"Ihana oli jouluyö. Ääretönnä kaareili pyhässä korkeudessa talvinen taivas. Se loisti ja kimalteli lukemattomista valoista; näytti kuin olisi pieninkin tähti tahtonut tänä yönä olla mukana kaunistamassa taivaan kantta. Metsä oli pukeutunut hopeaan; härmä oli rakentanut verrattoman taidokkaan kukkaverhon pienimmänkin oksan ja kaaren ympärille. Syvä hiljaisuus vallitsi luonnossa; ei vähintäkään tuulen huokausta huhahdellut metsässä." - (Samuli Suomalainen vuonna 1895)

Kuva Designed by Freepik.

Tunturisuden Joulusivut olivat netissä ensimmäistä kertaa vuonna 2001 ja sen jälkeen jokaisena vuotena. Vuodet ja vuosikymmenet ovat vierineet mutta jokaisena jouluna tuntuu siltä, kuin tuleva joulu olisi ainutkertainen ja ihan uusi.

Kuinka monta yötä Jouluun 2020?

Jouluajan 2020 kalenteri.

Immi Hellénin huoneessa kynttilä paloi myöhään

Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) tunnetaan runoistaan. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie",

Immi Hellénin runoilemiin sanoihin sävelletyistä joululauluista on tunnetuin "Joulukirkkoon" eli "Kello löi jo viisi". Tuo iki-ihana lauluhan antaa meille kaiken muun ohella aina pätevän ohjeen siitä, kuinka riemuisaa ja jännittävää on nousta yhä uudelleen uuteen päivään - ja jopa kello viideltä.

Immi Hellén on ollut noita Suomen suuria taiteilijoita, jonka kirjoittamat lastenlaulut ovat saattaneet yhä uudet sukupolvet elämän taipaleelle. Hänestä antaa hyvää kuvaa se, että kerrotaan kuinka jo hänen seminaarivuosinaan kynttilä paloi myöhään hänen huoneessaan. Siellä Immi Hellén hiljaisuudessa yksinään kirjoitti ylös niitä kauneimpia tuntojaan, jotka vielä tänäkin päivänä ovat tärkeä osa jouluamme.

Etelän tumma joulupukki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Flickr/Ayuntamiento E.L.M. Real Cortijo de San Isidro

Verrattomia. Fazerin joulukonvehdit 1960-luvun lopulta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun Museokeskus

Joulupukin valtio - hinta miljardi euroa

"Joulupukin valtio on valtio, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia, rodusta, syntymäpaikasta, vakaumuksesta, varallisuudesta, vajavuudesta tai mistään muusta sellaisesta seikasta riippumatta. Joulupukin valtiossa ei ole politiikkaa eikä uskontoa."

Rovaniemen lentoaseman pohjoispuolelle, Napapiirille suunnitellaan joulun elämyspuistoa, jolla tulisi olemaan nimenä Joulupukin valtio. Miljardin maksavalle hankkeelle on Metsähallitus luvannut aiesopimuksessa alustavasti jo maatakin 8 000 hehtaaria.

Valtavan kalliille hankkeelle on etsitty rahoitusta Amerikkaa ja Kiinaa myöten, mutta toistaiseksi Joulupukin valtio on kuitenkin vasta suunnittelun tasolla. Lokakuussa 2019 ministeri Katri Kulmuni ilmaisi, että hanke on mielenkiintoinen ja hänkin on valmis keskustelemaan rahoituksesta ulkomaalaisten sijoittajien kanssa. (Lapin Kansa)

Joulumarmeladia. Fazerin jouluajan Finlandia marmeladirasia, vuonna 1966.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun Museokeskus

Kuva Designed by Freepik.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jim Grey

Joulupukin postikonttori Illinoisissa

Joulupukilla on erilaisia taloja, pajoja ja tavarataloja ympäri maailman. Yksi pienimmistä sijaitsee Rochesterissa, Illinoisissa, Yhdysvalloissa. Eipä ole punainen mökki koolla pilattu, mutta täyttää varmasti tehtävänsä.

Tutustu toinen toistaan kauniimpiin joulupukin taloihin ympäri maailmaa.

Joululauluja

Joulu-ukko - Immi Hellén

Terve, terve joulunaatto! Sua toivoi äiti, taatto, hartahimmin - usko mua, lapset odottivat sua.

Kello naksautti kuusi, niin jo pieni Paavo huusi, kukas tuolta kiipeää rantatietä viertävää?

Lapset kaikki ikkunaan heti lentää katsomaan, näkivätkin selvästi, kirkas kuu kun valaisi.

Etkö tuntis tulijata, säkin suuren kantajata, partasuuta ukkoa, vanhaa sekä viisasta.

Heti ovi avattiin, saliin vieras kutsuttiin, saatiin lahjat loistavat, viikunat ja omenat.

Ukko etsii lahjaa uutta, lapset huutaa täyttä suuta: mulle, mulle, ukkoni, anna parhain lahjasi!

Pieni Helmi hiljaisna seisoo toisten takana, eikä pyydä laisinkaan kunhan toiset saisi vaan.

Kuka sinisilmä siellä aivan lahjatonna vielä? Lapsi, ah, sun sydäntäs! Lausuu ukko älykäs.

Etkö luule nähneheni tästä ohi rientäissäni, annoit lelus ainoisen köyhän lapsen kätehen.

Niin, ja näinpä kerran vielä kuinka kulkeissasi tiellä, sairaan linnun tapasit, hellästi sen korjasit.

Lahjan sinun arvoisesi lahjoittavi toinen käsi, ota multa omakses kultahelmet kaulallesi.

Joulurunot.

Fazerin taloussuklaata. Jouluista suklaata 1960-luvun lopulta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun Museokeskus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/Chase McAlpine

Joulun kauneus

Internetin Joulukalenterit 2020

Vuoden 2020 Internetin Joulukalenterit.

Joulupukki

Hyvä Joulumieli keräys vuosina 2019 - 2020

Liki 30 000 vähävaraista perhettä sai jouluna 2019 joulun ruoka-apua Hyvä Joulumieli -keräyksestä. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton keräyksessä jaettiin kaikkiaan 28 000 ruokalahjakorttia vähävaraisille lapsiperheille Suomessa. Perheet saivat 70 euron arvoisen lahjakortin. Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään ensi jouluna, vuonna 2020 jo 24. kerran.

Punarinta (Erithacus rubecula) olisi kuin luotu värityksensä puolesta joululinnuksi, mutta tämä kesäisin maassamme yleinen lintu on harvinainen talvehtija. Muutamat, ehkä enimmillään muutamat sadat yksilöt kuitenkin jäävät tänne talviksi, ja selviytyvät nimenomaan ja ainoastaan ihmisen järjestämän ruokinnan avulla. Pähkinärouhe on punarintojen herkkua.

Joululintuja

Jos kuvataiteilijoilta, runoilijoilta tai kirjailijoilta kysyttäisiin, mikä lintu voisi olla Suomen joululintu, niin kolmen kärki olisi selvä: lajit olisivat punatulkku, talitiainen ja varpunen. Myös kansa pitää juuri näitä lajeja eniten jouluun liittyvinä.

Punatulkulla on värityksensä puolesta erinomaiset edellytykset joululinnuksi. Sillähän on yllään juhlapuku, ihan saketti, punaisine liiveineen. Kaunis on joululintuna keltamusta talitiainenkin, jolle kansa on antanut enemmän nimiä, kuin millekään toiselle linnulle. Harmaa varpunen ei koreile puvullaan, mutta siihen liitetään sen sijaan runsaasti yleviä, jouluisia piirteitä, kuten nöyryys, avuliaisuus ja oikeanlainen, kunniakas köyhyys. Siinä, missä punatulkkua voisi pitää suomalaisuudessa pöyhkeänkin koreilevana, varpunen vaatimattomuudessaan ehkä edustaa kansan syviä rivejä juuri suomalaisimmin.

Etelän joulun eksotiikkaa

Kuvassa yllä Uuden-Seelannin joulupuu, New Zealand pohutukawa eli New Zealand Christmas tree. Puu on ikivihreä ja se kasvaa endeemisenä Uuden-Seelannin rannikkoseuduilla. Laji viihtyy karuissakin oloissa kallioilla. Pohutukawaa ihaillaan sen loistokkaan punaisena ja kauniina pursuavan kukinnan johdosta, ja puulla on kauneutensa ja voimansa vuoksi tärkeä sijansa Uuden-Seelannin kulttuurissa. Sitä kuvataan korteissa ja runoissa ja sillä on merkittävä asema Uuden-Seelannin joulutraditioissa.

Uuden-Seelannin joulupuu ja muut etelän joulupuut ja -kukat.

Joulukukat Suomen joulussa.

Hellaksen kermasuklaata. Pikkupaketti, joka on ollut 1960 - 1970-luvuilla tarkoitettu Hellaksen kermasuklaan postitukseen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun Museokeskus

Fazerin joulumainos. Jouluista suklaata 1960-luvulta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turun Museokeskus

Jouluradio

Joulumusiikin rakastettu pää-äänenkannattaja Jouluradio kuuluu netissä ympäri vuoden.

Helsinkiä jouluna 2018

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andrew Lebedev