Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä, valtava jäävuori purjehtii aurinkoisilla Grönlannin vesillä. Jäävuoren tilavuudesta 90 prosenttia on pinnan alla.

Jääkarhu Arktis - jäätä, kaamosta ja valoa

Arktis tarkoittaa valtavan laajaa aluetta pohjoisnavan ja pohjoisen napapiirin, 66,5° pohjoista leveyttä, välisellä alueella. Se pitää sisällään ne meret, saaret ja rannikkoseudut, joiden etelärajana on heinäkuun 10° C:n isotermi. Ollaan siis puurajan yläpuolella, tundralla, jossa vuoden lämpimimmän kuukauden, eli heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C. Tundralla vallitsee polaarinen ilmasto - eli napailmasto, tai arktinen ilmasto.

Arktisen alueen maantieteellisen etelärajan muodostaa pohjoinen napapiiri. Tällä arktisella alueella on pinta-alaa 21 miljoonaa neliökilometriä. Arktisesta alueesta noin 40 % (13,4 milj. km²) on maa-aluetta ja 60 % merta (noin 20 milj. km²). Pohjoisen jäämeren kattaa vuosittain noin 8 milj. km² laajuinen merijää. Laajimmillaan, maaliskuusta toukokuulle, jää peittää noin 15 milj. km². Arktis on suurimmaksi osaksi ikiroudan aluetta. Siperiassa ikirouta voi ulottua jopa 1 500 metrin syvyyteen asti.

Arktiset olosuhteet

Arktinen alue on maapallon pohjoisin alue. Se ulottuu pohjoisnavalta puurajaan, jonka pohjoispuolella puut eivät kasva. Arktiseen alueeseen kuuluvat Pohjoinen jäämeri, Grönlanti, sekä Alaskan, Kanadan, Skandinavian ja Siperian pohjoisosat.

Arktisen alueen ytimenä on Pohjoisnapa ja sitä ympäröivä Pohjoinen jäämeri. Pohjoisnavalla ei ole laisinkaan maata, vaan sitä peittää jäätikkö, joka kaiken lisäksi kaiken aikaa ajelehtii ja muuttaa sijaansa. Maapallon pohjoisin maa-alue on pieni saari nimeltään Oodaq ja sen sijainti on Pohjois-Grönlannin edustalla. Tai sijainti on ainakin ollut aiemmin siellä, eräät selvitykset esittävät, että koko saari olisi nykyisin kadonnut mereen.

Talvisin Arktiksellakin jää ja lumi vallitsevat, mutta kesäisin eteläiset osat vapautuvat jääpeitteestä ja meretkin avautuvat. Suurena erona Antarktikseen on se, että Arktiksella lauhkeimmat osat ovat asuttuja.

Arktisen alueen tunnusmerkkejä on kaamos eli se, että aurinko jää talvella horisontin alapuolelle vähintään yhdeksi 24 tunnin pituiseksi jaksoksi. Kesällä tapahtuu päinvastoin yöttömän yön merkeissä, ja aurinko jää horisontin yläpuolelle vähintään yhtä pitkäksi, vuorokauden pituiseksi jaksoksi. Pohjoisnavalla valoisa aika, jolloin yötä ei ole laisinkaan, kestää puoli vuotta - ja sen perään seuraa puoli vuotta kaamosta, jolloin aurinko ei nouse laisinkaan.

Manner ja maapohja

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Ei. Pohjoisnavalla ei ole mannerta eikä maapohjaa, on vain jäätä. Pohjoisnapa sijaitsee merellä - jään peittämällä.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Kyllä. Etelänapaa ympäröivä Etelämanner on maanosa ja manner, joten siellä on maata, mutta siitä 98 % on jään peitossa. Etelänapa sijaitsee maalla - jään peittämällä.

Navan alitse sukellus

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Kyllä. Pohjoisnavan alitse voi sukeltaa, koska maa puuttuu. 1958 yhdysvaltalainen ydinsukellusvene "Nautilus" kulki jään alitse pohjoisnavan kautta.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Ei. Etelänavan alitse ei voi tietenkään sukeltaa, koska paikka sijaitsee mantereella.

Pingviinit

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Ei. Pohjoisnapa-alueella ei elä pingviinejä.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Kyllä. Etelänapa-alueella elää pingviinejä.

Jääkarhu ja naali

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Kyllä. Pohjoisnapa-alueella elää jääkarhuja ja naaleja.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Ei. Etelänapa-alueella ei elä jääkarhuja eikä naaleja. Etelämantereella ei elä ainuttakaan maanisäkästä.

Tundra

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Kyllä. Pohjoisen pallonpuoliskon molempien mantereiden, Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, sekä arktisia saaria, peittää tundra.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Ei - ja hieman kyllä. Eteläisen pallonpuoliskon vastaavilla leveysasteilla on niin vähän maa-alueita, että tundravyöhyke puuttuu. Joillakin saarilla on tundrakasvillisuutta.

Suurin maapeto

ARKTIS - Pohjoisnapa-alue - Jääkarhu. Jääkarhuilla on pituutta kuonosta hännän päähän 220 - 350 cm. Urokset painavat tavallisimmin 350 - 800 kg.

ANTARKTIS - Etelämanner - Etelänapa-alue - Petopunkki. Etelämantereen suurimmat lihansyöjät ovat noin 1 millimetrin pituiset punkit, jotka elävät kasvinjätteiden seassa ja syövät kasveja ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä.

Arktis

Kartalla punaisella viivalla on rajattu arktinen alue, jolla heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C.

Fennoskandia

On syytä huomioida, että vaikka arktisen alueen sanotaankin *maantieteellisesti* alkavan Pohjoiselta napapiiriltä, siis Suomessa Rovaniemeltä, niin *luonnonmaantieteellisesti*, biologisesti ja ilmastonsa mukaisesti Rovaniemellä ei kuitenkaan vielä olla arktisella, puuttoman tundran ja ikiroudan alueella - jollaiseksi arktisuus perimmältään mielletään - ja siihen liittyvässä napailmastossa. Pohjoinen napapiiri rajaa arktisen alueen käyttökelpoisesti hallinnon ja lainkäytön kannalta, mutta se ei ole tarkoituksenmukainen luonnonmaantieteellinen raja. Maassahan ei ole olemassa mitään merkkiä siitä, missä napapiirin raja kulkee. Se kulkee niin tundran, metsän kuin niitynkin kautta, eikä yksikään eläin tiedä sen olemassaolosta, vaan ainoastaan ihminen.

Suomessa ja koko Fennoskandiassa ei ole aitoa tundraa (pientä Norjan rannikkokaistaletta lukuunottamatta), edes tunturipaljakoilla. Siellä vallitsee pikemminkin alpiininen ilmasto ja kasvillisuus eli tunturipaljakka.

Merellisestä ilmastosta johtuen Fennoskandian pohjoisosissa on vaikeaa erottaa ja rajata arktista ja alpiinista vyöhykettä toisistaan. Norjan ja Kuolan pohjoisimmista osista tavataan melko tundramaistakin luontoa, joko ns. metsätundraa tai jopa ihan aitoa tundraa, eli arktista maisemaa.

Pohjoisen jäämeren meret

Barentsinmeri - Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
Vienanmeri - Barentsinmerestä etelään ja länteen Kuolan niemimaan itä- ja eteläpuolella työntyvä lahti.
Karanmeri (Karskoje More) - Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
Laptevinmeri
Itä-Siperian meri - nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
Tsuktsimeri
Baffininlahti
Beaufortinmeri
Norjanmeri
Grönlanninmeri - Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.
Grönlannin lapsia

Grönlannin lapsia kesällä 2014. Sisimiut, Grönlannin toiseksi suurin kaupunki, yli 5 000 asukasta.

Meri ja jää

Jään valtakuntaa

Pohjoisen jäämeren keskiosia peittävät jäälautat ympäri vuoden. Jää voi olla monta vuotta vanhaa ja paksuudeltaan useitakin metrejä.

Jäämeren reunameret sen sijaan sulavat aina keväisin ja jäätyvät uudelleen syksyllä. Kun jää sulaa, pääsee auringonvalo siilautumaan veteen, saaden kasviplanktonin kasvamaan ja jakautumaan. Näin syntyy ravintoa useille meren eläville.

Arktis eri tavoilla rajattuna

Jääkarhu Arktis pohjoisen napapiirin mukaan - Arktinen alue on maantieteellinen: pohjoisnavan ja pohjoisen napapiirin välinen alue. Kansainvälisessä yhteistyössä Suomen arktinen alue on napapiirin pohjoispuolinen osa Lapin lääniä.

Jääkarhu Arktis lämpötilan mukaan - Arktinen alue on ilmastollinen: se pohjoisen ilmastövyöhykkeen tundra-alue, jolla heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C.

Jääkarhu Arktis luonnontieteellisistä lähtökohdista, ikiroudan, puuttomuuden, puurajan sekä eläimistön ja kasvillisuuden mukaan - Arktinen alue on luonnontieteellinen: se pohjoinen tundra-alue, jolla ikirouta vallitsee ja on puutonta. Yksi arktisen alueen paljon käytetty rajaus on CAFF:in (Arktinen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma) rajaus. Metsänrajan mukaan määriteltynä arktinen alue alkaa vaihettumisvyöhykkeestä metsän ja pohjoisen puuttoman tundran välillä. Metsänraja noudattelee ilmastovyöhykettä, missä kylmät arktiset ilmamassat ja lämpimät eteläiset ilmamassat kohtaavat.

Jääkarhu Arktis merialueilla - Merialueilla arktisen alueen raja määritellään meren talvisen jääpeitteen keston perusteella.

Jääkarhu Arktis erilaisten päätösten ja tarpeiden mukaan - Arktinen alue on sopimuksellinen: se pohjoinen alue, jota poliittisesti, sotilaspoliittisesti, taloudellisesti, matkailullisesti tai jostakin muusta syystä pidetään arktisena alueena.

Jääkarhu Arktis antiikin kreikkalaisten mukaan - Arktinen alue on laajimmillaan: se kattaa kaiken Otavan eli Arktoksen alla. Tämän mukaan koko Pohjola, eli Skandinavia, Fennoskandia ja Suomi on arktista aluetta.

Tunturisuden sivut

Naali (Vulpes lagopus) .

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pixabay

Arktiksen kahdeksan valtiota ja väestö

Arktista maaperää napapiirin pohjoispuolella omistaa kahdeksan valtiota: Yhdysvallat (Alaska), Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti), Islanti ja Venäjä.

Napapiirin pohjoispuolella, arktisella alueella elää noin 4 miljoonaa ihmistä. Kaksi suurinta kaupunkia arktiksella sijaitsevat kumpikin Venäjällä. Niistä Murmansk (307 000 as.) on maailman suurin kaupunki Arktiksella, toinen Venäjän suurista arktisista kaupungeista on Norilsk (175 000 as.).

Arktiksen omistussuhteiden erityispiirteitä - aluevedet - viisi rannikkovaltiota

Pohjoisnapaa ja sitä ympäröivää merialuetta ei omista kukaan, eli siis ei ainutkaan valtio. Arktiksen vesialueita ympäröi eteläisellä suunnallaan viisi rannikkovaltiota, jotka ovat Yhdysvallat, Kanada, Tanska (Grönlanti), Norja ja Venäjä. Nämä maat omistavat kansainvälisen merilainsäädännön mukaisesti mantereittensa, eli mannerjalustojensa rannikoiden edustoilta, myös arktisilla vesillä, tietynlevyiset kaistaleet - aluevedet. Rantaviivaan rajoittuvan alueveden leveys on 12 meripeninkulmaa eli merimailia (22,2 km). Tämän kapeamman aluevesikaistaleen (sisäiset aluevedet) lisäksi rannikkovaltiot hallitsevat laajempaa vesialuetta (ulkoiset aluevedet), jolla on nimenä yksinomainen talousvyöhyke (engl. Exclusive Economic Zone, EEZ). Tämä ulkoinen aluevesi eli aluemeri ulottuu rannikosta kauemmaksi, etäisyydelle 200 merimailia (370 km). Näiden aluevesien jälkeen, siirryttäessä kohti Pohjoisnapaa, tullaan kansainvälisille vesille, joita ei omista kukaan.

Arktiksen luonnonvarat ovat suuret ja ilmaston lämpenemisen myötä, sekä teknisten ratkaisujen paranemisen myötä, mahdollisuudet näiden luonnonvarojen hyödyntämiseen paranevat kaiken aikaa. Siksi nämä arktiset suurvallat käyvät kaiken aikaa kiistaa ja keskustelua siitä, mitkä alueet kullekin valtiolle kuuluvat.

Esimerkiksi arktista jäämerta halkovalla Lomonosovin harjanteella, sekä Kanada, Tanska että Venäjä katsovat samojen harjanteen osien kuuluvan omaan mannerjalustaansa. Yhdysvaltojen mielestä Lomosovin harjanne ei kuulu minkään valtion mannerjalustaan, vaan on osa Kansainvälisen merenpohjajärjestön hallinnoimaa syvänmerenpohjaa. Omistusoikeuksien selvittelyssä on kuitenkin kyse oikeudellisista prosesseista, eikä valtataistelusta Arktiksella.

Eskimo

Moderni "eskimo" - Grönlannin asukas kasvomaalauksineen.

Arktiksen saaria ja saaristoja

Yhdysvallat: Barter Island, Arey Island, Diomede Islands.

Kanada: Baffininsaari, Victoriansaari, Ellesmerensaari Banksinsaari, Devoninsaari, Axel Heibergin saari, Melvillensaari, Southamptoninsaari, Walesin prinssin saari, Somersetinsaari, Bathurstinsaari, Prinssi Patrickin saari, Kuningas Williamin saari, Ellef Ringnesin saari, Bylotinsaari, Cornwallisinsaari, Coats Island, Amund Ringnesin saari, Mackenzie Kingin saari, Bordensaari, Cornwallinsaari, Eglintonsaari.

Norja: Huippuvuoret, Karhusaari, Jan Mayen, Lofootit.

Tanska: Grönlanti.

Venäjä: Wrangelinsaari, Frans Joosefin maa, Kolgujev, Novaja Zemlja, Bely, Shokalsky, Vilkitsky, Oleniy, Vize, Ushakov, Severnaja Zemlja, Bolshoy Begichev, Uuden-Siperian saaret, Medvezhyi-saaret, Ayon, Iso-Diomede.
Rekikoirat

Alkuperäiset pohjoiset kansat ovat käyttäneet liikkumisessaan ja kuljetuksissaan apunaan jo kauan koiria rekineen, koiravaljakoita. Monet nykyiset koirarotumme ovat näiden arktisten vetokoirarotujen jälkeläisiä.

Arktiksen retkeilijät

Maapallollamme on yhä enemmän ihmisiä, joilla on mahdollisuus ja halu matkustaa kauaksikin näkemään alkuperäistä, villiä luontoa ja kokemaan sen myötä unohtumattomia elämyksiä. Kuvassa telttaillaan Grönlannissa, mutta Suomessa tietysti odotetaan ja halutaan turisteja juuri omille arktisille seuduillemme Pohjois-Suomeen.

Samalla, kun halutaan seuduille matkailijoita, joudutaan tarkoin paneutumaan luonnonsuojelun vaateisiin ja siihen, että herkästi vaurioituva pohjoinen luonto säilyy puhtaana ja luonnontilassaan. Arktinen alue on erityinen sekä luonnoltaan että sijainniltaan. Arktiset alueet ovat harvaan asuttuja, pitkien välimatkojen alueita, mikä asettaa myös matkailulle omat haasteensa. Toisaalta vuodenaikojen vaihtelut, luonnon koskemattomuus, kulttuurien kontrastit sekä muut ainutlaatuiset tekijät tarjoavat matkailun kehittämiselle ehtymättömät mahdollisuudet.

Vaikka matkailun tuotteet ja palvelut ovat lähtökohtaisesti samanlaisia kaikkialla maailmassa ne kuitenkin arktisilla alueilla saavat erilaisia sisältöjä mm. jo ilmaston ja luonnon vaatimuksistakin johtuen. Olosuhteisiin ja toimintaympäristöön pohjautuva arktinen vieraanvaraisuus rakentuu vuodenaikojen vaihtelun hyödyntämisestä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja luottamuksesta, luonnon kestävästä käytöstä, paikallisuuden ja kulttuurien arvostuksesta, turvallisuudesta ja riskien hallinnasta sekä toimialojen rajapintoja yhdistävästä, ennakoivasta ja innovatiivisesta tuotekehityksestä ja palvelumuotoilusta. (Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti)

Rekikoirat

Arktiksen valloitusta ja hyödyntämistä ennen ja nyt

Ensimmäisiä arktisilla vesillä liikkuneita tutkimusmatkailijoita innosti Luoteisväylän etsiminen. Norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen onnistui vuosina 1903 - 1906 purjehtimaan ensimmäisenä Luoteisväylän läpi.

Varsin hiljaisina pysyivät nämä kiinto- ja ahtojäiden puristamat vedet kuitenkin vielä hyvin pitkään. Kalastusta ja metsästystä harjoitettiin ja kaivostoiminta rantautui monille arktisille saarille. Vasta syyskuussa vuonna 1968 onnistui jättikokoinen, jäätä murtava tankkeri Manhattan ensimmäisenä aluksena murtautumaan suoraan läpi ahtojäiden.

Kun merenkulku on ollut mahdotonta tai vaikeaa, ovat lento-, maantie- ja rautatieyhteyksien luominen edistäneet helpommin arktisten alueiden hyödyntämistä. Arktisten öljykenttien löytyminen, etenkin Alaskan pohjoiselta rannikkoalueelta vuonna 1968, on ollut tärkeä sysäys Kanadan ja Alaskan pohjoisosien valloituksessa.

Nykyisin arktisilta meriltä pyydetään 28 % maailman kaupallisesta kalansaaliista. Alueella on neljännes maailman öljy- ja kaasuvaroista. Jäämeren ja sen ympäristön muuttuessa ilmastonmuutoksen ja lämpenemisen myötä ennätysmäisen nopeasti, Jäämeren rantavaltiot Venäjä, Norja, Tanskan itsehallintoalue Grönlanti, Yhdysvallat ja Kanada aikovat ryhtyä tulevaisuudessa hyödyntämään alueen jään alta paljastuvia luonnonrikkauksia, kuten merenpohjan öljy- ja kaasuvarantoja, sekä merialueen merireittejä.

Grönlanti ja eskimot

Grönlanti on oma lukunsa Arktiksella. Se on maailman suurin saari, joka joutui Tanskan hallintaan jo 1300-luvulla siinä samalla, kun saaren siihen saakka omistanut Norjakin joutui Tanskan hallintaan. Grönlannilla, jota sen asukkaat kutsuvat nimellä Kalaallit Nunaat, on ollut itsehallinto vuodesta 1979 lähtien, mutta se on edelleen nimellisesti osa Tanskaa. Väestö on puoliksi eskimoita ja puoliksi tanskalaisia.

Napaseuduilla on pitkin arktisia rannikoita, elänyt jo vuosisatojen ajan alkuperäisiä asukkaita. Juuri Grönlannissa, Thulessa, joka sijaitsee ikuisen jään alueella Luoteis-Grönlannissa, elävät eskimot muodostavat maailman pohjoisimman kansan.

Lentokone

CC-138 de Havilland DHC-6 Twin Otter RCAF-ARC 13803- Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien (Royal Canadian Air Force) huolto- ja tukilentokone, johon mahtuu 22 matkustajaa. Tällainen STOL-lentokone tarvitsee lähtöön ja laskuun vain lyhyen kiitotien - ominaisuus, joka on hyvä Kanadan arktisella alueella. Iqaluit Airport, Nunavut.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Fiona Paton


Sarfaq Ittuk

Sarfaq Ittuk - matkustaja-alus. Aluksen pituus 72 metriä, matkustajakansia neljä, valmistumisvuosi 1992. MarineTrafficin mukaan alus on edelleen aktiivinen. 4.1.2018 alus oli Grönlannin vesillä, Pohjoisella Atlantilla - Pituusaste/Leveysaste: 67.2900009° / -54.0768318°. (MarineTraffic, satelliitti).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Greenland Travel
Jäävuori

Lähteet
*Bernard Stonehouse: Arktisia eläimiä - Kirjayhtymä
*Bernard Stonehouse: Napaseutujen elämää
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin & Göös
*Bernard Stonehouse: Etelämantereen eläimiä - Kirjayhtymä
*Wikipediasta aluevedet, arktiset saaret, osa sanastosta
*Ulkopoliittinen instituutti: Jäämeren suojelu vaatii uutta hallintatapaa
*Lukion koulukirja: Terra Nova, Toimiva maapallo, Ihminen ja ympäristö - WSOY 1997
*Spectrum: Arktis
*Suuri maailmantieto: Arktis
*Tiede, Pertti Koskimies: Keväät aikaistuvat - muuttolinnut myöhästyvät. Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.
*Ilmatieteen laitos: Merijää
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Tieteen maailma: Eläinten maailma
*Geographica - suuri maailmankartasto maanopas, maat, kansat. Könemann, 1999
*Web-Facta WSOY
*Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
*Arktinen keskus
*Wikipedia: Arktis
*Tieteen termipankki