Joulun syömistä, ruokia ja juomia
Tulis joulu, että sais yöllä syyvä!
Tulis taas joulu että sais yölläkin syölä.
- Asikkala
Tulispa Joulu sais yöllä syödä ja alasti maata.
- Satakunta
Jos tuliis joul et sais yäls syäd ja paedallas tanssat.
- Eurajoki
Juoman jouluna pitää, vaikka vatsakin venyisi, jalat eivät jaksaisikaan.
Jos on tähkätön juhannus, on leivätön joulu.
Tulis taas joulu, nii sais kokonaisen silakan.
Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.
Ku joul o nii joul o, tuos ämm molema silaka pöyttä.
- Pertteli
Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
Ei sillä niin suurta merkitystä, mitä syö joulun ja
uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.
Jouluun asti ne on piikat ja potutki hyviä, vain sitte ne on vaikka mitä.
- Lumijoki 1935
Juoman jouluna pitää, syödä lihaa laskiaissa.
Juuvvaha joulun pittää, lihhaa syyvä laskijaisen.
Saamam pitä joulum piimä vaik saappas kirnutas.
Ei ole joulua, jos ei joulun jalkoi. (Jaloilla tarkoitetaan joululeivän lisäksi
leivottuja pikkupullia)
Jouluna juuvvaa, köörinä kiikutaa ja laskijaesena lasketaam mäkkee.
Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan.
- Töysä
Anni oluet panee. (Jouluoluenpano alkaa Annan päivänä 15.12)
Anna leipoo. (Joulun leipomiset alkavat Annan päivänä 15.12)
Kun joulunaattona syö kolme suolaista muikkua (mujetta) pyrstö edellä ennen nukkumista, niin sulhanen tulee unissa juottaman.
- Tohmajärvi 1936
Kun jouluaamuna rahvaan syödessä menee pihalle ja katsoo ikkunasta syöjiä, niin näkee niiden joukossa sulhasensa.
- Nurmes 1891
Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan.
- Kangasniemi 1935
Jouluna pitää kiljun pintaa vaikka ois kuin koiran rintaa, sekä lohta lohkottuna; jos ei muuta niin mujetta.
(muje=muikku)
Elitpä muulloin miten niukasti tahansa, kekrinä ja jouluna ja muina suurina juhlina anna oluen virrata ja ruokavarastojesi tyhjentyä.
Jouluksi leivottiin kolme suurta leipää: joululeipä, juustoleipä ja toukoleipä.
Leivät olivat joulun pyhät pöydällä päällätysten. Joululeipä syötiin loppiaisena, juustoleipä ensimmäisen
lehmän poikimisen jälkeen ja toukoleipä toukoa tehtäessä keväällä. Ne säilytettiin jyvähinkaloissa.
Äiti teki leivän, joululeipiä kun leipoi, ja tähkän pani leipään, jotta jos se palaa, niin
huono vuosi tulee. Jos ei pala, niin tulee hyvä vuosi.
- Ristijärvi 1915
Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä
ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että
tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä.
- Kuhmoinen 1935
Sitten pysyy virkkuna koko vuoden kun jouluyön valvoo. Täytyy syödä seisaalla
ihan yhtäpäätä, että tulee hyvä vuosi ja on syömistä taas toisenakin
jouluna.
Jos emäntäväki ei tee joululeipätaikinan päälle ristinmerkkiä, jotain tapahtuu seuraavana vuonna.
(Tällä tarkoitetaan sitä, että kun leipä/jpoululimpputaikina on valmis, ennen nousemiseen laittoa
taikinan pinnalle painetaan ruksi/rasti kämmenensyrjällä. Ennen kellojen aikaa
tämä oli myös oiva tapa tietää, että kun ruksi oli kadonnut, niin taikina
oli kohonnut tarpeeksi)
- Pohjois-Pohjanmaa
Ennen joululeivät leivottiin Annan päivän (9.12.) yönä. Yhteen leipään oli tapana panna koristeeksi joulusilmät tai
ihmisen kasvojen muoto ja se syötiin joulupäivän aamuna. Vanhan uskomuksen mukaan joululeipä oli siunattua. Ensimmäiset
jauhot varattiin jo syyskesällä jouluna leivottavaa touko- eli kylvöleipää varten. Tätä toukoleipää ei jouluna syöty,
mutta se asetettiin pöytään kunniapaikalle. Joulupöydästä se siirrettiin jyvälaariin odottamaan kevätkylvöjen alkamista,
jolloin se syötiin. Näin siirtyi leivän siunaus tulevan sadon onneksi.
Jouluyöksi pirtin pöydälle jätettiin palavan kynttilän viereen vesimalja, jotta henget
saattoivat sammuttaa janonsa.
"He ajavat kulkusin helkkyvin,
lumen laulu jalasten alla,
yli valkean, kimmeltävän maan.
Talot varrella tien, havut portaillaan
ja kynttilät ikkunalla." - Uuno Kailas
Aika rientää ja päivä pitenee
Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa,
uunnavuonna uuninlämmityksen verran.
- Ylivieska 1912
Tapanina päivä on kukon askelta pitempi, loppiaisena pirtti jo
uutta päivää lämpiää.
Keskispyhänä jo hullukin havaattoo jotton päivä pirenny (27.12.).
- Isokyrö 1935
Päivä jouluna kukon askelta pitempi, Tapanina tamman laukka ja Uuna vuonna uunin lämmitys.
Talavipäiväseisauksen jäläkeen päivä on pitempi: jouluna kukonaskelta, tapanina tammanlaukkaa, uunnavuonna uuninlämmitystä.
Loppiaisena on päivä kukonaskelta pidempi.
Talvi tulee, koska kerkiää, joulu aina ajallaan.
Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
- Koijärvi 1937
Joulu jollottelee
Joulu tulla jollottaa,
makkara kakkara kaenolossa,
siankinkku sieramessa,
olutpuolikko olala,
lampaallapakko suussa,
viinalekker leova alla.
Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan
alla.
- Kerimäki
Joulu tulla jollottaa, olokilyhe olalla, sian sorkka kainalossa.
Joulu tulla jollottellee, olokipetkele olalla survokakku kainalosa.
Joulu tulla jollottellee, oluttynnyri olalla juustokämpäle käjesä.
Joulu tulloo jouker kouker, pääsiäine päkker pukker.
- Korpilahti
Joulu tulluo jongertaa,
liha leipä lingertaa,
saavat lapset voita syödä,
vanhat ämmät talkkunaa.
- Pyhäjärvi 1937
Joulu tulla jollottaa,
oluttynnyri olalla,
juustokakku kainalossa,
kahavepannu kantapäässä.
- Paavola 1937