Sukupuolet ja nuoret kotkat
Sukupuolet kotkissa ovat toistensa kaltaisia, joskin naaraat ovat koiraita suurempia.
Nuoret saavat aikuispuvun vähitellen neljän - viiden vuoden aikana.
Kotkat muistuttavat leveine siipineen ja lyhyine pyrstöineen lähinnä jättiläiskokoisia hiirihaukkoja.
Pesimäpaikat
Yleensä, pesimäajan ulkopuolella hiljaisina pysyttelevät kotkat pesivät korkealla, puiden latvoissa
tai kallionkielekkeillä. Ne voivat käyttää samaa pesää vuosikausien ajan.
Saalistus
Kotkat pyydystävät saaliinsa tavallisimmin maasta, mutta ne voivat tyytyä myös haaskoihin.
Saaliseläimiään ne etsivät, tähystellen liidellessään, tai jossakin korkealla
paikalla istuen, terävänäköisillä silmillään.
Saaliinsa kimppuun ne käyvät syöksymällä ja iskevät siihen naskalinterävät kyntensä.
Saaliin raatelu käy nopeasti koukkupäisellä nokalla.
Sijoittuminen luonnon kiertokulussa
Petolinnuilla on oma tärkeä sijansa luonnon kiertokulussa.
Elävää saalista pyytäessään ne saavat helpoimmin kiinni heikkoja ja sairaita eläimiä
ja estävät näin niitä jatkamasta sukua. Petolinnut estävät myös tehokkaasti
saaliseläinten kantojen liiallisen runsastumisen, ja näin näiden lajien
kannat pysyvät sopivan kokoisina ja terveinä, ja ravintoa riittää kaikille.
Myös haaskojen poisto ne syömällä on luonnon kannalta hyväksi, sillä
näin ikäänkuin terveyspoliiseina toimien petolinnut suorittavat maiseman puhdistusta.
Tällöin estyvät mahdollisten, haaskoista lähtöisin olevien kulkutautien leviämiset.
Samalla kuolleisiin eläimiin sitoutuneet ravinteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.
Maakotka.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä maakotka Copyright
Lee Jaffe
MAAKOTKA (Aquila chrysaetos) - (Linnaeus, 1758)
Maakotka on pitkine ja leveine siipineen kuin kotonaan rajuissakin tuulissa,
joista se näyttää suorastaan nauttivan.
Maakotka on helppo tunnistaa - sen koko on majesteettinen ja sillä on hitaat
siiveniskut. Välillä maakotka lentäessään kaartelee pitkiäkin aikoja ihan liikkumattomin
siivin. Maakotkan siipien kärkiväli on 190 - 225 cm. Uros painaa 3 - 4 kg, naaras voi
painaa 6 kg.
Maakotka on erämaalaji, joka on aikoinaan pesinyt koko maassa. Kanta taantui
sitten suuresti 1950-1960-luvuilla. Nykyisin maakotkien
pesivä kanta on arviolta 310 - 390 paria.
Pesimälintuna maakotkaa tapaa nykyisin Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Kuusamosta alkaen Lappiin - ja myös Suomenselällä.
Muualla sitä tavataan muuttoaikoina ja talvella.
Pesivät yksilöt ovat lähes kaikki paikkalintuja. Nuoret ja esiaikuiset linnut
kiertelevät aina Keski-Eurooppaa myöten varsinkin syksyisin ja talvisin.
Pesimäpaikallaan kotka on piileskelevä lintu ja sitä on usein vaikea nähdä.
Pahin uhka maakotkalle on kaikenlainen häirintä pesäpaikoilla.
Vaino on vähentynyt. Sopivien pesäpuiden puute, kanalintujen vähentyminen sekä
kemikalisoituminen voivat myös uhata lajia kasvavassa määrin.
Tutustu maakotkaan tarkemmin.
Kuvassa istuskelee kiljumerikotka.
KILJUMERIKOTKA (Haliaeetus vocifer) - (Daudin, 1800)
Afrikan ääneksi kutsuttu, voimakkaasti kiljahteleva kiljumerikotka elää Afrikassa.
Kiljumerikotka elää pääosin kalastuksella, mutta sille kelpaavat myös haaskat, nisäkkäät ja vesilinnut.
Filippiinienkotka.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
MalNino ( G O >>> J - E - T - S ! )/Alaz Mal
FILIPPIINIENKOTKA (Pithecophaga jefferyi) - (Ogilvie-Grant, 1896)
Tätä maailman harvinaisimpiin ja uhanalaisimpiin kuuluvaa kotkaa tavataan enää
muutamalla metsäseudulla Filippiineillä. Se on hyvin vahva sademetsän petolintu, joka harpyijan tapaan
pyytää valtaviin kynsiinsä varsinkin apinoita.
Filippiinienkotkan tapa saalistaa apinoita on väijyä niitä paikoillaan -
ja syöksyä sitten ketterästi leveiden, lyhyiden siipien vauhdittamana ja pitkän
pyrstönsä ohjaamana salamana saaliin kimppuun.
Sille maistuvat myös pienet kauriit ja suuret sademetsän linnut, kuten sarvinokat.
Filippiininkotkat pitävät yhteyttä toisiinsa pitkillä vihellyksillä,
jotka tuntuvat varsin vaatimattomilta ja kimakoilta, linnun
valtaisaan kokoon nähden. Filippiinienkotka on eräs maailman suurimmista linnuista.
Linnun pituus on 86 - 102 cm, siipien kärkiväli noin 2 m ja paino noin 7 kg.
Naaras on huomattavasti koirasta kookkaampi.
Lajin uhkia ovat sekä metsästys, että sademetsien hakkaaminen ja sitä kautta
luonnon pirstoutuminen. Jäljellä on ehkä 100 - 200 pesivää paria.