Tunturisuden sivut
Kuvissa yllä valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus).

MAAKOTKA (Aquila chrysaetos) - (Linnaeus, 1758)

Maakotka on pitkine ja leveine siipineen kuin kotonaan rajuissakin tuulissa, joista se näyttää suorastaan nauttivan. Maakotka on helppo tunnistaa - sen koko on majesteettinen ja sillä on hitaat siiveniskut. Välillä maakotka lentäessään kaartelee pitkiäkin aikoja ihan liikkumattomin siivin. Maakotkan siipien kärkiväli on 190 - 225 cm. Uros painaa 3 - 4 kg, naaras voi painaa 6 kg.

Maakotka on erämaalaji, joka on aikoinaan pesinyt koko maassa. Kanta taantui sitten suuresti 1950-1960-luvuilla. Nykyisin maakotkien pesivä kanta on arviolta 310 - 390 paria.

Pesimälintuna maakotkaa tapaa nykyisin Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Kuusamosta alkaen Lappiin - ja myös Suomenselällä. Muualla sitä tavataan muuttoaikoina ja talvella.

Pesivät yksilöt ovat lähes kaikki paikkalintuja. Nuoret ja esiaikuiset linnut kiertelevät aina Keski-Eurooppaa myöten varsinkin syksyisin ja talvisin.

Pesimäpaikallaan kotka on piileskelevä lintu ja sitä on usein vaikea nähdä. Pahin uhka maakotkalle on kaikenlainen häirintä pesäpaikoilla. Vaino on vähentynyt. Sopivien pesäpuiden puute, kanalintujen vähentyminen sekä kemikalisoituminen voivat myös uhata lajia kasvavassa määrin.

Vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.

Maakotka Aquila chrysaetos Tutustu maakotkaan tarkemmin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä vasemmalla - Valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus) - Copyright Robin Horn
*Kuva ylinnä oikealla - Valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus) - Copyright
Jerry McFarland
*Kuva oikealla maakotka Copyright Lee Jaffe
Maakotka Aquila chrysaetos
Valkopäämerikotka VALKOPÄÄMERIKOTKA (Haliaeetus leucocephalus) - (Carolus Linnaeus, 1766)

Valkopäämerikotkissa naaras on hieman isompi kuin uros. Naaraan siipien väli voi olla jopa 2,3 metriä. 75 - 95 cm korkean valkopäämerikotkan paino on 4,1 - 5,8 kg. Aikuisella yksilöllä pään sulat muuttuvat nuoren yksilön ruskeasta valkoisiksi. Valkoinen pää onkin se erityinen piirre, josta laji helposti tunnistetaan. Oranssinkeltainen nokka valkoisessa päässä antaa valkopääkotkan olemukselle erityistä, koristeellista kauneutta.

Valkopäämerikotkan tarkkaavaisessa katseessa meitä tuntuisi kuin tähystävän Amerikka itse, niin Amerikkaa symboloiva lintu se on. Onhan se myös Yhdysvaltain kansallislintu ja siten sen kuva on tullut tunnetuksi kautta maailman Yhdysvaltain vaakunassa ja muissakin maan symboleissa.

Valkopäämerikotkan asuttama alue kattaa lähes koko Pohjois-Amerikan mantereen. Niinpä sitä tavataan niin Kanadasta, Manner-Yhdysvalloista, Alaskasta - kuin myös Pohjois-Meksikosta. Kanadassa lajin elinseutua on lähes koko maa, mutta erityisesti kanta on keskittynyt Brittiläiseen Kolumbiaan. Siellä valkopäämerikotkia on noin 20 000 yksilöä. Lintua on tavattu myös pohjoisesta Meksikosta. Pääosa valkopäämerikotkakannasta keskittyy kuitenkin Yhdysvaltain puolelle. Kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Havaijia lukuunottamatta elää valkopäämerikotkia. Erityisen runsas kanta on Floridassa, Wisconsinissa, Washingtonissa, Minnesotassa, Oregonissa ja Michiganissa. Maailman suurin määrä valkopäämerikotkia elää Alaskassa, sillä liki puolet maailman 70 000 valkopäämerikotkasta elää siellä.

Yhdysvalloissa lintua on yritetty suojella monenlaisin ponnistuksin. Näissä suojelupyrkimyksissä onkin onnistuttu, sillä vuonna 2007 valkopäämerikotka voitiin maassa poistaa vaarantuneiden lajien listalta.

Valkopäämerikotkalla, kuten maailman kaikilla kotkilla - on samat uhkaajansa. Ne ovat ihminen - sekä ympäristön tuhoutuminen ja saastuminen elinkelvottomaksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Anguskirk
FILIPPIINIENKOTKA (Pithecophaga jefferyi) - (Ogilvie-Grant, 1896)

Tätä maailman harvinaisimpiin ja uhanalaisimpiin kuuluvaa kotkaa tavataan enää muutamalla metsäseudulla Filippiineillä. Se on hyvin vahva sademetsän petolintu, joka harpyijan tapaan pyytää valtaviin kynsiinsä varsinkin apinoita.

Filippiinienkotkan tapa saalistaa apinoita on väijyä niitä paikoillaan - ja syöksyä sitten ketterästi leveiden, lyhyiden siipien vauhdittamana ja pitkän pyrstönsä ohjaamana salamana saaliin kimppuun. Sille maistuvat myös pienet kauriit ja suuret sademetsän linnut, kuten sarvinokat.

Filippiininkotkat pitävät yhteyttä toisiinsa pitkillä vihellyksillä, jotka tuntuvat varsin vaatimattomilta ja kimakoilta, linnun valtaisaan kokoon nähden. Filippiinienkotka on eräs maailman suurimmista linnuista. Linnun pituus on 86 - 102 cm, siipien kärkiväli noin 2 m ja paino noin 7 kg. Naaras on huomattavasti koirasta kookkaampi.

Lajin uhkia ovat sekä metsästys, että sademetsien hakkaaminen ja sitä kautta luonnon pirstoutuminen. Jäljellä on ehkä 100 - 200 pesivää paria.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright MalNino ( G O >>> J - E - T - S ! ) / Alaz Mal
Filippiinienkotka
Savannikotka Aquila rapax SAVANNIKOTKA (Aquila rapax) - (Temminck, 1828)

Savannikotkat kiitelevät sinihehkuisella taivaalla Afrikasta Intiaan ulottuvalla laajalla alueella. Ne viihtyvät erityisesti aukeilla alueilla, kuten savannilla - mutta ei toki Saharassa, vaan sen sekä etelä- että pohjoispuolella. Savannikotka on enimmäkseen varsin hiljainen lintu, mutta ääntelee joskus rouhahdellen hieman kuin variksen tapaan.





Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Anguskirk
Valkopäämerikotka
Valkopäämerikotka

Lähteet
Luontoportti
Metsähallitus
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut
Colin Harrsion ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut
IUCN
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gregg Obst
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***