Tunturisuden sivut
Heppa

HEVOSIA * PONEJA * MINIHEVOSIA

"Ruumiinosien ja muotojen sopusuhtaisuus, liikkeiden keveys ja loistokkuus, luonteen eloisuus ja käytöksen jalous ovat ominaisuuksia, jotka antavat meille täyden oikeuden pitää hevosta eräänä maailman kauneimmista eläimistä."

Villihevonen Koko maailmassa 75 miljoonaa hevosta - Yhdysvallat on ykkönen - Suomessa 75 000 hevosta

Koko maailmassa hevosia on noin 75 miljoonaa. Niistä pelkästään Yhdysvalloissa on noin 9,5 miljoonaa. Yli miljoonan hevosen maita ovat myös Kiina (yli 7 milj.), Meksiko (yli 6 milj.), Brasilia (lähes 6 milj.), Argentiina (lähes 4 milj.), Kolumbia (yli 2 milj.), Mongolia (yli 2 milj.), Etiopia (lähes 2 milj.), Kazakstan (yli 1 milj.) ja Venäjä (yli 1 milj.).

Suomessa oli vuonna 2013 noin 75 000 hevosta, niistä oli 19 600 suomenhevosta, 25 500 lämminveristä, 19 500 ratsua ja 10 400 ponia.

Suomi Ratsastuksen harrastajia Suomessa 170 000

Ratsastuksen harrastajien määrä Suomessa on ollut viime vuodet kasvussa. Vuonna 2015 ratsastuksen harrastajia maassamme oli 170 000. Ratsastuksen harrastajista yli puolet on aikuisia.

Ratsastus on tyttöjen ja naisten merkittävä liikuntalaji. Noin kuusi prosenttia ratsastusikäisistä aikuisista naisista harrastaa lajia, kuten myös joka viides 10 - 18-vuotiaista tytöistä ainakin jossain vaiheessa. Kasvu on ollut johdonmukaista myös miesten ja poikien osalta, heitä oli lajissa vuonna 2015 noin 10 000. (Lähteet: Suomen Hippos ry ja Sportti.com).

Ratsukko
Ratsukko
Ratsukko

Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja alla - Copyright © Varde Kommune


Tanskan kuninkaallisen kaartin husaarirykmentti

Nykyinen Tanskan hallitsija, kuningatar Margareeta II liikkuu näyttävissä hevososastoissa, paraateissa erilaisten juhlatilaisuuksien yhteydessä. Kuningatar itse matkaa hevosvaljakoissa ja hänen edellään ja takanaan ratsastavat värikkäästi pukeutuneet vartiosotilaat ja muusikot.

Nämä vartiointia suorittavat ratsukot kuuluvat erityiseen, kuninkaalliseen husaarien (tansk. Gardehusarregimentet - engl. The Royal Danish Guard Hussar Regiment) joukko-osastoon eli rykmenttiin, jossa ne muodostavat oman eskadroonansa. Hevosia tällä eskadroonalla on käytössään 70 - 75 ja henkilöstöä noin 110.

Husaari on kevyen ratsuväen sotilaan nimitys - husaareja on ollut aina 1400-luvulta alkaen useissa Euroopan armeijoissa.

Ratsukko

Tanskan hallitsija, kuningatar Margareeta II hevosten vetämässä vaunussaan.

"Mistä voimme maan päällä löytää jaloutta ilman ylpeyttä, ystävyyttä ilman kateutta tai kauneutta ilman turhamaisuutta? Kun lihakset kruunaavat kauneuden ja säyseys hallitsee voimaa, hevonen palvelee nöyristelemättä, ja se on taistellut tuntematta vihaa. Ei ole mitään yhtä voimakasta, mitään väkivallattomampaa, ei ole mitään yhtä nopeaa, ei mitään kärsivällisempää, kuin hevonen." - Robert Duncan.


Pegasos

Tarujen lentävä Pegasos

Hevonen on mysteeri, tarujen lentävä Pegasos. Hevostietomme ja -taitomme koostuvat siitä alueesta, joka ylipäänsä on inhimillisen tiedon ja taidon ulottuvissa. Tietomme hevosesta on välttämättä ihmisen tietoa. Sitä, miltä tuntuu olla hevonen, mikä on hevosen onni, emme ehkä koskaan sataprosenttisesti tiedä. Toisaalta hevonen ei ole ihmiselle erityisen outo tai vieras eläin vaan kyseessä on tuhansia vuosia kestänyt ihmisen ja eläimen kumppanuus.

Hevoset kietoutuvat monin tavoin ihmisen historiaan sodassa, työssä ja arjessa. Hevosharrastuksen laajuutta ei varmasti voi selittää yksin järjellisillä syillä. Hevoset vetävät ihmistä puoleensa yhtä varmasti kuin ihmisessä on se jokin, joka vetää hevosta puoleensa. Tarvitsemme toisiamme.

Nykyinen hevonen ei pärjää ilman ihmistä, mutta pärjäisikö ihminen ilman hevosta? Hevonen ei ole enää välttämättömyys; maatalouskoneet, autot ja rekat ovat korvanneet hevosen. Henkinen sidos hevoseen on kuitenkin säilynyt. Tästä kertovat yhä uudet ja uudet hevostytöt kuin myös raviurheilun mukaansa tempaamat lukuisat miesjoukot. (Leena Vilkka: Hevosen hyvä elämä).

Paratiisin portilla - "Paratiisin portilla arvioidaan ihminen sen mukaan, miten hän on kohdellut hevostaan." - Arabialainen sananlasku.
Ponikisoja
Villihevonen Ponikisat

Gymkhana ja Mounted Games ovat ratsastusurheilulajeja. Niissä on lukuisa määrä - noin kaksikymmentä - erilaista kilpasuoritusta ja -tehtävää, jotka vaativat ratsastajalta hyvää ratsastustaitoa, sekä kilpailuosoiden mukaisesti koordinaatiokykyä ja taidokasta tekniikkaa. Näissä viestikisoissa ja erilaisissa peleissä ratkaisee nopeus, ketteryys ja taito. Kuvissa kisaillaan poneilla Ranskassa - St Gelais 2015.

Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © dominique gavard


Ponikisoja Tutustu lajeihin.
Kesäratsukko
Villihevonen Hevoset ja ponit kuvataiteessa

Esihistoriallisista luolamaalausajoista lähtien ihminen on maalannut hevosia. Menneinä vuosisatoina, kun hevonen on ollut keskeisesti mukana kulttuurissa, on hevonen ollut näkyvästi myös mukana kuvataiteessa. Hevosia on kuvattu sotakentillä, maataloustöissä, vetämässä erilaisia vankkureita ja ratsuina erilaisissa tilanteissa, kuten hallitsijoiden muotokuvissa.

Ponien suosio on näkynyt myös kuvataiteessa. Ponitaidetta on julkaistu tavaton määrä erilaisissa julkaisuissa, lehdissä ja kirjoissa.

Hevoset Hevosia ja poneja kirjojen kansissa.

Villihevonen Hevoset ja ponit valokuvataiteessa

Nykypäivänä kuvataidetta runsaimmillaan esittää valokuvataide. Jokainen digitaalinen valokuvakin on samalla, ainakin onnistuneimmillaan, myös taidekuva. Kuvassa vasemmalla kesäinen kuva ratsukosta.


Ratsukko

Hevoset Hevoselokuvat
Heppa Tiesitkö tämän hevosista

Hevosia Puhdasveriset ja täysiveriset hevoset. Yhdestä rotulinjasta polveutuvat hevoset ovat puhdasverisiä. Täysiveriset on sellainen puhdas rotu, jonka roturekisteriä pitää yllä hyväksytty rotujärjestö.
Hevosia Hevosen päivässä ulostama lantamäärä painaa 15 - 23 kg. Kaksi kolmasosaa tuoreesta lannasta on vettä.
Hevosia Hevosellakin voi olla hikka.
Hevosia Hevonen ei voi oksentaa, sillä sen mahalaukun suulla oleva lihasläppä estää tämän.
Hevosia 65 % levossa olevan hevosen painosta lepää sen etujalkojen päällä.
Hevosia Intiaaneille kiharakarvaiset hevoset ovat pyhiä ja he kutsuvat niitä buffaloponeiksi.
Hevosia Yhden tavallisen kokoisen hevosen vuorokaudessa tuottama lämpö on noin 38 000 kilojoulea, siksi talli vaatii tehokkaan tuuletuksen.
Hevosia Hevonen ei näe samaa määrää värejä kuin ihminen. Hevosen näkö on kaksivärinen eli dikromaattinen ja se näkee niitä värejä, joita esiintyy luonnossa - erityisen selvästi se erottaa siniset ja punaiset sävyt.
Hevosia Hevoset pystyvät maistamaan makean ja suolaisen, joista ne pitävät - sekä karvaan ja happaman, joista ne eivät pidä.

"Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta." - Uusi Testamentti, Jaakobin kirje 3:3.
Heppa

Hevosia Sellaista hevosta, joka satuloinnin aikana tai ratsastajan noustessa selkään, aristelee selkäänsä, sanotaan kylmäselkäiseksi.
Hevosia Sileenit olivat kreikkalaisessa mytologiassa haltiaolentoja, puoliksi hevosia ja puoliksi ihmisiä.
Hevosia Sellaiset hevoset, jotka eivät kuulu raskaisiin kylmäverirotuihin, ovat kevyitä hevosrotuja. Näitä ovat mm. andalusianhevoset, englantilaiset ja arabialaiset täysiveriset, amerikanratsuhevoset ja morganinhevoset.
Hevosia Hevosen yleisin kuolinsyy on ähky.
Hevosia Ensimmäiset hevosen selkään kavunneet ratsastajat ohjailivat hevostaan turvan ympärille sidotun remmin avulla noin 3 500 vuotta sitten.
Hevosia Hevosella on turvan ja silmien ympärillä sille hyvin tärkeitä tuntokarvoja.
Hevosia Hevonen voi erityisen sopeutumansa myötä - lukitusjärjestelmä luissa, lihaksissa ja nivelissä - levätä ja nukkua täysin rentoutuneena pystyasennossa.
Hevosia Hevosella on juoksuun lähdössä hyvin räjähtävä kiihtyvyys ja se saavuttaa huippunopeutensa 70 km/h kolmessa - neljässä sekunnissa.

"Hevosten käyttäytymisestä voidaan ennakoida luonnonmullistuksia. Hevoset käyttäytyvät poikkeavasti ja hermostuneesti ennen myrskyä, maanjäristystä, tulivuorenpurkausta tai tsunamia. Tämän on arveltu liittyvän siihen, että hevonen havaitsee ultraääniaaltoja tai sähkömagneettisia kenttiä."
Heppa

Hevosia Hyvällä hevosella selän pituus on noin kolmasosa koko rungon pituudesta, mikä mahdollistaa hevoselle mahdollisimman hyvät liikkeet ja tasapainon.
Hevosia Varsomiseen tammalta kuluu aikaa puolisen tuntia ja tämä tapahtuu useimmiten aamuyöllä.
Hevosia Ensimmäisen kloonatun hevosen saivat aikaan italialaiset tiedemiehet vuonna 2003.
Hevosia Minihevosten eli pienhevosten pikkuruisten varsojen säkäkorkeus on pari vaaksanmittaa: 40 - 53 cm.
Hevosia Hevosen korvat liikkuvat lähes 180 asteen kulmassa, toisistaan riippumattakin, ja keräävät ääniä joka puolelta.
Hevosia Hevoset eivät ole erityisen äänekkäitä eläimiä. Ne kyllä hirnuvat ja ääntelevät muutenkin, mutta niiden tärkein viestintämuoto on elekieli. Viestinnässä tärkeitä ovat pienetkin asennon tai ilmeen muutokset, sekä häntä, korvat, sieraimet, kuopiminen, jalankohotukset ja suun aukominen.
Hevosia Hevoset aivastelevatkin, ja silloin on parasta etsiä itselleen paikkaa hieman kauempaa.
Hevosia Täysikasvuisen hevosen suoliston pituus on 27 m ja verimäärä 50 l.
Hevosia Hevosella ei ole sappirakkoa eikä solisluita.

"Kaksi kansakuntaa on valinnut kansalliseläimekseen hevosen. Kanadan kansalliseläimet ovat kanadanmajava ja kanadanhevonen. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansalliseläin on, yllätys yllätys, arabianhevonen."
Arabianhevonen Hevonen kirjoissa

Arabialaiset ovat hevostietokirjallisuuden uranuurtajia. Jo vuoden 785 ja 1400-luvun välillä kirjoitettiin arabian kielellä ainakin 86 kirjaa hevosen anatomiasta, fysiologiasta, käyttäytymisestä ja ratsastamisesta. Näiden kirjojen tiedot pätevät osittain vielä nykyäänkin.

Käy Arabian yön tunnelmissa CLICK!

"Jos kehitysopin lait pitävät paikkansa, ihmiset muuttuvat ajan mittaan aivan täydellisiksi - siis he kehittyvät hevosiksi." - Tuntematon.

"Hevosen selässä ihminen on sekä henkisesti että fyysisesti suurempi kuin jalkaisin." - John Steinbeck.


Mailipalaute - Webmaster Email
tuntsu@dnainternet.net

Lähteitä
Hevoset Hevossivujen lähdekirjallisuus

Tiesitkö tämän hevosista - päälähde Otavan "Tiesitkö tämän hevosista", suomentanut Petra Skarra.

Ratsukko
Ratsukko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, poniklubin kilparatsastaja Virginian vihreässä keväässä, Copyright © Dominion Valley Pony Club
Kesäratsukko
Villihevonen Kesän ratsastuksia
Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja ylempänä - Copyright © Rain0975
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***