Kuva yllä - Perämeren rantojen hanget hohtavat maaliskuun auringossa. On todellakin keväthankien aika.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
©
pikkuanna
Maaliskuu
Maaliskuu saa nimensä siitä, että "maa on käsillä" eli näkyvissä. - "Maaliskuu jo maata näyttää". -
Maaliskuun varmoja kevään merkkejä on varisten saapuminen syrjäisimmillekin seuduille.
Variksia on muutenkin syytä seurata tarkasti maaliskuussa: teillä pysyttelevät varikset tietävät
kerlirikkoa, mutta ilmassa lentävät kaunista säätä.
Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
Maaliskuuta sananparsissa
"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii ja ojat täyttää".
"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa".
"Jos ei maalis maita näytä, niin ei huhtikaan humahuta".
"Helmikuun hellät tuulet, maaliskuussa maksetaan".
"Tammikuun tasaiset päivät maaliskuussa maksetaan".
"Mitä maaliskuu säästää, sen huhtikuu päästää".
"Jos maaliskuu syntyy pohjatuulella, seuraa kolme kylmää kuuta perätysten".
"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta".
"Kurkä maaliskuu tietää sateista vuotta ja halloja pääsiäisen aikaan".
"Senn Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin".
"Jos maaliskuu on kasteinen, niin sinä vuonna tulee paljon sadetta".
"Niin paljon kun tässä kuussa on kastetta, sen verran halla tulee pääsiäisen jälkeen, sekä kastetta syyskuussa".
"Mä verran suvella sadetta kun on maaliskuulla sumua".
"Maaliskuussa jos on kova luoteismyrsky (Tapion riihenpuinti) niin siitä on 7 viikkoa sulaan maahan".
Vanhaan aikaan kevätpäiväntasaus oli tänä päivänä, ja tähän päivään liittyi valonsammuttamisjuhla.
Kun verstaissa ja työpajoissa oli sytytetty syyskuussa silmänkirkastusjuhlassa lamput palamaan
ja antamaan valoa pimeneviin aikoihin, niin nyt lamput sammutettiin.
Esimerkiksi Tampereella
satulasepät paiskivat töitä verstaissaan iltaisin lampunvalossa kevätpäiväntasaukseen asti, sitten
valot sammutettiin ja korjattiin pois. Tällaista menettelyä noudatettiin 1800-luvun lopulle asti.
Martta Wendelinin taidetta.
All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright
© Antikvariaatti Punaparta
Maaliskuuta sananparsissa
"Kun pohjoispuolelta räystästä vesi tippuu maaliskuulla, siitä on 9 viikkoa jäiden lähtöön".
"Silloin kun maaliskuussa on suvi - on samaan aikaan toukokuussa kesä".
"Jos maaliskuun aamuna usva jäällä usva kohoaa sen verran että koira pääsee sen alitse juoksemaan, silloin ei halla tee
pahaa touoille, mutta jos se painuu alas, niin on elokuussa samaan aikaan hallayö".
"Jos maalikuussa varis on maanteillä, tulee kelirikko, mutta jos on ilmassa on kaunis ilma".
"Kuinka korkealta jänis koloaa puuta maaliskuussa, sen mukaan vielä sataa keväällä lunta".
"Kun maaliskussa sataa kovasti lunta, on tuleva kesä poutainen".
Maaliskuu koetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi.
"Maaliskuu maan avaa (maa paljastuu osittain lumen alta), huhtikuu maan (jäät) huhtoo".
"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää". - Se tekee siis kelirikon ja tulvan.
"Tapion riihenpuinnista (= honka- ja kaarnatuuli, metsänkylvö; kun runsaasti neulasia karisee tuulella lumelle) on yhdeksän viikkoa suliin vesiin". -
Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Hannu Alatalo
Kanto ja kannon hattu
Koivunkannolla on "päässään" osittain sulanut lumihattu. Vanha kansa seurasi keväisin tarkoin myös
kantojen hattuja. Miten leudot ilmat sulattivat ja katkoivat hattuja, miten lumituiskut
loivat uusia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, maaliskuun maisemaa - Copyright
© Juho Holmi
Kevätpäiväntasaus, Pentti 21.3.
Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia.
"Maaliskuu tuo kevään sanoman".
Ongista ottavia
Kalamiehet tekevät onkensa ja uistimensa kevätpäiväntasauksena, ja saavat
siten niistä ottavia.
Vuoden kuivimpana päivänä lutikoille kyytiä
Kevätpäiväntasausta pidetään vuoden kuivimpana päivänä. Siksi pajut, lepät ja lutikat pitäisi
hävittää tänä päivänä.
Mato-Pentin päivä
Pentti viettää tänä päivänä nimipäiväänsä. Etelä-Pohjanmaalla puhutaan Mato-Pentistä, koska tänä päivänä
käärmeet ja madot nousevat piiloistaan paistattelemaan päivää. Luonnollisestikaan karjaa ei saa Mato-Pentin
päivänä laskea ulos edes jaloittelemaan, koska siitä seuraa kamala onnettomuus.
"Iltarusko kevätpäiväntasauksen aattona ennustaa pakkasta, mutta kevätpäiväntasauksen jälkeen lämmintä".
"Jos teeri alkaa kukertaa juuri ennen kevätpäiväntasausta, se ennustaa lumisadetta. Mutta jos teeri
alkaa kukertaa heeti kevätpäiväntasauksen jälkeen, se tietää lämmintä".
Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen: mm. ankaria lumituiskuja.
Niitä kuvaa sananparsi: "Syrjin suolla hiihtäjä on maaliskuussa".
Kurki ottaa suunnan kohti pohjoista
Kevät on suurta lintujen muuttoaikaa. Kurjet ottavat kaukana etelässä lentosuunnan kohti pohjoista,
asettavat jalkansa oikoisiksi ja toteavat:
"Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistain".
Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä
Vuodesta 1955 lähtien Suomen evankelisluterilainen kirkko on viettänyt Marian ilmestyspäivää sunnuntaina aikaisintaan
22. maaliskuuta ja viimeistään 28. maaliskuuta, paitsi jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian
ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.
Hans Zatzka: Madonna ja lapsi.
Mariaa sananparsissa
"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta". -
"Kun Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin". -
"Jos ei hanget tuu erellä Marianpäivän, niin ne tuloo verkon laululla". -
"Mitä erellä Maarian hellittää, sen jäläkeen kiinnittää". -
"Jos Marianpäivänä on kylmä, tuloo hyvä vuosi".
Marianpäivä juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä.
Neitsyt Marialle Suomen kansa on omistanut vuoden aikana peräti viisi eri merkkipäivää,
mutta nykyisin niitä on kalenterissamme enää kaksi: kynttilänpäivä ja marianpäivä.
Marian ilmestyspäivän vietto on syntynyt kristillisen joulun vieton yhteydessä.
Vuotuiskatsannossa Maria liittyy kevätpäiväntasaukseen. (Kuten juhannus kesäpäivän
seisaukseen ja joulu talvipäivän seisaukseen).
Suomessa Mariaa juhlistavia nimikkopäiviä ovat olleet:
2.7. Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka. (Maria vierailee sukulaisensa Elisabetin luona).
15.8. Marian taivaaseenottamisenpäivä eli Jälki-Maaria.
8.9. Marian syntymäpäivä eli Syys-Maaria.
12.12. Marian perisynnittömän sikiämisen päivä.
2.2. Kynttilänpäivä - Maria käy ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen temppelissä.
Marian nimipäivää vietetään heinäkuun 2. päivänä. Maria on kauan aikaa ollut Suomen suosituin naisnimi
ja se on kautta aikain ollut yksi kaikista suosituimmista naisnimistä koko kristikunnassa.
"Se kuin on Maariana malon päässä,
se on Vappuna vaon pohjassa".
Varhaisina keväinä odotetaan yleisesti maan paljastuvan jo Marian päivänä. "Mitä ennen Maariaa lämmittää,
sen jälkeen pakastaa". - "Jos ennen Maarian päivää ojat avaa, niin jälleen tukkii". -
"Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla" (lumen määrä katolla/pellolla). -
"Mitä Moarijan malol (tuohi- tai olkikaton malolta eli riu'ulta), sitä Vappuna vaol". -
Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: "Mikä Maariana katolla,
se Erkkinä (18.5.) maassa". - Jos Mariana on yöpakkanen, niin sen jälkeen jäätääkin 40 yötä.
Jos Mariana sataa lunta, sitä voi tulla niin paljon, "että peittää reen seisaalleen, ja harakan vielä kaplaan nenään".
"Marjalta (Marian päivältä) kala kudulla, lintu (metsäkanalinnut) soitimella". -
"Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan".
Martta Wendelinin taidetta.
All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright
© Antikvariaatti Punaparta