Kiiruna. - Kuva yllä Copyright
© Sæmundur Valdimarsson - All Rights Reserved.
Aitokanoilla silmän päältä puuttuu ihopoimu (heltta) ja koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset. Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.
Aitokanojen alaheimoon, metsäkanoihin (Tetraonidae) kuuluvat linnuistamme pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso.
Metsäkanat ovat suuria tai keskisuuria kanalintuja, joilla on kannuksettomat, höyhenpeitteiset koivet ja punainen heltta silmän päällä. Metsäkanat oleilevat enimmäkseen maassa ja lähtevät lentoon kovalla ryskeellä - yleensä vasta kulkijan jalan alta. Sukupuolet ovat erilaiset. Eräillä lajeilla värikkäät koiraat ovat selvästi naarasta suurempia. Alaheimon lajeja tavataan vaihtelevilla biotoopeilla, tunturiylängöillä, soilla ja metsissä. Metsäkanat pesivät maassa.
Rakenteeltaan kiiruna muistuttaa kyyhkyä. Sen vartalo on lyhyt ja tanakka, pää pyöreä, nokka pieni, siivet lyhyet ja pyrstö lievästi kaarevapäinen.
Keväällä kiirunakukolla on huomattavan kirjava puku tummien osien vaihdellessa pään, kaulan ja etuselän valkean kanssa. Vatsa ja siivet ovat aina valkeat. Linnun höyhenpuku voi vaihdella paljonkin eri seuduilla, mutta on tavallisesti sävyltään kellanruskeampi kuin riekolla. Koiraan kevätpuvussa touko-kesäkuussa eturuumis on mustan ja kellertävän kirjava, sekä harmaajuovikas. Kesäpukuisissa kiirunoissa naaras on koirasta vaaleampi ja kellahtavampi.
Aitokanojen heimo ja metsäkanojen alaheimo
Kanalintujen (Galliformes) lahkossa on heimo aitokanat (Phasianidae), vanhalta nimeltään peltokanat. Heimoon kuuluu 49 sukua ja 129 lajia. Heimoon kuuluvia lintuja ovat peltopyy ja viiriäinen.Aitokanoilla silmän päältä puuttuu ihopoimu (heltta) ja koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset. Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.
Aitokanojen alaheimoon, metsäkanoihin (Tetraonidae) kuuluvat linnuistamme pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso.
Metsäkanat ovat suuria tai keskisuuria kanalintuja, joilla on kannuksettomat, höyhenpeitteiset koivet ja punainen heltta silmän päällä. Metsäkanat oleilevat enimmäkseen maassa ja lähtevät lentoon kovalla ryskeellä - yleensä vasta kulkijan jalan alta. Sukupuolet ovat erilaiset. Eräillä lajeilla värikkäät koiraat ovat selvästi naarasta suurempia. Alaheimon lajeja tavataan vaihtelevilla biotoopeilla, tunturiylängöillä, soilla ja metsissä. Metsäkanat pesivät maassa.
Kiiruna (Lagopus mutus)
"Kiiruna on karaistuneimpia lintujamme. Kesät talvet se tulee toimeen tunturinlakien paljaissa rakkakivikoissa. Sen elintärkeä liittolainen on tuuli, joka pyyhkii lumen tunturinlakien varvikoista. Kiiruna suojautuu ainoilta vihollisiltaan, tunturihaukalta ja maakotkalta, vaihtamalla talveksi lumivalkoisen ja kesäksi kivenharmaan ja jäkälänkellertävän kirjavan höyhenpuvun."
Riekon kanssa pohjoisimpia tunturipaljakoitamme asuttaa harvalukuisena, arktisena lintulajina kiiruna, joka on hieman riekkoa pienempi metsäkanalintu. Suvun nimi Lagopus merkitsee jäniksenjalkaa, sillä linnun jalat ovat kokonaan tuuhean höyhenkerroksen peitossa. Lajinimellä mutus, joka tarkoittaa mykkää, ei ole aiheellista perustaa, koska ääntä lähtee kiirunastakin etenkin soidinaikana.Rakenteeltaan kiiruna muistuttaa kyyhkyä. Sen vartalo on lyhyt ja tanakka, pää pyöreä, nokka pieni, siivet lyhyet ja pyrstö lievästi kaarevapäinen.
Keväällä kiirunakukolla on huomattavan kirjava puku tummien osien vaihdellessa pään, kaulan ja etuselän valkean kanssa. Vatsa ja siivet ovat aina valkeat. Linnun höyhenpuku voi vaihdella paljonkin eri seuduilla, mutta on tavallisesti sävyltään kellanruskeampi kuin riekolla. Koiraan kevätpuvussa touko-kesäkuussa eturuumis on mustan ja kellertävän kirjava, sekä harmaajuovikas. Kesäpukuisissa kiirunoissa naaras on koirasta vaaleampi ja kellahtavampi.
Naaraskiiruna.
Naaraskiirunan punainen heltta ei ole yhtä selkeä kuin koiraalla, ja siltä puuttuu yleensä myös silmänseudun ohjasjuova. Talvella kiirunakin on puhtaanvalkoinen, mustia pyrstösulkia lukuunottamatta.
Silmät ovat ruskeat ja nokka tummanharmaa.
Kiirunan vuosittaiset runsauden vaihtelut ovat huomattavia, eikä sen kannoissa tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä. Pienen, muutaman tuhannen parin kannan on arvioitu olevan elinvoimainen.
Kesällä on melko helppoa lähestyä pelotonta kiirunaparia, joka vain kävelee jonkin matkaa tarkkailijan edellä. Talvisin kiirunat esiintyvät riekkojen lailla parvissa.
All Rights Reserved
*Kuvat Copyright © Flickr/Ómar Runólfsson
Photo used with permission.
Ravinto
Kiirunat viihtyvät tuntureiden puuttomilla lakialueilla, joissa kasvaa varpuja ja kituliaita pensaita. Joskus kiirunat laskeutuvat aterioimaan tunturikoivikkojen reunaan, mutta syvemmälle koivikoihin ne eivät hakeudu.Kesällä useiden pienempien tunturikasvien lehdet, kukat ja siemenet muodostavat tärkeän osan kiirunan ravinnosta. Talvella taas vaivaispajun ja vaivaiskoivun versot ja urvut ovat kiirunan tärkeää ravintoa. Ensimmäisten elinviikkojensa aikana untuvikot syövät enimmäkseen hyönteisiä, mutta siirtyvät pien kasviravintoon.
Kiirunat Kanadan tundralla.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Fiona Paton
Lumikiepissä
Riekkojen lailla kiirunatkin yöpyvät mielellään lumen sisällä, kiepissä.Levinneisyys ja muutto
Kiirunan levinneisyys kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan tundra-alueet. Sillä on useita erillisesiintymiä etelämpänä sijaitsevien vuoristojen lakiosissa (mm. Alpit ja Pyreneet) ja mm. Islannin, Huippuvuorien ja Grönlannin saarilla.Suomessa kiirunaa tavataan korkeimpien tuntureiden paljakka-alueella etenkin käsivarren ja päälaen seuduilla, mutta lajilla on erillisesiintymiä Ylläs- ja Ounas-Pallastuntureilla, Saariselällä sekä Värriön alueella.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Northern Bird 8
Pesintä
Pesäkuoppa on hyvin yksinkertainen ja sen kuopimiseen voivat osallistua molemmat puolisot. Pesä voi olla ilman pesämateriaalia. Se voi sijaita avomaastossa tai kiven suojassa. Munia on 5 - 8 ja naaras hautoo niitä 22 vrk. Untuvikot jättävät pesän heti kuoriuduttuaan. Sekä naaras että koiras, kana ja kukko, osallistuvat poikasten holhoamiseen. Silti vain kana lämmittää niitä.Vartiointia suorittava koiras jää usein petoeläinten saaliiksi, sillä se on helposti erottuva, istuksiessaan jollakin korkealla kohdalla. Kaiken lisäksi se lähtee harkitsemattomasti hyökkäämään ahdistelijaansa päin, ja jää heti ketunkin kanssa toiseksi.
Riistalintu
Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat.
Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti,
jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.
Kiiruna on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa
ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi,
lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna,
pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Kiirunaa metsästetään riekonmetsästyksen ohessa jonkin verran, saalismäärät ovat vähäisiä. Metsähallituksen ohjeessa riekonpyytäjälle on joskus todettu:
Säästä kiirunat metsästykseltä, kiirunapopulaatiot ovat Suomen Lapissa vain paikoittain esiintyviä.
Suositellaan siis, ettei huonosti tunnettua, vähälukuista kiirunakantaa veroteta, vaikka siihen lain mukaan olisikin lupa.
Koska riekon ja kiirunan erottaminen toisistaan on vaikeaa, voi joskus tulla metsästetyksi kiiruna silloinkin,
kun tavoiteltiin riekkoa.
Riistalinnut
Äänet
Naaraan lentoonlähtöääni on koriseva "arr". Naaraan kutsuääni on pehmeä "kjoo, kjoo". Koiraan soidinääni rätisee, "karr, krikrkrrrikkkrikrr".
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Richard Droker
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Jan Frode Haugseth
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Bill Higham
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Ólafur Larsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Northern Bird 8
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Fiona Paton
Lähteet
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Aitokanat
Metsäkanat