Tunturisuden sivut
NYRKKEILY

Nyrkkeily on kamppailu-urheilulaji. Nyrkkeilyssä kaksi ottelijaa kohtaa toisensa kehätuomarin valvomassa neliönmuotoisessa kehässä, jonka sivujen on oltava vähintään 4,9 m ja enintään 6,1 m. Yleinen kehäkoko on 6 x 6 metriä. Kehän muodostaa kolme tai neljä pehmeällä tai sileällä materiaalilla päällystettyä köyttä, jotka on kiinnitetty neljään kulmapylvääseen. Toinen nyrkkeilijöistä ottelee punaisesta kulmauksesta, toinen sinisestä.

Kehän lattia eli kanveesi on päällystetty pehmusteella, jonka päälle on pingotettu koko lattian peittävä purjekangas. Nyrkkeilijät käyttävät hihatonta urheilupaitaa, lyhyitä housuja ja nahkaisia urheilutossuja; ammattinyrkkeilijät ottelevat ilman paitaa. Nyrkkeilykäsineiden täytteenä on jouhia tai vaahtomuovia. Niiden päällys on nahkaa ja ne painavat n. 227 g kumpikin. Ammattinyrkkeilijät käyttävät myös ohuempia nyrkkeilyhanskoja.

Harjoituksissa käytetään toisinaan nyrkkeilyhanskoja tai säkkihanskoja. Niiden tarkoitus on suojata, eli mahdollistaa vastustajan lyöminen kovempaa.

Säkkihanskat ovat samantyyppiset kuin nyrkkeilyhanskat, mutta kevyemmin topatut.

Nyrkkeily

Nyrkkeilyhanskojen koko ilmoitetaan hanskan painon mukaan unsseina (lyhenne oz, 1 oz on noin 28,35 g.), koot ovat tyypillisesti 8,10,12,14 ja 16 oz. Säkkihanskojen koot ovat tyypillisesti S, M, L ja XL. Hanskan kokoa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä hanskan pituuteen: sormet eivät saa mennä lyttyyn hanskan sisällä, mutta toisaalta liian pitkä tyhjä väli sormien päissä kielii liian isosta hanskasta (vrt. kengän sovitus). Kokeile eri malleja, jotta löydät sinulle parhaiten istuvan - ranteen kiristysnauha tosin kyllä pitää hieman huonomminkin istuvan, mutta oikean kokoisen hanskan kädessä.

Käsien suojana käytetään pehmeitä kääreitä, jotka kääritään paikoilleen ennen käsineiden vetämistä käsiin. Muita nyrkkeilijän varusteita ovat kypärä, hammassuojat, alasuojat, shortsit tai housut ja värivyö, jota käytetään pitkien housujen kanssa.

Nyrkkeilyssä voiton voi saavuttaa viidellä eri tavalla: pistevoitto, luovutusvoitto eli tekninen tyrmäys, voitto kehätuomarin keskeyttäessä ottelun eli tekninen tyrmäys, voitto diskvalifioinnin vuoksi - ja tyrmäysvoitto eli knockout. (Lähteet: Spectrum - Jaakko Anttila)

Muhammad Ali - Cassius Clay

Muhammad Ali - Cassius Clay

Muhammad Ali (entiseltä nimeltään Cassius Marcellus Clay Jr., s. 17. tammikuuta 1942 Louisville, Kentucky, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen raskaansarjan nyrkkeilijä, olympiavoittaja ja ammattilaisten raskaansarjan kolminkertainen maailmanmestari. Häntä on pidetty yleisesti yhtenä maailman parhaimmista nyrkkeilijöistä ja 1900-luvun merkittävimmistä urheilijoista. Vuoden 1960 Rooman olympialaisissa 81 kg:n sarjan kultamitalin voittanut, hyvin taitava nyrkkeilijä on ollut kaikista nyrkkeilijöistä kaikkein tunnetuin. Muhammad Ali kuoli 3.6.2016.

Oikeakätisen Muhammad Alin pituus oli 191 cm, paino 106 kg ja sylimittaa käsillä oli 198 cm.

Wladimir Klitschko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © A.Savin


Wladimir Klitschko (1976 -)

Ukrainalainen raskaansarjan nyrkkeilijä, joka omana aikanaan oli suvereenin ylivoimainen ja voitti sekä olympiakultaa että tukun maailmanmestaruuksia.

Oikeakätisen Wladimir Klitschkon pituus on 198 cm, paino oli nyrkkeillessä 109 kg ja sylimittaa käsillä on 206 cm.
Nyrkkeily

Pojat nyrkkeilevät

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Ivo Dragicevic
Photo used with permission.


Pojat nyrkkeilevät. Fresko 1500-luku eaa. - kunnostettu versio. Spartalaisten sanotaan keksineen nyrkkeilyn. He oppivat lajin myötä väistämään iskuja ja samalla heidän kasvonsa kovettuivat kestämään iskuja.

Nyrkkeilijä

Nyrkkeilijä, kreikkalainen pronssiveistos ajalta 200 - 100 eaa. Löydettiin Roomasta kaivauksissa 1885. Huomaa nyrkien ympärillä olevat nahkapehmusteet, jotka edelsivät hyvin pitkään nyrkkeilyhansikkaita. Museo Nazionale Romano, Palazzo Massimo alle Terme, Rooma.

Erityistä mainetta lempeänä nyrkkeilijänä saavutti 49 jaa. olympiavoittaja Melankomas. Hän perusti menestyksensä loistavaan väistelyyn ja saattoi väistellä piruettimaisesti minuutteja yhteen menoon, myöskään lyömättä itse kertaakaan koko aikana. Näin hänen vastustajansakin selvisivät yleensä ilman ainuttakaan mustelmaa.

Nyrkkeilyn historiaa

Nyrkkeily kuuluu painin ohella aikamme urheilumuodosta vanhimpiin. Sen alkuvaiheet periytyvät 5 000 vuoden takaa. Varhaisimmat tiedot nyrkkeilystä ovat muinaisesta Assyriasta, jossa nyrkkeily oli osa sotilaskasvatusta. Kreetan saarelta on tavattu no 3 000 eaa. valmistettuja saviastioita, joissa on kuvattu nyrkkeilyotteluja. Antiikin olympiakisojen ohjelmassa nyrkkeily on ollut vuodesta 686 eaa. lähtien. Kreikasta nyrkkeily levisi Roomaan, jossa siitä vähitellen muodostui gladiaattorien väkivaltainen kamppailumuoto. Rooman tuhon jälkeen kaikki urheilu taantui noin vuosituhannen ajaksi.

Nyrkkeilyn tilalla keskiajalla harjoitettiin miekkailuja ja turnajaisia.

Nyrkkeilyn elpyminen alkoi vasta 1700-luvulla ja jokseenkin nykyaikaisessa muodossa. Tämä tapahtui Englannissa, jossa James Figg (1695 - 1734) perusti Lontooseen 1719 miekkailu- ja nyrkkeilykoulun. Ottelut käytiin aluksi paljain nyrkein ja suurpiirteisin säännöin, kunnes Jack Broughton (1704 - 1789) laati 1743 ensimmäiset nyrkkeilysäännöt. Lopullisesti uusi urheilumuoto hyväksyttiin, kun Queensberryn markiisi John Sholto Douglas 1867 korvasi 1838 voimaan tulleet Lontoon säännöt, "London Prize Ring Rules", uusilla säännöillä, joissa määrättiin otteluissa käytettäviksi nyrkkeilykäsineitä ja kolmen minuutin eriä. Erien määrää ei kuitenkaan vielä rajoitettu.

Aluksi nyrkkeiltiin välittämättä painorajoista, kunnes 1800-luvun puolivälissä ottelijat alettiin jakaa painojensa mukaan eri sarjoihin. Aluksi sarjoja oli vain kolme, kevyt, keskiraskas ja raskas sarja.

Max Schmeling

Max Schmeling (1905 - 2005)

Max Schmeling oli saksalainen raskaansarjan nyrkkeilijä ja ensimmäinen eurooppalainen raskaansarjan maailmanmestari.

Oikeakätisen Max Schmelingin pituus oli 185 cm, paino 88 kg ja sylimittaa käsillä oli 193 cm.

Keskeytys - pyyhe kehään - tyrmäys - diskaus

Jos toinen nyrkkeilijöistä on hyvin ylivoimainen, ottelu voidaan keskeyttää, vaikka lattiaanlyöntiä ei tapahtuisikaan. Varsinkin amatöörien ottteluissa pyritään ottelu lopettamaan mieluummin liian aikaisin, kuin annetaan sen jatkua tarpeettomana pahoinpitelynä.

Ottelu voi myös päättyä toisen osapuolen luovutukseen tai loukkaantumiseen, minkä kilpailuja valvova lääkäri yleensä toteaa. Luovutus voi tapahtua myös nyrkkeilijän nurkkauksesta kanveesille heitettyyn pyyhkeeseen.

Kun tapahtuu toisen osapuolen tyrmäys eli knockout, jolloin tyrmätty lyödään "levyksi kanveesiin", on ottelu aina ratkennut - jos lattiaan lyöty ei kykene nousemaan ylös. Kehätuomari laskee tässä tilanteessa kymmeneen, ja vaikka kanveesiin lyöty nousisi ylöskin tämän laskemisen aikana, voi kehätuomari päättää ottelun, jos katsoo, että kanveesiin lyödyn kunto ei ole riittävästi palautunut.

Jatkuvasta sääntöjen rikkomisesta, kuten kielletyistä iskuista ja sitomisesta, voidaan kilpailija sulkea ulos ottelusta eli diskvalifioida.
Nyrkkeily Suomessa

Suomessa tutustuttiin nyrkkeilyyn ensimmäisen kerran vuonna 1908, jolloin skotlantilainen E. Lindsay järjesti Helsingissä nyrkkeilukurssit. Ensimmäisen suomalaisen nyrkkeilyseuran, Helsingin Nyrkkeilyseuran, perusti maisteri Viktor Smeds vuonna 1920.

Suomessa järjestettiin ensimmäiset nyrkkeilykilpailut Helsingin Hippodromissa vuonna 1921. Suomen Nyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1923, jolloin pidettiin myös ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut. Entisten aikojen tunnetuin suomalainen nyrkkeilijä oli Gunnar Bärlund, GeeBee, joka voitti amatöörinä raskaan sarjan Euroopan mestaruuden vuonna 1934. Hän nousi vuonna 1938 ammattilaisena maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi, pääsemättä kuitenkaan mestaruusotteluun.

Ensimmäisen kultamitalin olympiakisoissa voitti Sten Suvio Berliinissä 1936 ja toisen Pentti Hämäläinen Helsingissä 1952. 1950-luvulla nyrkkeilyn raskasta sarjaa Suomessa hallitsi Ilkka Koski (1928 - 1993). Hän saavutti Helsingin olympialaisissa 1952 pronssia raskaassa, 81 kg:n sarjassa. (Tämän pienen nyrkkeilysivun tehnyt Tunturisusi tapasi Ilkka Kosken usein silloin, kun Koski toimi maineikkaan ravintola Tenhon vahtimestarina - ko. ravintolassa säilyi järjestys hyvänä pelkästään hänen läsnäolollaan. Ilkka Koski oli hyvin rauhallinen, kiva ja sympaattinen ihminen - ja myös kaikkien suuresti kunnioittama suuri urheilusankari aikana, jolloin Suomi sotien jälkeen etsi uutta tietään).

Gunnar Bärlund

Gunnar "GeeBee" Bärlund (1911 - 1982)

Suomalainen, alunalkaen telakkatyöntekijä Gunnar Bärlund eli lyhyemmin "GeeBee" oli raskaansarjan nyrkkeilijä ja Euroopan mestari. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen ammattiurheilija. Gunnar Bärlund oli myös Joe Louisin kakkoshaastaja maalimanmestaruudesta, mutta tähän otteluun hän ei koskaan päässyt.

Gunnar Bärlund asui Yhdysvalloissa vuodesta 1946. Suomen mestari 1933, Euroopan mestari 1934. Ammattilaisena vuosina 1934 - 1947 yhteensä 85 ottelua, joissa 55 voittoa.

Oikeakätisen Gunnar Bärlundin pituus oli 187 cm ja paino enimmillään 92 kg.

Suomalaiset nyrkkeilyn olympiamitalistit

Nyrkkeilijät kilpailivat olympialaisissa ensimmäisen kerran Saint Louisissa 1904. Antwerpenistä 1920 lähtien laji on ollut pysyvästi osana olympialaisia. Viimeisin olympiakehässä esiintynyt suomalaisnyrkkeilijä on Joni Turunen, joka otteli Sydneyssä 2000. Naisten nyrkkeily tuli olympiaohjelmaan vasta Lontoossa 2012. Brittinyrkkeilijä Nicola Adamsista tuli siellä naisnyrkkeilyn historian ensimmäinen olympiavoittaja. Suomalaisten olympiamitalisaldo nyrkkeilyssä on 2 kultaa, 1 hopea ja 11 pronssia.

Los Angeles 1932 pronssia Bruno Ahlberg 66,6 kg
Berliini 1936 kultaa Sten Suvio 66,6 kg
Helsinki 1952 kultaa Pentti Hämäläinen 54 kg
Helsinki 1952 pronssia Erkki Pakkanen 60 kg
Helsinki 1952 pronssia Erkki Mallenius 63,5 kg
Helsinki 1952 pronssia Harry Siljander 81 kg
Helsinki 1952 pronssia Ilkka Koski yli 81 kg
Melbourne 1956 pronssia Pentti Hämäläinen 57 kg
Rooma 1960 pronssia Jorma Limmonen 57 kg
Tokio 1964 pronssia Pertti Purhonen 67 kg
Mexico 1968 pronssia Arto Nilsson 63,5 kg
München 1972 hopeaa Reima Virtanen 75 kg
Los Angeles 1984 pronssia Joni Nyman 67 kg
Barcelona 1992 pronssia Jyri Kjäll 63,5 kg
Rio de Janeiro 2016 pronssia Mira Potkonen 60 kg

Nyrkkeilyottelu ja tuomarit

Nyrkkeilyottelun erien kesto on kolme minuuttia, ja niiden välillä pidetään minuutin tauko. Ammattinyrkkeilijöiden mestaruusotteluissa otellaan 12 tai 15 erää.

Ottelua johtaa tai valvoo kehän sisäpuolella liikkuva kehätuomari. Kehän ulkopuolella istuvat arvostelutuomarit, joiden tehtävänä on määrätä voittaja silloin, kun ottelu kestää täyden ajan. Yleisin lopputulos otteluissa onkin pistevoitto. Amatöörinyrkkeilyssä voittaja on nimettävä, mutta ammattilaisnyrkkeilyssä myös ratkaisematon tuomio on mahdollinen. Ottelun loputtua tuomareiden eräpisteet lasketaan yhteen ja voittaja on eniten pisteitä saanut.

Joe Louis

Joe Louis (1914 - 1981)

Joe Louis oli yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja raskaansarjan maailmanmestari. Hän nyrkkeili maailmanmestarina 12 vuotta ja luopui tittelistään voittamattomana vuonna 1949. Hänet on nimetty kaikkein suurimmaksi raskassarjalaiseksi kautta aikain.

Oikeakätisen Joe Louisin pituus oli 188 cm, paino 96 kg ja sylimittaa käsillä oli 193 cm.

Mike Tyson

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © birzer


Mike Tyson (1966 -)

Kaksinkertainen maailmanmestari nyrkkeilyn raskaassa sarjassa.

Oikeakätisen Mike Tysonin pituus on 178 cm, paino oli nyrkkeillessä 109 kg ja sylimittaa käsillä on 180 cm.
Naisten nyrkkeily
*** tunturisusi.com linkit ***