Ruotsinsuomalaiset
Kuvassa yllä, elokuussa 1965, saattajia Eteläsatamassa Olympialaiturilla matkustajalaiva s/s Aallottaren lähtöä seuraamassa. Kuvaaja Volker von Bonin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Väinö Kannisto - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Metsäsuomalaiset Ruotsissa 1500-luvulta alkaen

Valtiollisen yhteyden aikana varhaisinta suomalaisten siirtymistä Ruotsiin tapahtui jo 1500- ja 1600-luvun taitteessa. Silloin noin 12 000 Hämeen ja Savon pohjoisosista lähtenyttä suomalaista sijoittui Keski-Ruotsiin, ensisijaisesti Värmlandiin eli Vermlantiin, jossa heitä kutsuttiin metsäsuomalaisiksi (skogsfinnar). Heidän asuttamiaan alueita kutsuttiin suomalaismetsiksi (finnskogar).

Omissa oloissaan ja eristyksissä eläneet metsäsuomalaiset jäivät kuin unohduksiin vuosisatojen ajaksi, kunnes heidät löydettiin uudelleen 1800-luvulla. Löytäjänä kesällä vuonna 1817 oli suomalaiskirjailija ja suomen kielen lehtori Carl Axel Gottlund (1796 - 1875). Gottlundin aikoihin suomea puhuvia metsäsuomalaisia saattoi olla arviolta 25 000. Viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen kuoli 1970-luvulla.

Pitkän aikaa metsäsuomalaisiin suhtauduttiin, kuin toisen luokan kansalaisiin. He joutuivat häpeilemään olemassa oloaan ja heidän piti jopa piilotella sukutaustansa. Viime vuosikymmeninä tässä suhtautumisessa metsäsuomalaisiin on tapahtunut muutos ja heidän kulttuurinsa on saanut arvostusta. Nykyisin metsäsuomalaisten jälkeläiset ovat ylpeitä sukutaustastaan.

Suomalaiset Ruotsissa keskiajalta 1900-luvulle

Myös Tukholma on vetänyt suomalaisia puoleensa jo keskiajalta lähtien. Niinpä, kun Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, niin heistä lähes 3 000 oli suomalaisia.

Myös Pohjois-Ruotsiin suomalaisia on muuttanut jo varhaiskeskiajalta lähtien. Nämä muuttajat ovat olleet kainulaisia ja pirkkalaisia. Näistä suomalaisista polveutuvat nykypäivän meänkieliset (murre taikka kieli), jotka asuvat Tornionjokilaaksossa. Meänkieltä puhuvia on Ruotsissa nykyisin noin 9 000.

Hiljaista siirtymistä Suomesta Ruotsiin tapahtui myös autonomian eli Venäjän vallan aikana 1800-luvulla ja myös ihan itsenäisyytemme alkuaikoina, 1920-luvulla. 1920-luvun alkupuolella Ruotsissa asui noin 6 000 Suomen kansalaista.

Ruotsin lippu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Let Ideas Compete
Aero

Ennen Finnairia Aero lennätti suomalaisia, myös Ruotsiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Janne Valo


Muuttoliike Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen

Laajamittainen suomalaisten muuttoliike Ruotsiin alkoi heti toisen maailmansodan jälkeen, sillä vauras Ruotsi houkutteli puoleensa puutteessa ja köyhyydessä kamppailevia suomalaisia. Toisen maailmansodan päättymisen aikoihin Ruotsissa asui noin 3 300 Suomen kansalaista. Sodan jälkeen pääosa Ruotsiin muuttaneista suomalaisista asettui Tukholman ympäristöön ja Tornionjokilaaksoon.

Hitsaaja

Monet suomalaiset päätyivät hitsaajiksi telakoille.

Tälle muuttoliikkeelle antoi voimakkaan lisäsysäyksen vuonna 1954, Pohjoismaiden hallitusten kesken tehty sopimus vapaista työmarkkinoista. Näin Suomesta oli mahdollista muuttaa Ruotsiin ilman työlupa- ja passimenettelyä.

Tämän sopimuksen myötä suomalaiset saattoivat muuttaa Ruotsiin täysin kontrolloimattomasti, eikä edes muuttoliikkeen määrästä pidetty minkäänlaista kirjaa.

Ruotsille ei ollut tässä kyseessä siirtolaispolitiikka, vaan se vain otti kiitollisena vastaan tarvitsemaansa työvoimaa.
Muuttoliikkeen huippuajat 1960- ja 1970-luvuilla - lähtö Volvolle töihin

1960-luvulle tultaessa Suomesta alkoi varsinainen massamuutto Ruotsiin. Keskeisinä syinä laajaan muuttoliikkeeseen olivat, maa- ja metsätalouden rationalisoituessa, savotta-ajan loppuessa syntyneet alueelliset työllisyysvaikeudet. Niin sanotun suuren muuttoaallon aikana 1960- ja 70-luvuilla Pohjanlahden tuolle puolen muutti yli 300 000 suomalaista.

Syinä lähtöön oli monilla myös oma, alhainen koulutustaso, sekä Ruotsin korkean elin- ja asumistason houkutus. Ruotsissa palkat olivat jopa kaksi kertaa paremmat kuin Suomessa. Lähtöajatukset saivat lisäsytykettä Ruotsiin jo aiemmin muuttaneiden sukulaisten ja ystävien menestyksistä ja kertomuksista. Näin syntyivät ketjumuutto ja ryhmämuutto.

Volvo Amazon

Volvo P131 Amazon vm. 1966.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Volvo Amazon - Copyright © peterolthof


Varmaankaan vähiten ei lisäsytykettä ja suoranaista kateuttakin tullut niistä ruotsinsuomalaisten hienoista autoista, joilla Ruotsiin muuttaneet kaarsivat, huolettomasti maailmanmiehen tapaan, kesälomillaan kotikyliensä raiteille ja kotimökkiensä pihamaille.

Vilkkaimmillaan, parina vuotena eli vuosina 1969 - 1970 muuttajia Suomesta Ruotsiin oli noin 40 000 vuodessa, eli näiden kahden vuoden aikana yhteensä 80 000. Kaikkein suurin määrä suomalaisia lähti Ruotsiin vuonna 1970, jolloin heitä oli 41 479.

Suhteellisesti eniten Suomesta Ruotsiin lähdettiin Pohjois-Suomesta, jossa kokonaisia kyliä tyhjeni ja ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. 1970-luvulla suomenruotsalaisten osuus kaikista muuttajista oli noin 15 %. Vuonna 1970 Suomen 35 pahimmasta muuttotappiokunnasta 18 sijaitsi Lapin läänissä. Pääosa muuttajista lukeutui ikänsä puolesta nuorimpiin ikäryhmiin. Ruotsiin lähtijöiden keski-ikä oli 23 vuotta.

545 000 suomalaista muutti Ruotsiin

Vuosien 1945 - 2000 välisenä aikana noin 545 000 suomalaista muutti Ruotsiin. Vuonna 2017 Ruotsissa asui 153 000 Suomessa syntynyttä ruotsinsuomalaista.

Ruotsissa asuu nykyisin noin 700 000 ihmistä, joilla on suomalainen tausta. Heihin lukeutuvat siten Suomessa syntyneet, suuren muuttoaallon aikana muuttaneet ja heidän Ruotsissa syntyneet lapsensa ja lapsenlapsensa. Suomalaistaustaisten osuus Ruotsin väestöstä on 7,4 %. Nykyisin Suomesta muuttaa Ruotsiin noin 3 000 henkeä vuodessa.

Paluumuuttoa

Keskimäärin joka kolmas Ruotsiin muuttaneista on palannut jossakin elämänsä vaiheessa takaisin Suomeen. Heistäkin sitten taas joka neljännen arvioidaan palanneen takaisin Ruotsiin. Suuren muuttoaallon aikana (1960- ja 1970-luvut) muuttaneista noin puolet jäi Ruotsiin.

Oma kieli, lippu ja juhlapäivä

Suomen kieli tunnustettiin Ruotsissa kotimaiseksi kieleksi vuonna 1994. Oman lippunsa ruotsinsuomalaiset saivat vuonna 2014. Ruotsinsuomalaisuudella on oma juhlapäivänsäkin ja se on 24. helmikuuta.
Silja Symphony
Göteborg

Göteborg on kansainvälinen kaupunki. Göteborgissa pidettyyn kansainväliseen nuorten tapahtumaan, CISV village 2018, osallistui nuoria monista maista, myös Suomesta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jacob Möllstam


Göteborg

Göteborg on ollut tärkeä kaupunki suomalaisille, sillä moni suomalainen sai töitä kaupungin telakoilta ja Volvolta. Ruotsissa asui vuonna 1965 noin 60 000 suomalaista, joista noin 8 000 Göteborgin alueella. Ruotsiin lähdettiin perheen kanssa vakituisia töitä etsimään.

Göteborgissa asuu nykyisin 29 900 ruotsinsuomalaista, joista 6 900, 23 prosenttia, on Suomessa syntyneitä ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisia. Loput 23 000 ovat toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia. Lisäksi lähikunnissa asuu 19 000 ruotsinsuomalaista.

Suomalaisten suosimat Ruotsin kaupungit vuonna 1976

Vuonna 1976 suomalaisia oli eniten seuraavissa Ruotsin kunnissa.

1) Tukholma 17 073.
2) Göteborg 14 284.
3) Eskilstuna 8 075.
4) Södertälje 7 996.
5) Borås 6 695.
6) Botkyrka 5 818.
7) Västerås 5 096.
8) Nacka 3 597.
9) Huddinge 3 445.
10) Upplands-Väsby 3 314.
11) Norrköping 3 272.
12) Trollhättan 3 087.
13) Haninge 2 956.
14) Järfällä 2 598.
15) Köping 2 280.
16) Luulaja 2 162.
17) Halstahammar 2 143.
18) Kiiruna 2 133.

Tuomo Huttunen - vuoden 2018 karaokemestari Kiirunasta

Ruotsinsuomalaisten joukosta on kohonnut Suomen viihdetaivaalle monia suuria, kuten Teuvo Oinas ja Jari Sillanpää.

Yksi uusimmista tähdistä on karaokemestari Tuomo Huttunen, joka on työskennellyt Kiirunan rautamalmikaivoksessa 20 vuotta. Pellossa asuva Huttunen on myös Lapin Tangokuningas 2015.

Ruotsinsuomalaisten lehdet

Ruotsinsuomalaisten parissa on ilmestynyt vuosikymmenten myötä yli 100 erinimistä lehteä. Edelleen ilmestyviä lehtiä ovat Ruotsin Suomalainen, kaksikielinen Haaparannanlehti ja kulttuurilehti Yks'Kaks.

Tanssit musiikki ja teatteri

Ruotsinsuomalaisilla on ollut ja on edelleenkin vireää viihdekulttuuria. Tanssimista on harrastettu monissa muodoissaan, myös omissa kantaravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa.

Erityisesti ruotsinsuomalaisten ensimmäinen polvi on kiertänyt ahkeraan tanssilavoja. Suomalainen tanssi ja tanssimusiikki ovat olleet tärkeitä identiteetin rakentajiakin. Tanssiminen on tarvinnut ja tuottanut lukuisan määrän omia muusikoita ja laulajia. Myös teatteria on harrastettu vilkkaastikin.
Slussenin sissit

Kaikki suomalaiset eivät uudessa Kansankodissa Ruotsissa onnistuneet. He joutuivat elämässään kaltevalle pinnalle ja juuttuivat päihteiden väärinkäyttöön ja rikollisuuteen.

Slussenin betoninen alamaailma, jo purettu liikenteen solmukohta siltoineen ja alikulkutunneleineen Tukholmassa, piti sisällään palasen ruotsinsuomalaisuuden synkempää historiaa. 1960-luvulta alkaen Slussenissa oli huomattavan paljon rappioalkoholisteja ja ihan puliukkojakin, ja heistä varsin suuri osa oli suomalaissyntyisiä.

Slussenin sissi oli pilkkanimi niille usein alkoholisoituneille suomalaisille, jotka pyörivät Slussenilla siltojen alla tuulilta suojissa, rappukäytävissä sekä Nackaan ja Värmdöhön suuntaavissa bussiterminaaleissa, jotka sijaitsivat strategisesti lähellä Suomenlaivoja.

Väkiviina

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Petri Kekkonen


Slussen

Slussen vuonna 2011. Slussenia rakennetaan uusiksi ja kaiken pitäisi olla valmista vuonna 2025.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pelle Sten


Slussenin kantakaartia olivat naimattomat eli poikamiehet, jotka kohtasivat siltojen alla kaltaisiaan ja muodostivat ryhmiä. Slussenilla tehtiin enimmäkseen kaikenlaisia sellaisia pikkurötöksiä, jotka kuuluvat juoppojen maailmaan, kuten pimeää viinanmyyntiä ja pahoinpitelyjä eli tappeluita. Rikoksiin sisältyi myös hyvin vakavia rikoksia, kuten ryöstöjä ja tappoja.

Slussenin elämää kuvailtiin myös aikakauden kulttuurissa, kuten lauluissa. Itse asiassa käsitteen Slussenin sissi keksi lauluntekijä Juha Vaino. Aarre Hauhia kirjoitti rikosromaankin, nimeltään Slussenin sissit.

Finnjävelit - finnjeevelit

Suomalaisetkin joutuivat kokemaan Ruotsissa sitä vihamielisyyttä, jota yleensä ulkomaalaisia kohtaan tunnetaan. Heitä kutsuttiin finnjäveleiksi eli finnjävlareiksi (suomiperkeleet). Tällainen nimittely on kuitenkin vaipunut unholaan jo vuosikymmeniä sitten.
Radio

Suomenkieliset radiot Ruotsissa

Radio Eka - Ruotsi

Radio Eka on suomenkieltä puhuvien omistama ja toimittama radio Suur-Göteborgin alueella. Radion toiminta ja viralliset lähetykset alkoivat vuonna 1998. Ekan tavoitteena on olla kaikille radionkuuntelijoille se tärkein radio, eli ykkönen - viihdyttävä ja viihteellinen. Kotisivuilta löydät paljon tietoa radion toiminnasta. Lähetykset suorina keskiviikkoisin Suomen aikaa klo 19 - 21.

Radio Eka Radio Eka - Lyssna live!

Radio Souvarit - Ruotsi

Perjantaisin suorana klo 18.00 - 20.15. Lähetys tulee suorana Souvareiden omasta studiosta. - Huomaa aina erot kellonajoissa, kesäaikana alkaa Suomen aikaa klo 19.00. Lähetyksen voi kuunnella myös myöhemmin nauhoitettuna.

Radio Eka Radio Souvarit

Radio Suomi - Södertälje - Ruotsi

Radio Suomi - sinivalkoinen ääni maailmalla! Suorat lähetykset Ruotsin aikaa:

Keskiviikkoisin klo 19.00 - 20.00. Suora tauoton musiikin toivekonsertti! Ohjelmassa toteutetaan kuuntelijoiden musiikkitoiveita! Ohjelmassa ei ole varsinaista juontajaa!

Lauantaisin klo 15.00 - 18.00. Lähetä terveisiä, toivo musiikkia ja soita lähetykseen. Puh. Nr 08 - 428 70 146, Ulkomailta +46 842 870 146.

Radio Suomi Radio Suomi - Södertälje - Ruotsi

Sisuradio - Ruotsi

Ruotsin Radion Sisu-uutisten mukaan Ruotsissa asui vuonna 2012 lähes 712 000 Suomessa syntynyttä, heidän lastaan tai lastenlastaan. Suomalaistaustaisia on yhteensä jo 7,4 prosenttia Ruotsin väestöstä. (Yle Uutiset 22.2.2013: Suomalaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti Ruotsissa)

Sveriges Radio Sisuradio tarjoaa ohjelmaa laidasta laitaan Ruotsin suomenkieliselle ja meänkieliselle väestölle, mutta toivotamme totta kai tervetulleeksi kuuntelijat ihan mistä vain! Olemme osa Sveriges Radio -konsernia ja tottelemme myös nimeä Ruotsin Radion Sisuradio, vaikka virallinen tavaramerkki on ruotsinkielinen.

Sisuradio Sisuradio

Lähteet
*Jouni Korkiasaari: Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla
*Suuri kodin tietosanakirja, Weilin + Göös
*Yle Uutiset: Tukholma purkaa Slussenin
*Murha.info: Slussenin sissit
*Suomen Kuvalehti: Suomalaiset olivat Ruotsin mamuja - "Nyt suomea voi puhua ääneen eikä supattamalla"
*Yle, Elävä arkisto: Suomalaiselämää Göteborgissa - Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin
*Apu: Ruotsinsuomalaiset nyt: Suomalaisuutta ei enää tarvitse hävetä
*Snellman, Hanna: Göteborginsuomalaiset
*Netta Böök: Metsäsuomalaisuuden renessanssi
*Ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahti: Suomalaismetsät ja metsäsuomalaiset - Esitelmä Ruutiukkojen lounaskokouksessa 7.3.2016
*SVT Nyheter: Lavatanssien taika ajattaa 3 000 kilometriä
Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja presidentti Sauli Niinistö Presidentinlinnan työhuoneessa, maaliskuussa 2015

Presidentti Sauli Niinistö on tavannut presidenttinä ollessaan useasti ruotsinsuomalaisia, kuten vaikkapa sotaveteraaneja ja koululaisia.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
*Photo used with permission.
*** tunturisusi.com linkit ***