HEVOSIA * PONEJA * MINIHEVOSIA
"Ruumiinosien ja muotojen sopusuhtaisuus, liikkeiden keveys ja loistokkuus, luonteen eloisuus ja käytöksen jalous ovat ominaisuuksia, jotka antavat meille täyden oikeuden pitää hevosta eräänä maailman kauneimmista eläimistä." 
Ratsastaminen on tiivistetysti ja yhdellä tavalla sanottuna, kyky pitää hevonen itsensä ja maan välissä. Vielä sata vuotta sitten hevoset olivat suomalaisten kanssa, rakentamassa maatamme työtovereina pelloilla ja muussa työajossa. Nykyisin hevonen on yhä suositumpi kumppani vapaa-ajassa, ratsuna ja raveissa.
Koko maailmassa hevosia on noin 60 miljoonaa. Niistä pelkästään Yhdysvalloissa on noin 9,5 miljoonaa. Suomessa oli vuonna 2009 noin 75 000 hevosta. Lämminverisiä ratsuhevosia oli vuonna 2009 rekisteröitynä 17 500, poneja 9 300 ja suomenhevosia 19 800, joista ratsukäytössä oli noin 4 400. Yhteensä ratsukäytössä oli noin 30 000 rekisteröityä hevosta, minkä lisäksi suurin osa rekisteröimättömistä hevosista on ratsuja. Maailman ratsastajiin lukeutuu myös, kuvassa oikealla, argentiinalainen karjapaimen, gaucho. Gauchot ja criollot Gauchon ratsuna kuvassa oikealla on criollo. Argentiinan kansallishevonen criollo polveutuu niistä hevosista, jotka tulivat espanjalaisten valloittajien, konkistadorien, mukana Etelä-Amerikkaan 1500-luvulla. Monet uskovat, että criollon takana on laivalastillinen hienoimpia andalusianhevosoreja ja -tammoja, joita Pedro de Mendoza, Buenos Airesin perustaja, toi Argentiinaan vuonna 1535. Hänen mukanaan oli ilmeisestikin myös sitkeitä garrano- ja sorraiahevosia. Kun intiaanit hävittivät Buenos Airesin kymmenen vuotta myöhemmin, näistä hevosista useat kiisivät vapauteen. Ne muodostivat villihevoslaumoja, jotka laidunsivat ja lisääntyivät vapaasti Argentiinan laajalla pampalla. 
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla Copyright © Guillermo Mamede d'Almeida *Kuva hevossivujen logossa Copyright © Jan Glas |
|
|
Mustangit
Mustangit ovat elävä legenda ja yksi koko Amerikan historian tunnetuimmista symboleista. Mustangit ovat läntisen Amerikan villejä ja villeistä hevosista polveutuvia hevosia. Alunperin ne ovat villiintyneiden eli irtipäässeiden kesyhevosten jälkeläisiä. |
Kuvassa villit mustangit Nevadassa huhtikuussa 2013.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright © James Marvin Phelps |
|
|
|
|
Kesäratsukko
Kolmessa kuvassa yllä tunnelmat ovat kesäiset, vaikka ajankohta onkin jo syyskuu. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat yllä Copyright © Travis Warren 
Paratiisin portilla - "Paratiisin portilla arvioidaan ihminen sen mukaan, miten hän on kohdellut hevostaan." - Arabialainen sananlasku. |
Tarujen lentävä Pegasos
Hevonen on mysteeri, tarujen lentävä Pegasos. Hevostietomme ja -taitomme koostuvat siitä alueesta, joka ylipäänsä on inhimillisen tiedon ja taidon ulottuvissa. Tietomme hevosesta on välttämättä ihmisen tietoa. Sitä, miltä tuntuu olla hevonen, mikä on hevosen onni, emme ehkä koskaan sataprosenttisesti tiedä. Toisaalta hevonen ei ole ihmiselle erityisen outo tai vieras eläin vaan kyseessä on tuhansia vuosia kestänyt ihmisen ja eläimen kumppanuus. Hevoset kietoutuvat monin tavoin ihmisen historiaan sodassa, työssä ja arjessa. Hevosharrastuksen laajuutta ei varmasti voi selittää yksin järjellisillä syillä. Hevoset vetävät ihmistä puoleensa yhtä varmasti kuin ihmisessä on se jokin, joka vetää hevosta puoleensa. Tarvitsemme toisiamme. Nykyinen hevonen ei pärjää ilman ihmistä, mutta pärjäisikö ihminen ilman hevosta? Hevonen ei ole enää välttämättömyys; maatalouskoneet, autot ja rekat ovat korvanneet hevosen. Henkinen sidos hevoseen on kuitenkin säilynyt. Tästä kertovat yhä uudet ja uudet hevostytöt kuin myös raviurheilun mukaansa tempaamat lukuisat miesjoukot. (Leena Vilkka: Hevosen hyvä elämä). |
|
|
Paint
Kuvassa yllä kuin sadun maisemassa paint. Paintit ovat väritykseltään ja kuvioinniltaan läikikkäitä, kirjavia eli tarkemmin, lehmänkirjavia - erotuksena tiikerinkirjavista, kuten appaloosista. Lehmänkirjava hevonen on osittain tai miltei kokonaan valkoinen. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva yllä Copyright © Rosanne Haaland Hevoset ja ponit kuvataiteessa Esihistoriallisista luolamaalausajoista lähtien ihminen on maalannut hevosia. Menneinä vuosisatoina, kun hevonen on ollut keskeisesti mukana kulttuurissa, on hevonen ollut näkyvästi myös mukana kuvataiteessa. Hevosia on kuvattu sotakentillä, maataloustöissä, vetämässä erilaisia vankkureita ja ratsuina erilaisissa tilanteissa, kuten hallitsijoiden muotokuvissa. Ponien suosio on näkynyt myös kuvataiteessa. Ponitaidetta on julkaistu tavaton määrä erilaisissa julkaisuissa, lehdissä ja kirjoissa. 
Hevosia ja poneja kirjojen kansissa.
Lännenratsastaja
Länsi valloitettiin aikoinaan hevosten avulla - kuvassa oikealla nuori lännenratsastaja, kesä 2012. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla Copyright © judej 
|
|
Hevonen kirjoissa
Arabialaiset ovat hevostietokirjallisuuden uranuurtajia. Jo vuoden 785 ja 1400-luvun välillä kirjoitettiin arabian kielellä ainakin 86 kirjaa hevosen anatomiasta, fysiologiasta, käyttäytymisestä ja ratsastamisesta. Näiden kirjojen tiedot pätevät osittain vielä nykyäänkin. Käy Arabian yön tunnelmissa CLICK! "Jos kehitysopin lait pitävät paikkansa, ihmiset muuttuvat ajan mittaan aivan täydellisiksi - siis he kehittyvät hevosiksi." - Tuntematon. "Hevosen selässä ihminen on sekä henkisesti että fyysisesti suurempi kuin jalkaisin." - John Steinbeck. Mailipalaute - Webmaster Email tuntsu@dnainternet.net Lähteitä
Hevossivujen lähdekirjallisuus
RATSASTAJA VIRGINIASSA, USA - kuva oikealla. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla poniklubin kilparatsastaja Virginian vihreässä keväässä, Copyright © Dominion Valley Pony Club |
|
|
Moskovan ratsupoliisit
Moskovan tyylikkäät ratsupoliisit iloisessa keskustelutuokiossaan kesällä 2012. |
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright © alt-n-anela |
| *** www.tunturisusi.com *** |