parhaita ystäviä, joita paijaillaan ja hellitellään, kuten tekee tyttö kuvassa, Natalissa, Brasiliassa.

Somalianvilliaasit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © ucumari


Somalianvilliaasi (Equus africanus somaliensis)

Kuvassa afrikanvilliaasin alalajien edustajista somalianvilliaasit. Ne ovat äärimmäisen uhanalaisia. Vain Somaliassa ja Etiopiassa tavattavia somalianvilliaaseja on jäljellä enää noin 2 000.

Pohjois-Amerikan ja Australian villiaasit

Pohjois-Amerikan autiomailla elää villiaasi, jonka luontoon ovat alunalkaen vapauttaneet espanjalaiset valloittajat 1500-luvulla. Villiaasi on hyvin sopeutunut kuumiin ja armottomiin oloihin, joissa se joutuu usein selviytymään pitkäänkin juomatta. Eri puolilla Pohjois-Amerikkaa, autiomailla elää nykyisin noin 20 000 villiaasia. (Desert USA: Wild Burro)

Australiaan aasit kuljetettiin työtehtäviin vuonna 1866. Näistä kesyaaseista osa tavalla jos toisellakin pääsi vaapaaksi luontoon ja villiintyi. Erityisesti aasit Australiassa laskettiin irralleen 1900-luvun alkupuolella, kun motorisoituva liikenne teki aasit tarpeettomiksi. Näiden villiaasien määrä Australiassa oli viisi miljoonaa vuonna 2005.

Yhdysvaltain mammuttiaasi - American mammoth donkey

Yhdysvalloissa on kehitetty maailman suurin aasi, mammuttiaasi - kuva vasemmalla. Sen jalostamisessa on käytetty useita eurooppalaisia, suuria aasirotuja ja mukana tässä risteyttämisessä on ollut myös poitounaasi. Suurin, Texasissa vuonna 2014 elävä mammuttiaasi on säkäkorkeudeltaan 174 cm. Myös Suomeen on tuotu mammuttiaasejakin.
Aasikiesit
Aasikiesit - Pyhän Patrickin päivän paraati

Paraatissa East End Ass Whisperers - Westhampton Beach St. Patrick's Day Parade - New York, USA 15.3.2014. On olemassa hevoskuiskaajien ohella myös aasikuiskaajia. Paraatiin osallistunut aasiyhdistys, East Endin Aasikuiskaajat pelastaa kodittomia tai muuten huonoon asemaan joutuneita aaseja.
Muuliratsukko

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Ben Spalding
Photo used with permission.


Muulit - aasien työtoverit

Aaseja ja muuleja yhdistää se, että niitä käytetään usein samoilla kulttuurialueilla töissä ihmisen apuna. Aaseja ja muuleja ei yhdistä vain työtoveruus, vaan ne ovat myös vankasti sukulaisia, sillä muulit ovat aasien ja hevosten jälkeläisiä.

Amerikassa muuleilla on takanaan pitkä ja kunniakas työhistoria ja siellä pidetään muulien kunniaksi vielä erilaisia juhlia ja paraateja. Kuvassa yllä muuliratsukko Muulipäivän - Mule Day Columbia - paraatissa Tennesseessä, Yhdysvalloissa, huhtikuussa 2010.

Lähteet
Eeva-Liisa Kauhanen: Mammuttiaasit valtaavat sydämiä nyt Suomessakin
Kaisa Määttänen: Ihan tavallisia suomalaisia aaseja
Yle Uutiset: Aasit yleistyvät Suomessa - ongelmana liian hyvät oltavat
YLE Uutiset: Aasi on viisas eläin.
Otava: Eläinten maailma.
WSOY: Uusi suuri eläinkirja.
Suomen aasiyhdistys.
Turun Sanomat 14.11.2009: Brittinainen perusti turvakodin pahoinpidellyille eläimille - aaseillekin löytyi ystävä.
Turun Sanomat 17.6.2004: Aasit tulivat Afrikasta.
Jorma Kantola: Aasi on esikuvamme.
Wikipedian aasitietous
Kodin suuri eläinkirja: Aasit - Weilin + Göös
Korkeasaari: Kulaani
Kesyaasin ominaisuuksia

Kesyaasin värikirjo on huomattavasti suurempi. On mustia ja valkoisiakin aaseja. Luonteeltaan aasi poikkeaa melkoisesti hevosesta. Se on sitkeä ja vaatimaton. Se myös tulee toimeen vähäisemmällä ravinnolla kuin hevonen, joten aasin ylläpito on köyhälle väestölle ollut aikojen saatossa paljon helpompaa kuin hevosen. Aasin itsepäisyys on tunnettu, ja niinpä aasi onkin saanut erheellisesti typerän eläimen maineen. Typeryyden ohella aasia on pidetty vieläpä laiskanakin.

Nämä kielteiset arviot viisaasta ja ahkerasta aasista ovat ihan vääriä ja paikkansa pitämättömiä. Todellisuudessa aasin henkiset kyvyt eivät kuitenkaan ole heikommat, kuin hevosen. Päinvastoin, sitä pidetään hevosta älykkäämpänä. Kun hevosta voi käskeä, niin aasia pitää pyytää. Siitäkin tulee käsitys, että aasi olisi itsepäinen. Aasi on aina uskollinen ja hoitajaansa syvästi kiintyvä. Ja laiskaksi niille sijoilleen aasi ei ole koskaan ehtinyt jäämään, vaan on uurastanut ihmisen hyväksi, useinkin voimiensa viime rippeetkin uhraten.

Kesyaasin levinneisyys ja käyttö

Aaseja on jo vuosituhansien ajan käytetty vetojuhtina ja ratsuina Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Euroopassa. Egyptin kautta levisi afrikanaroaasista polveutuva kesyaasi Arabiaan, Vähään-Aasiaan, Lähi-Itään ja Balkanille, sekä keskiajalla myös muualle Eurooppaan.

Aaseja on pidetty ja pidetään edelleenkin varsinkin köyhillä ja vuorisilla lämpimien maiden seuduilla työjuhtina. Euroopan tärkeimpiä aasikulttuurin maita ovat olleet Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka.

Aasirodut

Ihan kuten koirista, on kesyistä aaseistakin jalostettu erilaisiin käyttötarkoituksiin erilaisia aasirotuja. Rotujen väri vaihtelee valkeasta lähes mustaan.

Darwin kuvasi aikoinaan yksin Syyriasta neljä eri rotua. Ylhäiset naiset käyttivät siroa, viehkeää, kevytkenkäistä rotua. Tätä niinkutsuttua arabirotua ruokittiin hyvin, hoidettiin huolellisesti ja sillä ratsastettiin. Tukevammalla, raskastekoisella aasilla kynnettiin; usein se oli valjastettu yhteen kamelin kanssa.

Pakistanin, Länsi-Intian ja Ceylonin aasi on ollut pienimmäksi jalostettu. Sen korkeus on vain 70 - 80 cm ja se pystyy silti kantamaan itseään paljon suurempia taakkoja.

Espanjassa ja Kreikassa on pieniä aasirotuja, kun taas Ranskassa on jalostettu kaikkein suurin aasirotu, ennen Yhdysvaltojen mammuttiaasia. Näiden Poitoun aasien oriiden säkäkorkeus on jopa 165 cm, eli ne ovat samaa kokoa, kuin työhevoset. Poitounaasilla on kömpelö pää, tukevat jalat, leveät kaviot ja isot korvat. Sen karva on pitkää ja pehmeää, kun muiden aasirotujen karva yleensä on jäykkää. Poitounaasia on pidetty lähes yksinomaan muulisiitosta varten.

Suomessa 300 aasia vuonna 2014

Suomessa aaseja on kasvatettu vähäisessä määrin 1970-luvulta lähtien. Aasien pito on sittemmin yleistynyt viime vuosina. Aaseja pidetään lemmikkeinä ja maskotteina hevostalleilla sekä maatiloilla. Niitä myös käytetään ajeluun ja lasten ratsuina. Monet tuovat aasin itselleen ulkomailta, sillä kotimaassa aasien tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Eniten meille tuodaan aaseja Tanskasta, mutta jonkin verran myös Ruotsista ja muista Euroopan maista, kuten Irlannista.

Aasit ovat tottuneet elämään kuumissa oloissa niukallakin ravinnolla, mutta Suomessa ne pääsevät herkuttelemaan liiankin kanssa. Niinpä aaseillakin on ihmisten lailla elintasosairauksia, ja ne potevat ylipaino-ongelmia, eli ovat liian lihavia. Oikealla ruokinnalla ja riittävällä liikunnalla nämäkin ongelmat voidaan välttää, ja aasit viihtyvät suomalaisissakin oloissa hyvin.

Suomen aaseissa on joitakin rotujakin, ja täältä löytyvät poitounaasit, miniaasit ja mammuttiaasit. Suurin osa aaseistamme ei kuitenkaan edusta mitään tiettyä rotua. Ne ovat vain aaseja, kuten suurin osa koko maailmankin aaseista.
Aasi ja tyttö
Waters Farm Donkey and Mule Fun Show - Massachusetts, USA - 25.3.2003. All rights reserved
*Kuva Copyright © Svadilfari
Photo used with permission.
Aasi työn orjana

Aasin historia ei kaikilta osiltaan ole kaunista kerrontaa. Harvaa kotieläintä on koskaan kohdeltu niin tylysti ja huonosti, kuin juuri aasia. Se, että aasi on ollut kaikkein köyhimpien hallussa, on merkinnyt useinkin aasille mitä huonointa elämää. Aasista on työssä otettu irti viimeinenkin pisara, eikä ole ollut harvinaista, että aasi taakkoineen on kaatunut kuolleena niille sijoilleen.

Etelä-Amerikasta, Perun pääkaupungista Limasta on kotoisin vanha sanonta, että kaupunki on naisten taivas ja aasien helvetti. Pohjois-Afrikassa kertoo vanha kirja kerjäläistenkin ratsastavan aaseilla ja kauhistelee näiden juhtien kohtaloa. Jos ei ole ollut hääviä kerjäläisten elämä, niin vielä heikommin on mennyt heidän aaseillaan. Tuntuu, että mitä julmempi ja pahempi ihminen on ollut, sitä pahemmin hän on kaiken pahuutensa ja katkeruutensa kohdistanut juuri aasiinsa.

Aasien Turvapaikka Pyhällä Maalla

Ikävää on todeta, että aasien hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu monin paikoin maailmalla edelleenkin jatkuu. Aasirukka elää sellaisten kansojen keskuudessa, joissa yleisemminkin kohdellaan eläimiä huonosti ja suorastaan julmasti.

Israelissa on yksi ainut aasien turvakoti, jota ylläpitää vapaaehtoispohjalta Lucy Fensom. Lucy Fensom perusti Aasien Turvapaikka Pyhällä Maalla -nimisen hyväntekeväisyysjärjestön ja onnistui keräämään huomattavan summan rahaa turvakotia varten. Hänellä on hoidossaan yli sata aasia. Hän esittelee pahoin palanutta aasia, joka löytyi metsästä harhailemasta. Lapsijoukko oli kaatanut aasin päälle bensaa ja sytyttänyt sen tuleen. Fensomin mukaan Israelin puolella juutalaiset eivät juuri pidä aaseja, mutta kun niitä harhailee arabikylistä, niin silloin juutalaispojat pahoinpitelevät niitä.

Perusisraelilaiset pitävät aaseista huolehtivia hulluina, sillä he eivät voi ymmärtää sitä, että joku tuntee huolta aasin kärsimyksistä. Aasit hakataan suorituskykynsä rajoille. Aasit eivät valita, ja vasta kun ne käyvät makuulle eivätkä enää liiku - ovat niiden kärsimykset loppumassa.

Aasi rakastettuna aasina

Siirtyessään maantieteellisesti vanhan aasikulttuurin maista uusille seuduille, kuten vaikkapa Suomeen - on aasi löytänyt ihmiset, jotka arvostavat aasia.

Näillä uusilla kotiseuduilla aasikin on tehnyt tavallaan uuden tulemisen. Aasien käyttötarpeet ovat myös ihan toiset, aaseja ei hankita raatamaan orjina. Niinpä aaseja pidetään ikäänkuin lemmikkeinä - ja niitä on myös erilaisilla maatiloilla ja tarhoilla, joissa vierailijatkin voivat tutustua tähän valloittavaan eläimeen. Aasi on todellakin saanut, siinä missä hevonenkin, nykyisin osakseen monen ihmisen ihailun ja kiintymyksen.

Voi todella sanoa, että aasin suosio on kasvussa ja aasi saa osakseen yhä enemmän sitä arvostusta, jota ilman se on aiemmin usein joutunut elämään. Etenkin sellaiset ihmiset, jotka ovat harrastaneet ponien taikka hevosten kanssa, voivat helposti omaksua touhuilun ja harrastamisen myös aasin kanssa. Yhä useammilla on esitettävänään kysymyksiä - mistä voisi hankkia aasin, ja paljonko aasit maksavat.

Vuonna 2010 Suomessa oli jo noin 200 - 300 aasia. Suomen sääoloihin aasi sopeutuu hyvin. Se kasvattaa talveksi pitkän ja tiheän talvikarvan, joka antaa hyvin suojaa. Kastumista aasi ei kestä, eikä se myöskään pidä kovasta tuulesta, joka ottaa sen korviin. Siksi aasille on oltava hyvä säänsuoja.
Aasiratsukko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © kirikou31


Maailman tunnetuin ratsukko

Maailman tunnetuin ratsastaja on eittämättä Jeesus. Hänen ratsunaan oli aasi. Jeesus osoitti vaatimattomuuttaan ja hurskasta nöyryyttään, ratsastaessaan aasilla. Hän halusi olla kansan parissa matalalla, ihmisten ulottuvilla - ei kohota hevosen selässä muiden yläpuolelle.

Jerusalemiin, riemusaatossa aasilla ratsastaessaan hän myös samalla täytti ne ennustukset, joiden mukaan eräänä päivänä Messias saapuu aasilla ratsastaen (Sakarja 9:9). Juutalaiset odottivat Messias-kuninkaan saapuvan ylväästi kuninkaallisella hevosella ratsastaen, mutta hänpäs saapuikin aasilla (Matt. 21:1-11). Pappien suuttumukseksi riemuitsijoina olivat ennen kaikkea lapset (Matt 21:15).

Jeesus ratsastaa aasilla!

Aasin esikuvallisia ominaisuuksia

Kristinuskossa aasilla katsotaan olevan esikuvallisia ominaisuuksia.

1) Ensimmäinen niistä on itsepäisyys. Ihminen voi ottaa esimerkkiä aasista ja pyrkiä tekemään itsepäisesti sen, mikä on oikein ja tarpeen. Jeesuksen seuraajan kohdalla itsepäisyys merkitsee uskollisuutta sille tehtävälle, jonka on saanut, ja ennen kaikkea tehtävän antajalle.

2) Toinen aasin esikuvallinen ominaisuus on sen suuret ja herkät korvat, jollaisilla voi kuulla hän, joka haluaa kuunnella. Kristinuskon mukaan emme kuule Vapahtajan ääntä, jos meillä ei ole herkkiä korvia emmekä keskity hiljaisuudessa kuuntelemaan, mitä hän haluaa meille sanoa.

3) Aasin kolmas esikuvallinen ominaisuus on sen pieni suu - meidän olisi kuunneltava enemmän ja puhuttava vähemmän.

4) Neljänneksi aasi voi toimia esikuvanamme siinä, että sillä on vahva selkä ja se voi ottaa valittamatta kannettavakseen raskaita taakkoja. Samaa vahvuutta vaaditaan ihmiseltä jokapäiväisessä elämässä.
Jumento desembestado - Aasiratsukot
Aasiratsastusta Brasiliassa

Kuvassa yllä iloinen poika ratsastaa aasilla Brasiliassa. Brasiliassa aasit ovat vielä tärkeitä sekä ihmisten että tavaran kuljetuksissa, mutta välillä niiden kanssa voivat lapset leikkiäkin. Tangara, Rio Grande do Norte, Brasilia - 28.1.2012.
All rights reserved
*Kuva yllä, aasiratsukko Brasiliassa - Copyright
© Flickr/Wallace Moura
© Website/Wallace Moura
Photo used with permission.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***