Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Bill Higham


Kiiruna (Lagopus mutus)

Riekon kanssa pohjoisimpia tunturipaljakoitamme asuttaa harvalukuisena, arktisena lintulajina kiiruna, joka on hieman riekkoa pienempi metsäkanalintu. Suvun nimi Lagopus merkitsee jäniksenjalkaa, sillä linnun jalat ovat kokonaan tuuhean höyhenkerroksen peitossa. Lajinimellä mutus, joka tarkoittaa mykkää, ei ole aiheellista perustaa, koska ääntä lähtee kiirunastakin etenkin soidinaikana.

Kiirunan vuosittaiset runsauden vaihtelut ovat huomattavia, eikä sen kannoissa tiedetä tapahtuneen dramaattisia muutoksia viime vuosikymmeninä. Pienen, muutaman tuhannen parin kannan on arvioitu olevan elinvoimainen.

Kesällä on melko helppoa lähestyä pelotonta kiirunaparia, joka vain kävelee jonkin matkaa tarkkailijan edellä. Talvisin kiirunat esiintyvät riekkojen lailla parvissa.

Kiiruna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Northern Bird 8


Tuntomerkkejä

Rakenteeltaan kiiruna muistuttaa kyyhkyä. Sen vartalo on lyhyt ja tanakka, pää pyöreä, nokka pieni, siivet lyhyet ja pyrstö lievästi kaarevapäinen.

Keväällä kiirunakukolla on huomattavan kirjava puku tummien osien vaihdellessa pään, kaulan ja etuselän valkean kanssa. Vatsa ja siivet ovat aina valkeat. Linnun höyhenpuku voi vaihdella paljonkin eri seuduilla, mutta on tavallisesti sävyltään kellanruskeampi kuin riekolla. Koiraan kevätpuvussa touko-kesäkuussa eturuumis on mustan ja kellertävän kirjava, sekä harmaajuovikas. Kesäpukuisissa kiirunoissa naaras on koirasta vaaleampi ja kellahtavampi.

Naaraskiirunan punainen heltta ei ole yhtä selkeä kuin koiraalla, ja siltä puuttuu yleensä myös silmänseudun ohjasjuova. Talvella kiirunakin on puhtaanvalkoinen, mustia pyrstösulkia lukuunottamatta.

Silmät ovat ruskeat ja nokka tummanharmaa.

Kiiruna
Kiiruna

All Rights Reserved
*Kuvat Copyright © Flickr/Ómar Runólfsson
Photo used with permission.


Ravinto

Kiirunat viihtyvät tuntureiden puuttomilla lakialueilla, joissa kasvaa varpuja ja kituliaita pensaita. Joskus kiirunat laskeutuvat aterioimaan tunturikoivikkojen reunaan, mutta syvemmälle koivikoihin ne eivät hakeudu.

Kesällä useiden pienempien tunturikasvien lehdet, kukat ja siemenet muodostavat tärkeän osan kiirunan ravinnosta. Talvella taas vaivaispajun ja vaivaiskoivun versot ja urvut ovat kiirunan tärkeää ravintoa. Ensimmäisten elinviikkojensa aikana untuvikot syövät enimmäkseen hyönteisiä, mutta siirtyvät pien kasviravintoon.

Kiiruna

Kiirunat Kanadan tundralla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Fiona Paton


Lumikiepissä

Riekkojen lailla kiirunatkin yöpyvät mielellään lumen sisällä, kiepissä.

Levinneisyys ja muutto

Kiirunan levinneisyys kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan tundra-alueet. Sillä on useita erillisesiintymiä etelämpänä sijaitsevien vuoristojen lakiosissa (mm. Alpit ja Pyreneet) ja mm. Islannin, Huippuvuorien ja Grönlannin saarilla.

Suomessa kiirunaa tavataan korkeimpien tuntureiden paljakka-alueella etenkin käsivarren ja päälaen seuduilla, mutta lajilla on erillisesiintymiä Ylläs- ja Ounas-Pallastuntureilla, Saariselällä sekä Värriön alueella.
Kiiruna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Northern Bird 8


Pesintä

Pesäkuoppa on hyvin yksinkertainen ja sen kuopimiseen voivat osallistua molemmat puolisot. Pesä voi olla ilman pesämateriaalia. Se voi sijaita avomaastossa tai kiven suojassa. Munia on 5 - 8 ja naaras hautoo niitä 22 vrk. Untuvikot jättävät pesän heti kuoriuduttuaan. Sekä naaras että koiras, kana ja kukko, osallistuvat poikasten holhoamiseen. Silti vain kana lämmittää niitä.

Vartiointia suorittava koiras jää usein petoeläinten saaliiksi, sillä se on helposti erottuva, istuksiessaan jollakin korkealla kohdalla. Kaiken lisäksi se lähtee harkitsemattomasti hyökkäämään ahdistelijaansa päin, ja jää heti ketunkin kanssa toiseksi.

Äänet

Naaraan lentoonlähtöääni on koriseva "arr". Naaraan kutsuääni on pehmeä "kjoo, kjoo". Koiraan soidinääni rätisee, "karr, krikrkrrrikkkrikrr".

Kiiruna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Richard Droker


Lähteet

Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Uusi suuri eläinkirja - Linnut - WSOY
Suomen lintuatlas - Kiiruna (Lagopus muta)
Juha K. Kairikko - Kiiruna
Kiiruna
Kiiruna
Kiiruna
Kiiruna
Kiiruna
Kiiruna