Lyökö korppi laimin poikastensa hoidon?
Korppi ilmeisesti, ainakin kansanuskomusten mukaan, lyö laimin poikasiensa hoitamisen,
sillä moniin kieliin on siirtynyt sanonta "korppivanhemmat" kuvaamaan samoin käyttäytyviä
ihmisiä.
Korppikulttuuri tuhansia vuosia vanhaa
Korpin tarina ulottuu muinaiskulttuureihin saakka, babylonialaisten kalenterissa
korppi oli 13. kuukauden (karkauskuukausi) hallitsija.
Kreikkalaisten ja roomalaisten korppi
Antiikissakin arvostettiin korppia ja se liittyy lukuisin tavoin antiikin
myyttisiin taruihin ja hahmoihin. Vanhan antiikin tarun mukaan kaikki korpit
olivat kerran valkoisia. Olipa kerran korppi, joka lörpötteli, eikä osannut
pitää salaisuuksiaan. Tästä närkästyneenä Apollo muutti kaikki korpit mustiksi.
Tämän jälkeen korppia on pidetty lörpöttelijänäkin.
Kiinan ja Japanin kolmijalkainen korppi
Kiinassa ja Japanissakin on pidetty kolmijalkaista korppia nimenomaan
aurinkolintuna.
Chou-dynastian kuninkaat, jotka samaistivat itsensä aurinkoon, pitivät symbolinaan
punaista korppia. Korpit olivat myös tarujumalatar Hsi-wang-munin sanansaattajia
ja kuljettivat hänelle ruokaa.
Kristinuskon korppi
Kristinopissa on raamattua myöten lukuisia viittauksia korppiin
ja se on liitetty useisiin pyhimyksiin. Korppi kiikutti erämaahan
lihaa profeetta Eliaalle. Marttyyrimunkki Meirad onnistui
kuolemansa jälkeen löytämään oman ruumiinsa kahden kesyn korppinsa avulla.
Ja olivatpa korpit puolustamassa Pyhän Vincentiuksen ruumistakin petoja vastaan,
eivätkä suinkaan kaivamassa tämän silmiä nokkaansa, kuten olisi voinut luulla.
Korppi pahan ja noituuden apurina
Pieniä, tottelemattomia lapsia on aikojen saatossa peloteltu mitä erilaisimmilla asioilla, myös korpeilla.
Heitä on uhattu, että elleivät he ole kunnolla,
niin musta korppi tulee ja hakee heidät pois. Mustaa korppia on pidetty pelottavana enteenä ja kirouksena.
Vihattujen ihmisten oviin on myös voitu käydä noitakeinona salaa yön pimeydessä raapustelemassa korpin kuva.
Näin on kutsuttu vihatun asukin kotiin vierailulle kuoleman lintua.
Shamaanien apulainen
Ylevimmillään ja vaikutusvaltaisimmillaan korppi on ollut
erilaisten shamaanien, tietäjien ja henkiparantajien apulaisena,
työtoverina ja henkioppaana. Mitä erilaisimpia asioita on kysytty korpilta - ja millaisia
vastauksia kulloinkin on saatu, sen tietävät vain kysyjät.
Eivätkä he ole sitä meille kertomassa.
Vienankarjalaisissa parannusloitsuissa käytettiin apuna korppia, jonka kitaan taudit
karkotettiin. Aina shamaanin apueläin ei kuitenkaan ollut vain henkenä tai mielikuvissa läsnä,
vaan linnun ominaisuudet saatiin itselle fyysisin keinoin. Jossakin päin Suomea tehtiin
ennen muinoin taikahattu sitomalla kankaasta tötterö päähän, jonka sisälle laitettiin
kolmen korpin aivot tuomaan vastauksia kysymyksiin.
Korpin puhekyky
Korppien puhekykyä ehkä liioitellaankin, mutta yksittäisiä sanoja ja eläinten
ääniä korpit oppivat matkimaan. Ranuan eläinpuiston Jaska-korppi osaa sanoa nimensä ja joo- ja hongkong -sanat.
Jaskan puhekyvyt eivät ehkä riitä ihan vielä shamanistisen korpin
tasolle, mutta kyllä Jaskakin viisas ja kyvykäs korppi on.
Näin korppi huijasi varista
Vanhan intiaanitarun mukaan talvi oli tulossa. Kaikki eläimet uurastivat
aamusta iltaan, keräten varastoihinsa ruokaa talven varalle. Vain korppi hyppi
ilokseen ylhäällä kallioilla ja huvitti näin toisia.
Tuli ankara talvi ja kaikki eläimet nautiskelivat isojen ruokavarastojensa
äärellä, mutta korppi näki nälkää. Korppi lähti nöyränä kerjuumatkalle.
Karhu nukkui sikeästi. Orava pyöri kuin hamsteri terhojensa ja pähkinöidensä keskellä,
mutta torui korppia laiskuudesta eikä antanut yhtä pientä jyvääkään.
Eikä kukaan muukaan eläimistä heltynyt, vaan käännytti korpin oveltaan.
Niinpä korppi tuli variksen majapaikkaan. Korppipas keksi alkaa kehua sitä, kuinka
hyvä laulaja varis oli. Varis hieman hölmistyneenä kielteli, että ei kai hän nyt niin hirmu
hyvä ole. Mutta korppi jatkoi kehumista ja esitti varikselle, että tämän pitäisi järjestää juhlat.
Juhlissa varis voisi laulaa ja tarjota samalla kaikille ruokaa.
Ensiksi varis vastusteli, mutta kun korppi jatkoi ylistystä ja kehumista,
ajatteli punasteleva varis, että olisihan se ihanaa laulaakin ja saada suosiota.
Niinpä varis suostui juhlan järjestämiseen ja korppi kävi kiertämässä ja
pyytämässä kaiken metsän väen variksen juhliin.
Juhlat järjestettiin. Kaikki söivät yllin kyllin, korppi ylimpänä ja ahnaimpana -
varikselle ei jäänyt yhtään mitään. Varis ei itse ehtinyt syömään, vaan lauloi
laulamistaan niin - että sai illalla kurkustaan enää käheän rääkäisyn kraak!
Seuraavana aamuna varis odotti, että nyt vuorostaan kaikki muut kutsuisivat hänet
syömäkesteihin. Mutta kaikki muut pyysivätkin korpin, koska korppihan heidätkin
oli pyytänyt ja näin häntä pidettiin isäntänä. Näin menetti varis ruokansa
ja samalla äänensä, eikä ole sen koommin kyennyt laulamaan. Ruokansa varispolo
on tuon jälkeen joutunut hankkimaan väijymällä ihmisten nurkissa ja tunkioilla.