Miss Universum 1952 Armi Kuusela, Kulosaaressa, Helsingissä elokuussa 1952, kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright
© - Museovirasto
Armi Kuusela
Yksi 1950-luvun suurimmista suomalaisista on Armi Kuusela (Armi Kuusela-Williams, ent. Kuusela-Hilario - s. 20. elokuuta 1934 Muhos),
joka voitti maailman kauneimman naisen tittelin ensimmäisessä Miss Universum -kilpailussa 29. kesäkuuta 1952.
Tämän voittonsa jälkeen hän lähti maailmanympärysmatkalle 22.2.1953.
Vuonna 1953 Armi avioitui filippiiniläisen Gil Hilarion kanssa,
joka menehtyi vuonna 1975. Armi avioitui amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin kanssa 8.6.1978.
Armilla on viisi lasta hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Armi on asunut ulkomailla Filippiineillä, USA:ssa, Espanjassa,
Turkissa ja nykyisin uudelleen USA:ssa, San Diegossa Kaliforniassa.
Armin lapsuutta Muhoksen maisemissa
Armi oli lapsuudessaan tavallinen muhoslainen, koulua käyvä tyttö, siinä missä muutkin muhoslaiset tytöt.
Kaiken kaikkiaan, Armin lapsuusvuodet kuluivat varsin onnellisissa merkeissä, vailla suurempia huolia ja vastoinkäymisiä.
Hänen perheensä taustat eivät olleet ihan Muhoksen perheiden keskivertoa. Hänen isänsä ja äitinsä olivat työskennelleet
siirtolaisina valtameren takana Kanadassa muutaman vuoden. Siellä, Kanadan Ontariossa, Aarne Kuusela ja Martta Kyrö kohtasivatkin toisensa
ja saivat ensimmäisen lapsensakin.
He olivat kuitenkin palanneet takaisin Suomeen ja asettuneet Muhokselle,
jossa he aloittivat yrittäjäelämän, perustamalla sekatavarakaupan ja makkaratehtaan.
Kuuseloiden perheeseen syntyi kuusi tytärtä ja yksi poika.
Ainakaan makkarasta ja leikkitovereista ei Armilla ollut lapsuudessaan puutetta.
Armi vietti lapsen iloista elämää maaseudun sydämessä. Hänen lempinukkensa nimi oli Helena. Helenalla oli
kullankeltainen tukka ja kauniit, siniset silmät, jotka avautuivat ja sulkeutuivat.
Jos ihasteli Armi nukkensa kauneutta, niin varmaankin Helenakin ihasteli samaa Armissa.
Kuuseloiden sukulaisia jäi
kuitenkin edelleen Amerikkaan ja sinne pidettiin Muhokselta tiivistä yhteyttä. Näin Armikin jo lapsuudessaan
tottui tähyämään kauas, suureen maailmaan, ja Amerikka kangasteli Kuuseloiden tytärten, kuten monien muidenkin suomalaisten silmissä
taianomaisena, ihmeellisenä, kuin sadun valtakuntana, jossa kaikki olisi mahdollista.
Haaveita Amerikan arkun äärellä
Olihan Armin äidin tuomisina Kanadasta iso vaatearkkukin, "Amerikan arkku" jonka sisältö entisestäänkin kiihotti
ajattelemaan Amerikan "suurta loistoa". Tytöt pukivat arkun vaatteita ylleen, vaikka ne olivatkin liian väljiä,
meikkailivat kasvojaan ja eläytyivät suuren maailman hienojen ladyjen rooliin.
Kuuseloilla saatettiin Armin lapsuudessa istua lastenkin kesken tuntikausia keskustelemassa
siitä, miltä Amerikka mahtoikaan näyttää ja miten suuri ja ihmeellinen maa se saattoikaan olla.
Tyttöjen haaveisiin kuuluivat luonnollisesti myös pojat. Amerikan arkun äärellä tytöistä joku oli saava tulevaisuudessa
puolisokseen peräti amerikkalaisen meriupseerin, kun taas toisen suuri tuleva rakkaus olisi oleva
saksalainen teknikko!
Muhoksen elämään toivat 1940-luvulla värejään ja kiihkeitä lisäkuohujaan monenlaiset, sota-ajan jälkeiset
tapahtumat. Muhos eli tuolloin historiansa mullistavinta vaihetta voimalaitostyömaineen, joille hakeutui tuhansia siirtotyöläisiä
eri puolilta Suomea. Oman lisänsä Muhoksenkin elämään toi Karjalasta saapuva siirtolaisväki.
Kaikki tämä yrittäminen ja kuhina valoi uskoa tulevaisuuteen, mutta toi mukanaan ihmisten mieliin myös levottomuutta.
Armi suoritti keskikoulututkinnon Muhoksen yhteiskoulussa, jossa hän oli luokkansa nuorin. Jo koulussa hänen kauneutensa huomioitiin.
Armilla oli luonnonkihara, pitkä tukka ja hän ei ollut vain tavattoman kaunis, vaan myös kiltti ja kauniskäytöksinenkin.
Armi ei suinkaan ollut sisarussarjansa ainut kaunotar. Myös Kuuseloiden vanhin tytär, Amerikkaan 1946 muuttanut
Sirkka, oli samaa luokkaa kaunottarena.
Keskikoulun jälkeen Armi siirtyi sitten, äitinsä pyynnöstä, syksyllä 1951 jatko-opintoihin
Porvoon Naisopistoon.
Tämän Nunnalaksi kutsutun oppilaitoksen oppilaina oli parempien perheiden tyttäriä, joista oli tarkoitus koulia
paitsi ammattiin, myös avioliittoon kelvollisia nuoria naisia. Opiston keskeisiä tavoitteita olivat
sekä neitosten sulokkuus ja viehättävyys, että myös ammatillinen käytännöllisyys. Nunnalassa Armi haaveili liikunnanopettajan urasta.
Kuten kaikki muutkin tytöt tuolloin, myös Armi koulussa inhosi matematiikkaa, ja halusi harrastaa kieliä ja käsitöitä.
Hänellä oli hyvä kielipää ja hän oppi kielet hyvin.
Erityisesti Armi piti urheilullisuudesta - uinnista, hiihdosta ja voimistelusta.
Nunnalaan siirtyneellä Armilla lapsuus kesineen ja leikkeineen oli jäänyt vääjäämättä taakse. Eräs muhoslainen tyttö, Armin lapsuustoveri
kirjoittikin hänelle noina aikoina, 1951:
"Meidän pikku ryhmämme on nyt hajaantunut. Jokainen asuu eri paikassa, ja jollakin tavalla kesäpäivät eivät enää
ole samanlaisia."
Kauneuden kriteerit Suomen Neito 1952 - Seura
Seura julkaisi toukokuun lopulla 1952 ne periaatteet, joiden mukaan tuomaristo
tekee valintansa. Se vakuutti, ettei työtä tehdä "joidenkin ennalta määrättyjen
kauneusnormien perusteella, eivätkä mitkään yksityiset mainosedut tai henkilökohtaiset
sympatiat pääse vaikuttamaan lopputulokseen".
1) Vartalon kauneus.
2) Kasvojen kauneus.
3) Persoonallisuus (ryhti, arvostellaan parhaiten kansallispuvussa, viehätysvoima).
4) Lihasten kunto.
5) Sulo ja käyttäytyminen (arvostellaan parhaiten iltapuvussa).
6) Sivistys (yleinen suhtautumistapa, puhetapa).
7) Vartalon ja hiusten huoliteltu kunto.
8) Ääni.
9) Siveellinen maine.
All rights reserved
*Kuva - Sotainvalidien Veljesliitto, Foto Tenhovaara Oy, Helsinki - Copyright
© Sameli Kujala
Suomen Neito Armi Kuusela
Missikilpailujen maailmaan Nunnalassa opiskeleva Armi tuli mukaan siksi, että hänen lähellään
liikkuvat ihmiset huomasivat hänen tavattoman kauneutensa. Oulussa samaan kahvipöytään sattuivat
missikisaorganisaation johtohenkilöihin kuulunut, Sotainvalidien Veljesliiton jaostopäällikkö Johannes Reitamo
ja paikallinen everstinna, Oili Heinonen. Everstinna tiesi ja tunsi Armin, ja kertoi
tämän tavattomasta kauneudesta jaostopäällikölle.
Siitä kahvipöydästä jaostopäällikkö Reitamo
lähti Porvooseen suostuttelemaan, alkuunsa vastahakoista Armia, mukaan kauneuskilpailuun.
Myös Nunnalassa, Armin huonetoverina asuneen tytön äiti,
ilmoitti samoihin aikoihin Armin Suomen Neito-kisoihin.
Aivan mutkattomasti ei Armi mukaan kauneuskisaan
päässyt, sillä ensiksi oli taivuteltava Armin itsensä lisäksi, ajatukselle suosiollisiksi myös sekä hänen vanhempiaan, että naisopiston
johtajatarta. Vanhemmat suostuivat osallistumiseen mutkattomasti, mutta
Nunnalan johtajatar oli epäilevämpi. Toki Nunnalassakin kauneutta arvostettiin, siellä jos missä, mutta missikisojen fyysisemmät
ja Nunnalan henkisemmät tavoitteet tuntuivat johtajattaren mielestä eroavan kuitenkin varsin suuresti.
Vaikka näin sivulta tarkastellen tavoitteet olivat ihan samatkin.
Lopulta Nunnalankin johtajatar suostui siihen,
että Armi saattoi osallistua kisaan. Armin julkikuvaan se, että hän tuli kilpailuun mukaan juuri Nunnalasta, opiston ensimmäiseltä luokalta,
toi vielä lisääkin ylevän kauneuden ja suoranaisen pyhyyden tunnetta.
Kun Armi sitten 24. toukokuuta 1952 asteli arvovaltaisen Suomen Neito-tuomariston eteen, kiinnittivät kaikki tuomarit heti alusta alkaen
huomionsa erityisesti Armiin. Kilpailun järjestäjien joukossa olivat Sotainvalidien ja Seuran lisäksi myös amerikkalaiset oman alansa jättiläisyritykset,
Pan American Airways ja Universal International Films. Niiden myötä yhtenä tuomarina
tuomaristoon kuulunut, harmaatukkainen eversti McMahon "tyytyi sanattomana vain huokailemaan",
mutta muut tuomarit alkoivat pommittaa Armia kysymyksillään.
Tämän jälkeen kaikki onkin sitten jo kuin legendaa.
Pukuun kuuluvasta päähineestä tuomarit eivät pitäneet, sillä he huutelivat Armille:
"Ottakaa sarvet päästä pois, neiti Kuusela!" Puvun päähine tupsuineen ei päästänyt Armin pehmeästi
laskeutuvia hiuksia oikeuksiinsa. Tyttö punastui viehkeästi ja katsoi tuomareita orvokinsinisillä silmillään.
Sitten hän otti päähineen pois, sipaisi kutrejaan ja jatkoi kulkuaan ihailevien katseiden edessä.
Kilpailuun kuului myös uimapukukierros, jolloin neitosten yllä oli täydellisen ihonmyötäinen, kuin hansikkaan
tavoin istuva, kuminauhoilla kiristetty uimapuku, joka paljasti pienimmätkin kaarteet ja kukkulat. Ajan hengen mukaisesti, vain
moraalisesti korkea-arvoinen tuomaristo sai ihastella näitä suloja, valokuvaajia ei saliin päästetty. (Ehkäpä Amerikan eversti sai
tässä vaiheessa jo huokailunsa ohessa hieman hengenahdistustakin).
Kalastajatorpan iltajuhlassa Armi Kuusela julistettiin ylivoimaiseksi voittajaksi.
Tästä voitostaan ja valinnastaan Suomen neidoksi Armi sai palkinnoksi rasian suklaata, Seuran lahjoittaman kultaisen rannerenkaan,
joka oli hänen ensimmäinen rannerenkaansa, ja kaksi Pan American Airwaysin
lahjoittamaa lentolippua Yhdysvaltoihin. Kalastajatorpan juhlassa yleisöllä oli mahdollisuus arvailla
Armin pituutta ja painoa. Vain kaksi osui täysin oikeaan, 55 kg ja 165 cm, toinen näistä oikeaan osuneista oli Olavi Virta.
Suomen Neitona Armi oli 17-vuotias, tavattoman nuori meidänkin aikamme perspektiivistä, saati 1950-luvulla.
Kilpailuun saivat osallistua vain täysi-ikäiset, eli 18 vuotta täyttäneet, mutta Armin kohdalla säännöissä joustettiin.
Myös Miss Universum-kisoihin Armi osallistui alaikäisenä, mutta sielläkin asiaan suhtauduttiin ymmärtäväisesti
ja se sivuutettiin tai peitettiin ei villalla, vaan ehkä kuitenkin kultapölyllä.
Kuvassa oikealla yllä kansallispukuinen, muhoslainen Armi Kuusela, kun hän oli voittanut Suomen Neito -kilpailun 24. toukokuuta 1952.
Tätä kuvaa myytiin postikorttina Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi. Sotainvalidien Veljesliitto
oli tuolloin yksi Suomen Neito-kisan järjestäjistä.
Kuvassa Armin yllä on Antrean kansallispuku, jota hän kantoi yllään kisoissa.
Alle kuukauden kuluttua, tämän Suomen Neito-voittonsa jälkeen
Armi Kuusela jo matkusti Yhdysvaltoihin, ja tuli siellä valituksi Miss Universumiksi 29 kilpailijan joukosta.
Tässä suuren maailman kisassa palkinnotkin olivat jo parempia, sillä Armi Kuusela sai palkinnokseen mm. kermanvärisen avoauton ja
arvokkaan timanttirannekellon.
Palkintoon kuului myös kilpailun järjestäneen yhdysvaltalaisen elokuvayhtiön seitsemänvuotinen filmaussopimus, jonka
Armi kuitenkin lopulta torjui.
Miss Universum Armi Kuusela
Puolen päivän aikaan 30. kesäkuuta 1952 radion uutiset kuuluttivat ympäri Suomen:
"Suomalainen Armi Kuusela valittiin eilen illalla Miss Universumiksi Long Beachissa
Kaliforniassa!"
17-vuotiaan muhoslaisen tytön, Armi Kuuselan, valinta ensimmäiseksi Miss Universumiksi
laittoi liikkeelle sellaisen suomalaisten sielujen tapahtumasarjan ja myllerryksen, jonka
laajuutta ja syvyyttä kukaan ei olisi osannut ennakkoon edes aavistella.
Alkuvaiheessa Muhoksen puhelinkeskuskin oli suorastaan räjähtää sen valtaisan
puhelutulvan johdosta, joka sinne Armin vuoksi suuntautui. Suomen kansan ilo Armin valinnasta
kiiri kaikkialle, se ulottui presidentin asunnosta matalimpaankin mökkiin.
Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi ja Helsingin Olympialaiset samana vuotena 1952
määrittävät kaikille suomalaisille sitä kuvaa, joka meillä tuosta merkittävästä vuosikymmenestä on.
Edellisellä vuosikymmenellä päättyneen sodan jälkeen Suomi
oli suurella innolla ja uurastuksella etsimässä uutta, valoisampaa tietään sodanjälkeisessä maailmassa,
ja tuossa yhteydessä myös Armi Kuusela oli merkittävästi
kohottamassa suomalaisten itsetuntoa.
"Koko Suomi meni sekaisin, kun kaikkien aikojen suomalaiskaunotar Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
Kultakutrinen kaunotar hurmasi ulkonäkönsä lisäksi sulokkaalla käytöksellään, liikunnallisella lahjakkuudellaan ja kielitaidollaan."
Kun Armi kruunattiin Miss Universumiksi 29.6.1952,
hänen strategiset mittansa olivat: paino 49 kg, pituus 165 cm, rinnan ympärys 85 cm, vyötärö 57,5 cm ja lantio 85 cm.
Voittaessaan hän oli iältään vasta 17-vuotias.
Tuomaristo
antoi valintaperusteistaan yksityisiä lausuntoja lehdille, ja esimerkiksi kuvanveistäjä
Yucca Salamunic totesi: "Pidän naisista, joilla on pitkät, kauniit jalat. Kaunis niska on myös välttämätön
ja sama koskee käsiä. Kaunis nainen on yleensä myös eloisa. Armi edustaa kaikkea tätä."
Monien muiden, Armin kauneutta ja ominaisuuksia ylistävien tuomarilausuntojen
ohella Long Beachin taideyhdistyksen johtaja tiivisti monien katsojien näkemyksen:
"Olen varsinkin sitä mieltä, että Armilla on kaunis povi."
Elokuvatähtenä - Maailman kaunein tyttö
Armista tehtiin heti vuonna 1952 Veikko Itkosen ohjaama elokuva Maailman kaunein tyttö. Käsikirjoittaja oli Mika Waltari ja Armin vastanäyttelijäksi
saatiin Tauno Palo - kukapa muukaan!
"Neitosista ken on kaunein, tyttö kaikkein herttaisin,
nainen jonka vuoksi huokaa syömmet iltaisin?
Tiedän ken on kaikkein kaunein, tiedän ken on herttaisin.
Arvaan ken on sydämet nuo saanut liekkeihin.
Sillä yksi vain on, ken katseellaan voi vaik himmentää auringon.
Mut palvoa vaan mä kaukaa saan, en omaksi konsanaan.
Tiedän ken on kaikkein kaunein, tiedän ken on herttaisin.
Tiedän etten kauniimpaa saa nähdä milloinkaan."
Palvottu superjulkkis
Armi Kuuselasta tuli Miss Universumina oman aikakautensa superjulkkis, aluksi tuhansien
ja nopeasti miljoonien ihmisten seuraama
ja palvoma tähti. Kun Miss Universum elokuun 1. päivänä saapui takaisin kilpailumatkaltaan,
ja laskeutui lentokoneesta Seutulan kentällä suuri teddykarhu sylissään,
oli häntä vastaanottamassa tuhansien suosiotaan osoittavien suomalaisten ihailijoiden ihmismeri
ja lehdistöäkin noissa oloissa tavaton määrä. Vähälukuinen poliisikin oli lähes voimaton
siinä myrskyssä, jonka keskellä oli Armi Kuusela. Jotkut kiipesivät tikapuita pitkin
lentopaviljongin katolle, toiset Armin koneen siivelle. Lentovirkailijatkin unohtivat
työnsä ja nappailivat kuvia. Jossakin lauloivat Viipurin lauluveikot serenaadia
Sua tervehdin, mutta serenaadi hukkui väkijoukon meluun ja hurraahuutoihin.
Sama näytelmä toistui heti kohta
sen hotellin edustalla, johon Armi siirtyi. Armi Kuuselaa kuljetettiin
myös hänen palkintoautollaan pitkin Helsingin katuja, jolloin tuhannet katujen varsilla
olevat ihmiset olivat seuraamassa hänen riemukulkuaan.
Muhoksen vaalea koulutyttö oli nyt kadonnut,
autosta astui ihmisten eteen uhkea, maailman kauneimmaksi arvostettu neitonen.
Vaikka Armin tie suosion äärimmäiselle huipulle oli tapahtunut hyvin nopeasti, hänellä
oli heti ensi hetkistä alkaen luontainen kyky ottaa vastaan ihmisten hänelle osoittama suosio -
kuin kuningatar konsanaan hän valloittavasti hymyillen huiskutti yhä uudelleen kaikille.
Tuolloin olivat meneillään olevien Helsingin
olympiakisojen viimeiset päivät käsillä, mutta kisojen juhlallisuuksiinkin Armi ennätti vielä mukaan.
Ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa nähtiin Miss Universum olympiapyhätössä.
Hän juhlisti jalkapallon loppuottelujen tilaisuutta - ei jakamalla mitaleita, sillä sitä
eivät säännöt sallineet - vaan antamalla vanhaan kreikkalaiseen tapaan oliivipuun oksan voittajajoukkueen
jäsenille.
Helsingin jälkeen Armi Kuusela aloitti 35 maamme paikkakunnalle ulottuneen kiertueen,
joissa hän esiintyi 60 kertaa suosiolliselle kotimaan yleisölle. Tehtyään kiireellä
elokuvansakin, Armi Kuusela lähti talvella 1953 Filippiineille, jossa hänen piti olla mukana missikisoissa, sekä kansainvälisillä
messuilla. Siellä, eräillä kutsuilla, hän kohtasi Virgilio Hilarion. Virgilio
hurmasi Armin, ja niin päättyi Miss Universumin tie, ennen kuin vuosi oli kulunut
ja uusi Miss Universum oli valittu.
Armi Kuuselan ja filippiiniläisen Virgilio "Gil" Hilarion salamarakkaus oli järkytys niin Armin
sukulaisille kuin Suomen kansallekin. Maailman kauneimman Armimme Suomesta pois houkutellut Gil joutui vakuuttamaan nuorikkonsa epäilevälle äidille,
että hänestä tulisi uskollinen aviomies. 25-vuotias Gil ei jättäisi 18-vuotiasta kaunotartaan edes silloin, kun hänen kauneutensa katoaisi.
Eikä Gil jättänyt. Unelmaliitto kesti siihen asti, kunnes koko Suomen vävypoika "Kili" menehtyi sydänkohtaukseen vain 48-vuotiaana.
Avioliittonsa aikana Armi ja Gil vierailivat usein Suomessa.
Ensimmäisen kerran Armi toi miehensä näytille Suomeen vuonna 1955. Pariskunta laitettiin 44 päiväksi Äitien Apu ry:n järjestämään näyttelyjunaan,
jossa heitä kävi tapaamassa peräti 50 000 ihmistä. Tämän jälkeen viimeisetkin
Gilin suhteen esitetyt epäilykset katosivat kuin tuhka tuuleen ja Gilistä tuli
Suomessa hyvin suosittu.