Menu
Juhlat
Petäjäjärvi & Liinalamminneva maaliskuussa

Petäjäjärvi & Liinalamminneva on Seitsemisen ja Helvetinjärven välimaastossa, Pirkanmaalla sijaitseva alue.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Juho Holmi
Maaliskuu Katso ylin kuva kokonaisena.
Wanhan kansan kalenteri - juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot - sekä uudemmat juhlat

Tässä koosteessa on kuukausittain esiteltyinä satakunta juhla- ja merkkipäivää, taikka erityistä ajanjaksoa, kuten vaikkapa naisten viikko tai mätäkuu.

Vanhimmat näistä päivistä voisivat olla jo vaipumassa unholaan, mutta emme anna sen tapahtua. Vaan palauttelemme päiviä muistiimme, kertailemme ja kunnioitamme menneiden sukupolvien tapoja, ajatuksia ja valtaisaa työtä ja uurastusta Kustaa Vilkunan hengessä. Vanhat talonpoikaiskalenterit heräävät edessämme eloon ja pienetkin katkelmat siitä avaavat näkymiä entisaikojen maailmaan.

Juhlintakin kehittyy ja tulee uusia juhla- ja merkkipäiviä. Seuraamme aikaamme, tunnemme hyvin myös oman aikakautemme juhlat ja tavat ja tiedämme, että eräänä päivänä joku tarkastelee meidänkin ajatuksiamme ja tekojamme ja juhlintaamme, kääntämällä katseensa menneisyyteen. Aika kulkee, jotkin asiat muuttuvat, toiset ovat ikuisia.


Maaliskuu

Maaliskuu saa nimensä siitä, että "maa on käsillä" eli näkyvissä. - "Maaliskuu jo maata näyttää". - Maaliskuun varmoja kevään merkkejä on varisten saapuminen syrjäisimmillekin seuduille. Variksia on muutenkin syytä seurata tarkasti maaliskuussa: teillä pysyttelevät varikset tietävät kerlirikkoa, mutta ilmassa lentävät kaunista säätä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, maaliskuun maisemaa - Copyright © Juho Holmi


Lähteet
*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino


Kiitos, jos jaat tätä maaliskuun juhlat-sivua alla olevalla toiminnolla Facebookissa.

Kevätesikko
Maaliskuu
Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.

Maaliskuuta sananparsissa

"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii ja ojat täyttää".
"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa".
"Jos ei maalis maita näytä, niin ei huhtikaan humahuta".
"Helmikuun hellät tuulet, maaliskuussa maksetaan".
"Tammikuun tasaiset päivät maaliskuussa maksetaan".
"Mitä maaliskuu säästää, sen huhtikuu päästää".
"Jos maaliskuu syntyy pohjatuulella, seuraa kolme kylmää kuuta perätysten".
"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta".
"Kurkä maaliskuu tietää sateista vuotta ja halloja pääsiäisen aikaan".
"Senn Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin".
"Jos maaliskuu on kasteinen, niin sinä vuonna tulee paljon sadetta".
"Niin paljon kun tässä kuussa on kastetta, sen verran halla tulee pääsiäisen jälkeen, sekä kastetta syyskuussa".
"Mä verran suvella sadetta kun on maaliskuulla sumua".
"Maaliskuussa jos on kova luoteismyrsky (Tapion riihenpuinti) niin siitä on 7 viikkoa sulaan maahan".


Vanhaan aikaan kevätpäiväntasaus oli tänä päivänä, ja tähän päivään liittyi valonsammuttamisjuhla. Kun verstaissa ja työpajoissa oli sytytetty syyskuussa silmänkirkastusjuhlassa lamput palamaan ja antamaan valoa pimeneviin aikoihin, niin nyt lamput sammutettiin.

Esimerkiksi Tampereella satulasepät paiskivat töitä verstaissaan iltaisin lampunvalossa kevätpäiväntasaukseen asti, sitten valot sammutettiin ja korjattiin pois. Tällaista menettelyä noudatettiin 1800-luvun lopulle asti.

Maaliskuuta sananparsissa

"Kun pohjoispuolelta räystästä vesi tippuu maaliskuulla, siitä on 9 viikkoa jäiden lähtöön".
"Silloin kun maaliskuussa on suvi - on samaan aikaan toukokuussa kesä".
"Jos maaliskuun aamuna usva jäällä usva kohoaa sen verran että koira pääsee sen alitse juoksemaan, silloin ei halla tee pahaa touoille, mutta jos se painuu alas, niin on elokuussa samaan aikaan hallayö".
"Jos maalikuussa varis on maanteillä, tulee kelirikko, mutta jos on ilmassa on kaunis ilma".
"Kuinka korkealta jänis koloaa puuta maaliskuussa, sen mukaan vielä sataa keväällä lunta".
"Kun maaliskussa sataa kovasti lunta, on tuleva kesä poutainen".
Maaliskuu koetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi.

"Maaliskuu maan avaa (maa paljastuu osittain lumen alta), huhtikuu maan (jäät) huhtoo".

"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää". - Se tekee siis kelirikon ja tulvan.

"Tapion riihenpuinnista (= honka- ja kaarnatuuli, metsänkylvö; kun runsaasti neulasia karisee tuulella lumelle) on yhdeksän viikkoa suliin vesiin". - Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.


Hattupääkanto

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Hannu Alatalo


Kanto ja kannon hattu

Koivunkannolla on "päässään" osittain sulanut lumihattu. Vanha kansa seurasi keväisin tarkoin myös kantojen hattuja. Miten leudot ilmat sulattivat ja katkoivat hattuja, miten lumituiskut loivat uusia.

Kevätpäiväntasaus, Pentti 21.3.


Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia.

"Maaliskuu tuo kevään sanoman".

Ongista ottavia

Kalamiehet tekevät onkensa ja uistimensa kevätpäiväntasauksena, ja saavat siten niistä ottavia.

Vuoden kuivimpana päivänä lutikoille kyytiä

Kevätpäiväntasausta pidetään vuoden kuivimpana päivänä. Siksi pajut, lepät ja lutikat pitäisi hävittää tänä päivänä.

Mato-Pentin päivä

Pentti viettää tänä päivänä nimipäiväänsä. Etelä-Pohjanmaalla puhutaan Mato-Pentistä, koska tänä päivänä käärmeet ja madot nousevat piiloistaan paistattelemaan päivää. Luonnollisestikaan karjaa ei saa Mato-Pentin päivänä laskea ulos edes jaloittelemaan, koska siitä seuraa kamala onnettomuus.


"Iltarusko kevätpäiväntasauksen aattona ennustaa pakkasta, mutta kevätpäiväntasauksen jälkeen lämmintä".
"Jos teeri alkaa kukertaa juuri ennen kevätpäiväntasausta, se ennustaa lumisadetta. Mutta jos teeri alkaa kukertaa heeti kevätpäiväntasauksen jälkeen, se tietää lämmintä".

Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen: mm. ankaria lumituiskuja. Niitä kuvaa sananparsi: "Syrjin suolla hiihtäjä on maaliskuussa".

Kurki ottaa suunnan kohti pohjoista

Kevät on suurta lintujen muuttoaikaa. Kurjet ottavat kaukana etelässä lentosuunnan kohti pohjoista, asettavat jalkansa oikoisiksi ja toteavat:

"Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistain".
Martta Wendelin Kotiliesi
Kotiliedet ja Martta Wendelin

Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.
Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Sadut ja satujen kuvamaailma olivat läsnä myös Wendelinin aapiskuvituksessa, hän on kuvittanut useita aapisia, joita Suomen kouluissa on luettu vuosikymmenten ajan. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt liki 400.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta
Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

Vuodesta 1955 lähtien Suomen evankelisluterilainen kirkko on viettänyt Marian ilmestyspäivää sunnuntaina aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 28. maaliskuuta, paitsi jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.

Neitsyt Maria

Mariaa sananparsissa

"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta". - "Kun Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin". - "Jos ei hanget tuu erellä Marianpäivän, niin ne tuloo verkon laululla". - "Mitä erellä Maarian hellittää, sen jäläkeen kiinnittää". - "Jos Marianpäivänä on kylmä, tuloo hyvä vuosi".

Marianpäivä juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä.

Neitsyt Marialle Suomen kansa on omistanut vuoden aikana peräti viisi eri merkkipäivää, mutta nykyisin niitä on kalenterissamme enää kaksi: kynttilänpäivä ja marianpäivä. Marian ilmestyspäivän vietto on syntynyt kristillisen joulun vieton yhteydessä.

Vuotuiskatsannossa Maria liittyy kevätpäiväntasaukseen. (Kuten juhannus kesäpäivän seisaukseen ja joulu talvipäivän seisaukseen).

Suomessa Mariaa juhlistavia nimikkopäiviä ovat olleet:

2.7. Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka. (Maria vierailee sukulaisensa Elisabetin luona).
15.8. Marian taivaaseenottamisenpäivä eli Jälki-Maaria.
8.9. Marian syntymäpäivä eli Syys-Maaria.
12.12. Marian perisynnittömän sikiämisen päivä.
2.2. Kynttilänpäivä - Maria käy ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen temppelissä.

Marian nimipäivää vietetään heinäkuun 2. päivänä. Maria on kauan aikaa ollut Suomen suosituin naisnimi ja se on kautta aikain ollut yksi kaikista suosituimmista naisnimistä koko kristikunnassa.

"Se kuin on Maariana malon päässä,
se on Vappuna vaon pohjassa".
Varhaisina keväinä odotetaan yleisesti maan paljastuvan jo Marian päivänä. "Mitä ennen Maariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa". - "Jos ennen Maarian päivää ojat avaa, niin jälleen tukkii". - "Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla" (lumen määrä katolla/pellolla). - "Mitä Moarijan malol (tuohi- tai olkikaton malolta eli riu'ulta), sitä Vappuna vaol". - Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: "Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa". - Jos Mariana on yöpakkanen, niin sen jälkeen jäätääkin 40 yötä.

Jos Mariana sataa lunta, sitä voi tulla niin paljon, "että peittää reen seisaalleen, ja harakan vielä kaplaan nenään". "Marjalta (Marian päivältä) kala kudulla, lintu (metsäkanalinnut) soitimella". - "Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan".


Jeesus ja madonna

Enkelten joulumusiikkia Hans Zatzka: Madonna ja lapsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/sofi01
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.


  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.


  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.


  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.
  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.


  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.


  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.


  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Leskenlehti
    Petäjäjärvi & Liinalamminneva

    Petäjäjärvi & Liinalamminneva on Seitsemisen ja Helvetinjärven välimaastossa, Pirkanmaalla sijaitseva alue. Eränkulkija on sytyttänyt maaliskuussa metsään kahvitulet.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - Copyright © Juho Holmi
    *** tunturisusi.com linkit ***