Kuvassa yllä Grand Canyonin muulit valmiina kuljettamaan turisteja.
Muuliratsukko Grand Canyonin maisemissa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© ehpien
MUULI
Muuli on hybridi eli kahden lajin jälkeläisenä syntynyt lajiristeymä. Sen isä on aasiori ja emä hevostamma. Jos vanhempien lajit ovat toisinpäin,
on jälkeläinen muuliaasi. Muuleja on käytetty kanto- ja vetojuhtina Euroopassa erityisesti Välimeren alueen maissa. Vahva ja kestävä muuli kykenee kantamaan 150
kilon kuormaa ja selviytyy pitkistä taipaleista vaatimattomalla ravinnollakin.
Muulin tuntomerkkejä ovat isot korvat, jotka tosin ovat pienemmät kuin aasilla,
mutta suuremmat, kuin hevosella. Muuli on yleensä rakenteeltaan melko tarkoin
vanhempiensä välimuoto, joten sen ominaisuudet riippuvat siitä, mitä
rotuja risteytykseen on käytetty. Kooltaan se kuitenkin yleensä vastaa emäänsä hevosta,
kun taas pää, korvat ja karvapeite ovat aasimaiset.
Muuliratsukko paraatissa tervehtii ihastelevaa yleisöään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, muuliratsukko paraatissa, Santa Barbara, Kalifornia, USA - 4.8.2006 - Copyright
© Craig Moe
Isältään muuli on perinyt kestävyyden ja tyytyväisen luonteen sekä vuoristopoluilla välttämättömän
varman ja varovaisen astunnan, äidiltään voiman ja rohkeuden.
Muuli on tunnettu ehkä aasiakin itsepäisempänä, ja jos se päättää pysähtyä,
sitä on melkeinpä mahdotonta saada liikkeelle. Tämä muulin luontainen varovaisuus
on usein tulkittu erheellisesti itsepäisyydeksi tai peräti typeryydeksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
cindy47452
Näin ratsastettiin muulilla Turkissa heinäkuussa 2005.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Adam Franco
Muulit Etelä-Amerikassa
Muulit saapuivat Etelä-Amerikkaan jo espanjalaisten valloittajien mukana. Ne ovat maanosassa edelleenkin
tärkeitä sekä töissä että muussa käytössä, kuten vaikkapa liikkumisessa ratsain.
Näillä vuorisilla seuduilla muuli on ollut arvokas, jopa korvaamaton juhta. Onkin sanottu,
että muuli on ollut Etelä-Amerikan vuoristoseutujen asukkaille yhtä tärkeä, kuin kameli
arabialaisille.
Karjapaimen eli cowboy Pohjois-Amerikassa ratsastaa muulilla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© hillcountryhack
MUULIAASI
Muuliaasit muistuttavat enemmän hevosia kuin aaseja, joskin ne ovat muuleja pienempiä.
Niilläkin ulkonäkö on peräisin lähinnä isältä, luuston rakenne ja koko taas emältä.
Muuliaasi ei ole yhtä vahva ja sitkeä kuin muuli, ja siksi niitä on tuotettu vähemmän.
Tunnettuja muuliaasiseutuja edustavat Sisilian eteläosat, Agrigenton tienoilla,
missä muuliaaseja on käytetty maataloudessa.
Guyanan muuliratsukoita.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Amanda Richards
Muulien historiaa
Vanhoista ajoista lähtien muuleja on kasvatettu Etu-Aasiassa, Etelä-Euroopassa
ja Pohjois-Afrikassa.
Jo roomalaiset käyttivät muuleja tavaran kuljetuksiin. Tuon ajan jälkeen muulit ovat
eri puolilla maailmaa toimineet raskaissa tehtävissä työn sankareina ja kasvattaneet
ihmiskunnan hyvinvointia.
Muulit ovat vähään tyytyviä, kestäviä, pehmeä- ja varma-askelisia ja ne sietävät hyvin kylmyyttäkin.
Niinpä muuleja onkin suosittu kanto- ja vetojuhtina, sekä ratsuina monissa maissa.
Muuleja on käytetty samoihin tehtäviin, joihin on käytetty myös hevosia, kameleita ja aaseja.
Tasaisella maalla muuli on lähes yhtä hyvä, kuin hevonenkin, mutta voittaa
suvereenisti hevosen vuoristoissa.
Vaikeakulkuisissa maastoissa, kuten vaarallisilla vuoripoluilla, muulit
ovat olleet korvaamattomia taakan kuljettajia.
Muulit ovat
olleet mukana myös sodissa, ja erityisesti ensimmäisessä maailmansodassa ne vetivät
keveämpää kalustoa ja keveitä tykkejä.
Länsimaissa muuleja on suosittu erityisesti Ranskassa, Italiassa sekä Yhdysvaltain
etelävaltioissa, missä niitä ennen koneistumisen aikaa käytettiin paljon maataloustöissä.
Kuvassa vasemmalla karjapaimen Yhdysvalloissa on muulin selässä, ja kunnioittaa näin
paikallisia muulikulttuurin perinteitä.