|
|
|
JOULUAJAN KALENTERI 2012 - 2013
Juhlapäivät, perinnepäivät ja muut merkittävät päivät.
Ensimmäinen suomenkielinen almanakka julkaistiin 1705. Sen jälkeen allakka onkin ilmestynyt säännöllisesti vuosittain.
|
|
MARRASKUU
Marraskuun nimi tulee siitä, että silloin maa on martaana. Marras merkitsee kuollutta.
|
3 Lauantai
Pyhäinpäivä
|
Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä.
Alun perin pyhäinpäivä on ollut 1. marraskuuta, kuten se on monessa maassa edelleenkin, mutta
Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.
Netin joulusivut
Jouluun tämä juhla ja sitä edeltävä halloween liittyy niin, että näihin
aikoihin Tunturisuden joulusivuilla on päivittäin jo lukuisia kävijöitä,
jotka odottavat lähestyvää joulua. Myös netin lukuisat joulublogit aukeilevat,
vaikka eräät niistä voivat olla aktiivisia liki koko vuodenkin.
Varsinaisesti netin kaikilla joulusivuilla liikkuminen
alkaa jo syksymmällä. Marraskuussa liike vilkastuu ja
jännittävä odotuksen tunnelma alkaa tihentyä. Joulukuun 1. päivänä lähtevät massat liikkeelle,
kun joulukalenterit ilmestyvät myös nettiin.
|
25 Sunnuntai
Kaisa
|
Pyhän Katariinan muistopäivä liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä
ennustetaan tulevan joulun säätä. Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää,
koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto.
Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin.
Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina
kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu. Eli millainen on sää Kaisan päivänä,
niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä.
Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita.
|
30 Perjantai
Antti Antero
|
Antti-nimen taustalla on apostoli Andreas.
Antti aloittaa joulun valmistelut, Tuomas tuo sen tupaan.
Antin päivänä alkaa suomalaisessa kansanperinteessä joulun odotus, talvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua - tämän päivän säästä ennustetaan
tulevan joulun säätä.
|
JOULUKUU
Joulukuu oli aiemmin nimeltään talvikuu. Varhaisin maininta joulukuusta lienee
Gezeliuksella 1668, mutta silloinkin vain talvikuun rinnalla. Kun myöhemmin joulujuhlan
merkitys on kasvanut, on nimitys joulukuu syrjäyttänyt kokonaan talvikuun.
|
1 Lauantai
Joulukalenteri
|
Joulukalenterin ensimmäinen luukku avautuu.
Lapsille, joiden juhla joulu on aina erityisesti ollut, joulun tuloa on havainnollistettu jo vuosikymmenien
ajan joulukalenterin avulla. Joulukalenteri auttaa lapsia laskemaan päiviä joulukuun 1. päivästä aina 24. päivään,
jolloin joulupukki saapuu suomalaisiin koteihin.
Joulukalenteri-perinne tuli Saksasta Suomeen 1910-luvulla. Entisaikaan koko kylä saattoi ihailla saman kalenterin
luukkujen alta yleensä Raamatun joulukertomuksiin liittyviä kuvia. Nykyisin lapsella on vähintään yksi oma kalenteri,
jonka luukun takana on kuva, makeinen tai jokin pieni esine. Kuva-aiheetkin ovat useimmiten joulupukkeja, tonttuja,
eläimiä tai suosittuja elokuvahahmoja. Nykyisin joulukalentereita seurataan myös sekä televisiosta
että internetistä. Joulukalentereita aukovat ja seuraavat kaikenikäiset, niin lapset kuin
aikuisetkin.
Pikkujouluaika
Pikkujouluaika alkaa adventtilauantaina, eli siis ensimmäistä adventisunnuntaita
edeltävänä aattona. Tosin monet juhlivat pikkujouluja jo huomattavasti aikaisemmin.
Suomessa ensimmäisiä pikkujouluja juhlittiin yliopistojen osakunnissa 1890-luvulla.
Pikkujoulujuhlat yleistyivät järjestöissä ja yhdistyksissä 1920-luvulla, sittemmin
tapa on levinnyt mm. työpaikoille.
Pikkujoulujen ohjelmaan kuuluu yleensä joulupuuron syöntiä puuropuheineen ja muidenkin jouluherkkujen maistelua,
glögin juontia, iloisten joululaulujen laulua, tanssia, yhteisleikkejä ja tietenkin joulupukin vierailu
pikkujoululahjoineen. Pikkujoulujuhlien riehakkaasta ja keveästä tunnelmasta edetään pikkuhiljaa kohti joulun hartaampaa ja rauhallisempaa juhlaa.
|
2 Sunnuntai Adventtiaika
1. adventtisunnuntai - Nöyrtymisen adventti
|
Ensimmäinen adventtisunnuntai on aikaisintaan
27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita.
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna Daavidin poika,
joka esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1807.
Näin alkaa adventtiaika ja valmistautuminen jouluun - adventtiaika päättyy jouluaattoon.
Ensimmäinen adventtisunnuntai, nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) on Suomessa yksi suosituimmista juhlapyhistä.
Ensimmäinen adventtikynttilä syttyy ja symboloi odotusta.
Adventtitraditioon kuuluu kynttilän sytyttäminen jokaisena adventtisunnuntaina. Ensimmäisenä adventtina sytytetään
vain yksi neljästä kynttilästä, toisena toinen ja kolmantena kolmas, kunnes viimeisenä adventtina palaa liekki neljässä
erimittaisessa kynttilässä. Näin joulun valo lisääntyy juhlan lähetessä: ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen,
toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä.
Myös kodeissa syttyvät ikkunoihin tuikkimaan adventtikynttilät.
Koska joulun ajasta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään, joulukoristeet otetaan esiin jo adventtina. Ikkunaverhot
vaihdetaan jouluverhoihin ja pöytäliinat joululiinoihin. Piha koristellaan jouluvaloin, ulko-oville laitetaan jouluseppeleet
ja ikkunoihin adventtitähti ja sähkökynttelikkö.
Monilla paikkakunnilla avataan adventtina valaistu joulukatu vakiintunein juhlamenoin soittokuntineen ja juhlapuheineen.
Keskeiselle paikalle pystytetty loistelias yhteinen joulukuusi ja joulukadun tunnelmalliset valot ovat monelle perheelle mieluinen vierailukohde.
|
5 Keskiviikko
Selma
|
Selman päivä on kansan mukaan sateinen.
"“Tuskin sellast Selman päivää on, ettei sarasist. Sen tietää aina, että Selma vesipers o". (Nousiainen)
|
6 Torstai
Nikolai - Itsenäisyyspäivä - Nikunpäivä
|
Joulun odotusaikaan osuu myös suuri kansallinen juhlapäivä, Suomen itsenäisyyspäivä.
Tällöin kodeissa ja virastoissa on tapana sytyttää palamaan kaksi kynttilää ikkunalaudalle.
Suomen itsenäisyyspäivä on perimätiedon mukaan myös Nikolauksen, joulupukin esikuvan
kuolinpäivä. Päivää on Suomessa kutsuttu nikunpäiväksi.
Mllainen ilma nikuna, sellaista koko joulukuu, uskoi vanha kansa.
|
9 Sunnuntai
2. adventtisunnuntai - Kunnian adventti
|
Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen
tuleminen kunniassaan aikojen lopulla eli niin sanottu toinen tuleminen. Toinen kynttilä sytyttää jouluilon.
Anna - Annanpäivä
Pyhimys, Pyhä Anna on Neitsyt Marian äiti, eli Jeesuksen isoäiti.
Annan päivää on vietetty vuodesta 1708 lähtien 9.12. - sitä ennen
sitä vietettiin 15.12 - jotkut sananparret viittaavat
tähän vanhempaan päivämäärään. Annan päivään liittyvät sananparret ovat eläneet
suomen kielessä jo noin 600 vuotta - Anna, Leipä-Anna, aloittaa jouluoluen eli sahdin panon ja joululeipomukset,
sekä suursiivouksen.
Nukkumaan ei ole kiire Annan päivänä, sillä "onpa yötä yökötellä Annan
päivän aikana". Joululeivän tekoon ryhdyttiinkin keskiyöllä.
Paikoin väki kulki annanyönä naapureissakin paistinkakkua anelemassa.
Kun antoi omastaan, oli tulevan vuoden kalansaalis turvattu eikä leipä
loppunut kesken.
|
13 Torstai
Lucian päivä
|
Lucian päivä on valon juhlaa, ja Lucia - suomeksi Valotar - tuo mukanaan valon pimeyden keskelle.
Suomessa Lucia-neitoja on valittu vuodesta 1930 alkaen ja koko Suomen virallinen Lucia kruunataan vuosittain Helsingin tuomiokirkossa.
Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Useilla paikkakunnilla valitaan oma Lucia-neito.
Pyhä Lucia on ollut suosittu pyhimys Italiasta Pohjoismaihin saakka. Lucia kärsi marttyyrikuoleman Sisiliassa 13.12.304.
Lucia-pyhimyksen historiaan liittyy monenlaisia tarinoita. Erään tarinan mukaan roomalainen mies rakastui Lucian kauniisiin silmiin
ja halusi hänet omakseen. Lucia ei halunnut miestä ja riisti epätoivoisena silmät päästään ja ojensi ne miehelle.
Sitten tapahtui ihme: Lucia sai uudet, entistä kauniimmat silmät.
Kun mies ei vieläkään saanut Luciaa, hän lävisti neidon miekallaan. Santa Lucia on siitä lähtien ollut
sokeiden ja silmäsairaiden suojeluspyhimys. Ruotsista Suomeen levinnyttä Lucian päivää vietetään valon juhlana
ja sitä varten valitaan joka vuosi Lucia-neito, joka 13.12. laskeutuu Helsingin tuomiokirkon portaita alas kukkia
sylissään ja kynttiläkruunu hiuksillaan. Lucia kulkueineen levittää ympärilleen lämpöä osallistumalla tilaisuuksiin,
joiden tuotto menee hyväntekeväisyyteen.
Tutustu Lucia-neitoon!
|
16 Sunnuntai
3. adventtisunnuntai - Hengen adventti
|
Hengen adventtina (Adventus spiritualis), muistetaan Johannes Kastajaa ja sitä,
kuinka hän kehotti katumukseen ja parannukseen. Kolmas kynttilä symboloi joulurauhaa.
|
21 Perjantai
Tuomas - Tuomaanpäivä
|
Tuomas tuo joulun ja taluttaa sen tupaan asti, tuoden mukanaan myös joulurauhan.
Tuomaalla alunalkaen tarkoitetaan apostoli Tuomas Kaksosta.
Savupirttien aikana tuomaanpäivänä savupirttejä pestiin ja valkaistiin jouluksi.
Entisaikaan oli myös tapana peittää savupirtin seinät ja laki kauniisiin kuvioihin
punotuilla, tuoksuvilla petäjäpäreillä. Näin pienempikin pirtti sai juhlavan leiman,
suuremmasta puhumattakaan, sillä sehän oli kuin linnansali koristetapetteineen.
Tuomaanpäivänä joulun valmistelujen piti olla jo loppuun suoritettuja.
Enää ei ollut aikaa teurastuksiin, oluenpanoon, leipomisiin
tai kynttilän valamiseen. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas,
joulun apostoli saapui. Sillä joulurauha on tarkoittanut myös
rauhallisuutta ja lepoa arkisten askareiden hyörinässä, ei vain yhteiskunnallista
ja lakeihin perustuvaa joulurauhaa. Tuomaanpäivänä alettiin
jo maistella, miten oli oluenpano onnistunut. Hyvät ruoat ja juomat
kuuluivat tuomaanpäivään. Tuomaanpäivää vietettiin
paitasillaan pirtin oljilla, Jukolan veljesten tapaan.
|
|
22 - 23 Pesäpäivät
|
Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa 21. - 24.12
on laajalla alueella Suomessa kutsuttu
pesäpäiviksi. Niihin kuuluu talvipäivän seisaus, jona
auringon sanotaan olevan kolme päivää kannallaan eli
pesässään.
|
23 Sunnuntai
4. adventtisunnuntai - Pyhä adventti
|
Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on omistettu Marialle.
Neljäs kynttilä symboloi rakkautta.
Jouluaattoa edeltävä päivä on jouluaatonaatto.
|
24 Maanantai
Jouluaatto
|
Jouluaatto on vuoden odotetuin ja suurin juhlapäivä, vaikka onkin vasta aatto.
Adventtiajan jälkeen jouluaattona alkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 12 päivän mittainen jouluaika, joka kestää loppaiseen saakka.
Kello kaksitoista alkaa monien suomalaiskotien jouluaaton vietto. Tällöin välitetään television ja radion kautta
Suomen Turusta joulurauhan julistus koko maahan. Tässä vanhanaikaisessa pergamenttikääreestä luetussa tekstissä
kehotetaan kansalaisia viettämään juhlaa hartaasti ja rauhallisesti ja toivotetaan kaikille hyvää joulua.
Viimeistään tässä vaiheessa virittäytyy nykysuomalainenkin joulutunnelmaan.
Joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnutaan joulupuurolle. Suomalainen joulupuuro on riisistä valmistettua puuroa,
johon on kätketty manteli. Sille, jonka lautaselle manteli osuu, uskotaan tulevan erityisen onnellinen uusi vuosi.
Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille.
Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi
kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille. Nyt lähes joka toinen suomalainen käy omaistensa haudoilla hiljentymässä jouluaattona.
Haudalla hiljentymisen jälkeen mennään aattohartauteen kirkkoon.
Jouluaatto on täynnä joulun taikaa, pitkän joulun odotuksen vihdoin
päättyessä. Monille joulun tärkein hetki on se, kun joulupukki saapuu kera joululahjojensa.
|
25 Tiistai
Joulupäivä
|
Virallisesti joulu koittaa joulupäivänä, joka on Jeesuksen syntymän
muistopäivä. Joulupäivä on muiden joulun juhlapäivien tapaan täynnä
joulun perinteitä ja hiljentymistä joulun tunnelmiin.
Suomessa joulupäivä vietetään useimmiten perinteisesti rauhallisesti kotona. Lapset leikkivät uusilla leluillaan tai pelaavat lautapelejä,
aikuiset kuuntelevat joulumusiikkia, lukevat tai vain lepäilevät ja nauttivat joulurauhasta. Kotoa poistutaan yleensä vain joulukirkkoon.
Joulupäivän jumalanpalvelus on aamuvarhaisella ja silloin kynttilöiden valaisema kirkko on kauneimmillaan. Ennen joulukirkkoon
mentiin hevosen vetämässä reessä ja kirkosta pois tullessa ajettiin kilpaa kotiin. Ensin kotiin päässeellä uskottiin olevan
seuraavana vuonna paras sato-onni.
Reki oli yleensä täynnä väkeä ja reen jalaksillakin oli kyytiläisiä. Valjaissa kilisivät kulkuset. Nykyisinkin joulupäivän
kirkossa on paljon väkeä, mutta moni on korvannut sen aattoillan hartaudella. Joka tapauksessa joulun aikaan kirkossa käy moni
sellainenkin, joka ei muuten juurikaan kirkossa käy.
|
26 Keskiviikko
Tapani - Tapaninpäivä, 2. joulupäivä
|
Kun joulupäivää on vietetty kirkkomatkalla taikka muuten vain hiljaisesti kotona,
lähdetään tapanina liikekannalle, kyläilemään ja huvittelemaan.
Tapaninpäivän perinteitä ovat rekiretket, joiden sijaan nykyisin useimmat
ajelevat tapania autoillaan.
Tapaninpäivä on aina ollut perinteinen kyläilypäivä. Vastakohtana joulupäivälle tapaninpäivänä on aika leikkiä, laulaa,
tanssia, näytellä ja ulkoilla. Erityishuomion kohteena ovat hevoset. Tapaninpäivähän on kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen
muistopäivä. Legendan mukaan tämä Herodeksen tallirenki ilmoitti isännälleen, että Kristus oli syntynyt, mutta Herodes ei sitä uskonut.
Hän sanoi, että jos tuo oli totta, hänen lautasellaan oleva kukko herätköön henkiin ja kiekukoon. Kukko heräsi ja kiekui "Kristus on syntynyt"
ja Herodes antoi kivittää Stefanuksen.
|
27 Torstai
Johannes Evankelista
|
Päivän kunniaksi tanssitaan ja leikitään.
Arkipyhät
1770-luvulle saakka joulunpyhiä oli nykyisen kahden sijasta neljä - pyhiä olivat
myös kaksi tapaninpäivän jälkeistä päivää. Kansa nimitti näitä arki-, keski- tai
pikkupyhiksi.
Arkipyhät olivat puolipyhiä, kaikkea pientä oli sopivaa tehdä,
mutta ei ihan uurastaa siten, kuten tavallisena arkena.
Arkipyhinä järjestettiin eri puolilla maata paljon talkoita.
Näiden päivien ohjelmaan kuuluivat myös nuorten leikit ja tanssit, usein
juuri talkoiden päätteeksi. Leikkejä olivat hanhiset, joutseniset,
panttileikit, kumppaniset, kivikätköiset, liinanmyyjäiset, ämmä-äijäiset
jne. Jos nuoret eivät saaneet lupaa tanssiin, he olivat konstisilla: hyppyyttivät
risaa, kätkivät sormusta ja olivat sokkosilla ja parisilla.
Pojat vetivät sormikoukkua, väkikarttua ja kissanhäntää. Niissä olivat tytötkin mukana.
Mutta kun pojat painivat sylipainia, käsivarsipainia ja rintapainia, niin tytöt
saivat seurata ihaillen syrjempää.
|
28 Perjantai
Viattomain lasten päivä
|
Sallittuja vain pienet työt,
kuten kutominen.
|
|
29 Lauantai
|
Ns. viides joulupäivä. Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juoman keruuastioita.
|
31 Maanantai
Uudenvuodenaatto
|
Uudenvuodenaattona luodaan silmäys menneeseen vuoteen ja juhlitaan
tulevaa vuotta. Uusivuosi mielletään osaksi joulun jälkipyhiä.
Näihin juhliin liittyvät tinan valanta ja ilotulitukset - sekä uudenvuoden
lupaukset.
|
TAMMIKUU
Hämäläismurteissa tammi tarkoittaa napaa, akselia ja keskipuuta. Tammikuu on keskellä vuotta.
|
1 Tiistai
Uudenvuodenpäivä
Uuden vuoden kukin aloittaa tavallaan. Uuteen vuoteen liittyy suuri määrä uskomuksia
ja tapoja ja vuoden vaihtuessa on myös luettu enteitä. Pahat voimatkin lähtevät liikkeelle
ja voivat uhata hyvinvointia, mutta noudattamalla oikeita menettelyjä epäonni torjutaan
ja uusi vuosi alkaa onnellisesti ja menestyksekkäänä.
|
6 Sunnuntai
Loppiainen
Loppiainen lopettaa kirkollisten joulunpyhien sarjan ja siitä se on saanut nimensäkin.
Loppiaisena ehtii vielä viettää hetken joulun tunnelmissa, mutta
loppiaisen jälkeen koittaa taas arki.
Tutustu loppiaiseen!
|
13 Sunnuntai
Nuutinpäivä
Joulun kaikkia perinteitä kunnioittavat viettävät vielä nuutinpäivää.
Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet nuuttipukkeineen, kulkivat aikoinaan talosta taloon.
Näkeepä onnekas nuuttipukkeja kierroksellaan vielä nykyisinkin.
Vanhan kansan aikaan Nuutin päivänä alkoi joulun pyhien jälkeen arki,
käteen otettiin sontarikko ja eteen kaalikuppi.
Tutustu nuutinpäivään!
|
25 Perjantai
Paavali - Paavalin päivä
Pisimmillään joulu on kestänyt kansan parissa Paavalin päivään saakka. Anterus (30.11.) joulun
aloittaa, hyvä Tuomas (21.12.) tuo sisään, paha Paavali panee pois.
|
|
|
|
Creative Commons - 
