Menu
Joulu
Joulukalenteri
Joulukello Hyvää Joulua! - God Jul! - Rahulikke jõule! - Merry Christmas! Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Lwp Kommunikáció
Joulukynttilät JOULUAJAN KALENTERI 2017 - 2018

Ensimmäinen suomenkielinen almanakka julkaistiin 1705. Sen jälkeen allakka onkin ilmestynyt säännöllisesti vuosittain.

Tässä joulun odotuksen ja jouluajan kalenterissa ovat joulua edeltävät ja jouluajan juhlapäivät, perinnepäivät ja muut merkittävät päivät. Seuraamme tässä kalenterissa joulun lähestymistä syysjuhliin kuuluvasta Mikkelinpäivästä ja siihen liittyen kekristä saakka.
Joulukynttilät
LOKAKUU 2017

Lokakuun latinankielinen nimi october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo, sillä aikoinaan lokakuu oli roomalaisen kalenterin kahdeksas kuukausi.
Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia. Mikkelinpäivä juhlistaa sadonkorjuun päätöstä. Mikkelinpäivä oli aikoinaan syksyn suuria kirkollisia juhlapäiviä. Sitä vietetään nykyään Mikon päivää seuraavana sunnuntaina eli syyskuun 29. päivän jälkeen. Päivä omistettiin jo 400-luvulla arkkienkeli Mikaelille, jota kutsuttiin keskiaikaisissa saarnoissa paratiisin päämieheksi ja henkien ruhtinaaksi. Muistopäivän ajankohta on määrätty arkkienkelille omistetun vuoritemppelin vihkiäisjuhlasta, joka pidettiin 29.9. Etelä-Italiassa paikalla, jossa enkeli oli ilmestynyt. Suomalaisessa kalenterissa päivästä tuli liikkuva jo 1774. Mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä. Mikkelinpäivää vietetään enkelien päivänä. Enkelit kuvataan Raamatussa Jumalan sanansaattajina, jotka suojelevat ja opastavat ihmistä. (Suomen ev.lut. kirkko)

Kekri on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekriä vietetään edelleen, ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. (Talonpoikaiskulttuurisäätiö: Kekri)

Koska kekri ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös nimitystä kekri.
Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivä on ollut 1. marraskuuta, kuten se on monessa maassa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään nykyään välille 31.10. - 6.11. osuvana lauantaina. Vuonna 2017 pyhäinpäivä on 4.11.

Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. (Kirkkokäsikirja - Suomen ev.lut. kirkko)


Halloween

Suomessa pyhäinpäivä on liikkuva juhla ja siten halloweenkin, pyhäinpäivän aatto, sijoittuisi eri vuosina eri päivämäärälle. Vaikka halloweenin juhlimisen ajankohtaa meillä ei olekaan allakassa määritelty, niin eräät tahot kuitenkin suosittavat, että meilläkin halloweenia juhlittaisiin kiinteästi 31.10. Etenkin, kun nykyhalloweenilla ei pyhäinmiesten päivän kanssa ole enää mitään muuta yhteistä, kuin vainajat. Suomeen halloween on siis saapunut Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa halloween on joulun jälkeen tärkein juhla ja kiinteästi 1. marraskuuta. Halloweenia juhlitaan siellä, kuten muuallakin maailmassa aattona 31.10.
MARRASKUU 2017

Marraskuun nimi tulee siitä, että silloin maa on martaana. Marras merkitsee kuollutta.
26.11.
Tuomiosunnuntai


Vuonna 2017 tuomiosunnuntai on 26.11. Kirkkovuoden viimeisen sunnuntain nimi vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman lisämääreitä. Suomessa otettiin vuoden 1958 evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys tuomiosunnuntai. Tästä päivästä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Nämä kaksi erilaista aihetta muodostavat kuitenkin kokonaisuuden: kirkkotaiteessakin Kristus viimeisen tuomion toteuttajana on kuvattu maailmankaikkeuden valtiaaksi (Khristos Pantokrator). (Kirkkokäsikirja - Suomen ev.lut. kirkko)

23.11.
Klemetti


Klemetin nimipäivää vietettiin vuoteen 1994 saakka, jolloin tämä harvinaiseksi jäänyt nimi kuitenkin poistettiin almanakasta, ja samasta päivästä tuli Ismon nimipäivä. Keski- ja pohjoiseurooppalaisessa perinteessä Klemetin päivä on muodostunut talven aluksi. Suomessa kansa on odottanut Klemetiltä samaa suojasäätä, kuin Liisalta ja Kaisalta. Klemetin päivän suojasää on ennustanut leutoa talvea Matin päivään 24.2. saakka. Klemetin päivä liittyy jouluun siten, että siihen liittyy vuoden varhaisin joulumaininta: "Katrinan liukkaat ja Lemetin luikkaat kun ovat olleet, niin sitten ala vuottaa joulua".

25.11.
Kaisa


Pyhän Katariinan muistopäivä liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä ennustetaan tulevan joulun säätä. Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää, koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto. Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin. Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu. Eli millainen on sää Kaisan päivänä, niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä. Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita. Sanotaan myös, että kun ennen Kaisan päivää lumi menee aidan raosta, niin se lumi ennen joulua myllyn ruuhesta juoksee.
Adventtiaika - Herran tuleminen ja Jouluun valmistautuminen

Adventtiaika kattaa joulua edeltävät neljä sunnuntaita ja niitä seuraavat arkipäivät. Ensimmäinen adventtisunnuntai on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna Daavidin poika, joka esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1807. Näin alkaa adventtiaika ja valmistautuminen jouluun - adventtiaika päättyy jouluaattoon. Ensimmäinen adventtisunnuntai, nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) on Suomessa yksi suosituimmista juhlapyhistä. Ensimmäinen adventtikynttilä syttyy ja symboloi odotusta.

Adventtitraditioon kuuluu kynttilän sytyttäminen jokaisena adventtisunnuntaina. Ensimmäisenä adventtina sytytetään vain yksi neljästä kynttilästä, toisena toinen ja kolmantena kolmas, kunnes viimeisenä adventtina palaa liekki neljässä erimittaisessa kynttilässä. Näin joulun valo lisääntyy juhlan lähetessä: ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen, toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä.

Myös kodeissa syttyvät ikkunoihin tuikkimaan adventtikynttilät. Koska joulun ajasta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään, joulukoristeet otetaan esiin jo adventtina. Ikkunaverhot vaihdetaan jouluverhoihin ja pöytäliinat joululiinoihin. Piha koristellaan jouluvaloin, ulko-oville laitetaan jouluseppeleet ja ikkunoihin adventtitähti ja sähkökynttelikkö.

Monilla paikkakunnilla avataan adventtina valaistu joulukatu vakiintunein juhlamenoin soittokuntineen ja juhlapuheineen. Keskeiselle paikalle pystytetty loistelias yhteinen joulukuusi ja joulukadun tunnelmalliset valot ovat monelle perheelle mieluinen vierailukohde.


30.11. Torstai
Antti Antero


Antti-nimen taustalla on apostoli Andreas. Hän on erityisesti kalastajien suojelija, ja kunnon onkimies pyytää edelleenkin Antilta ahvenia. Antti aloittaa joulun valmistelut, Tuomas tuo sen tupaan. Antin päivänä alkaa suomalaisessa kansanperinteessä joulun odotus, talvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Antilla on aitan avaimet kädessään merkkinä siitä, että juoman ja ruoan valmisteluihin on ryhdyttävä. Antin päivän säästä ennustetaan monin kansanviisauksin ja sananparsin tulevan joulun säätä.
JOULUKUU 2017

Joulukuu oli aiemmin nimeltään talvikuu. Varhaisin maininta joulukuusta lienee Gezeliuksella 1668, mutta silloinkin vain talvikuun rinnalla. Kun myöhemmin joulujuhlan merkitys on kasvanut, on nimitys joulukuu syrjäyttänyt kokonaan talvikuun.
1.12. Perjantai
Joulukalenteri


Joulukalenterin ensimmäinen luukku saadaan avata. Ensimmäinen joulukalenteri näki jouluisenhämärän päivänvalon Saksassa vuonna 1904. Suomeen adventtikalenterit tulivat Ruotsista partiolaisten tuomina. Ensimmäisen partiotyttöjen kalenterin suunnitteli Ulla von Wend ja se ilmestyi vuonna 1947. Nykyisin joulukalentereita seurataan myös sekä televisiosta että internetistä. Joulukalentereita aukovat ja seuraavat kaikenikäiset, niin lapset kuin aikuisetkin.


Pikkujouluaika


Pikkujouluaika alkaa adventtilauantaina, eli siis ensimmäistä adventisunnuntaita edeltävänä aattona. Tosin monet juhlivat pikkujouluja jo huomattavasti aikaisemmin. Suomessa ensimmäisiä pikkujouluja juhlittiin yliopistojen osakunnissa 1890-luvulla. Pikkujoulujuhlat yleistyivät järjestöissä ja yhdistyksissä 1920-luvulla, sittemmin tapa on levinnyt mm. työpaikoille. Pikkujoulujen ohjelmaan kuuluu yleensä joulupuuron syöntiä puuropuheineen ja muidenkin jouluherkkujen maistelua, glögin juontia, iloisten joululaulujen laulua, tanssia, yhteisleikkejä ja tietenkin joulupukin vierailu pikkujoululahjoineen. Pikkujoulujuhlien riehakkaasta ja keveästä tunnelmasta edetään pikkuhiljaa kohti joulun hartaampaa ja rauhallisempaa juhlaa.

3.12. - 1. adventtisunnuntai - Nöyrtymisen adventti

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna Daavidin poika, joka esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1807. Näin alkaa adventtiaika ja valmistautuminen jouluun - adventtiaika päättyy jouluaattoon. Ensimmäinen adventtisunnuntai, nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) on Suomessa yksi suosituimmista juhlapyhistä. Ensimmäinen adventtikynttilä syttyy ja symboloi odotusta.
Tunturisuden joulusivut Hoosianna

Tärkeää joulun muistilistaa (Kotiliesi 1925)

Joulukello 1.12. Joulukinkun oltava suolattuna! Useimmissa kodeissa se suolataan 5 - 6 viikkoa ennen joulua, siis marraskuussa.
Joulukello 2. - 8.12. Joulupesu, mankeloiminen ja silitys - vaatteiden pesu vanhalla, rehellisellä tavalla tuhkalipeässä!
Joulukello 7.12. Lipeäkala pantava likoamaan! Liotus 4 - 5 päivää, lipeöiminen 5 - 7 päivää.
Joulukello 8. - 10.12. Jouluostokset tehtävä viimeistään (ruokatavarat, kuusenkoristeet ja kynttilät, mikäli niitä ei tehdä kotona, joululahjat perheenväelle ja palvelusväelle) - vaikka ette hankkisi lahjoja, älkää jättäkö lapsia ilman niitä, antakaa edes jotakin vaatimatonta!
Joulukello 11 - 12.12. Joulukaljan valmistus.
Joulukello 14.12. Jouluun kuuluvien vanhanaikaisten liharuokien valmistus, esim. joulu- tai lihamakkara, painesyltty ja maksapiiras.
Joulukello 15.12. Joululimppujen ja vierreleivän leipominen.
Joulukello 16.12. Joulukorppujen ja piparkakkujen leipominen, joulukinkun savustaminen.
Joulukello 17. - 18.12. Joulusiivous - vanha kaunis tapa, vaikka ei nautikaan miesväen suosiota.
Joulukello 19.12. Hopeiden ym. kiillottaminen, joulumakeisten keittäminen, seuraavaksi joululahjat kääreisiin.


5.12. Tiistai
Selma


Selman päivä on kansan mukaan sateinen. "“Tuskin sellast Selman päivää on, ettei sarasist. Sen tietää aina, että Selma vesipers o". (Nousiainen)


6.12. Keskiviikko
Nikolai - Itsenäisyyspäivä - Nikunpäivä


Joulun odotusaikaan osuu myös suuri kansallinen juhlapäivä, Suomen itsenäisyyspäivä. Tällöin kodeissa ja virastoissa on tapana sytyttää palamaan kaksi kynttilää ikkunalaudalle. Suomen itsenäisyyspäivä on perimätiedon mukaan myös Nikolauksen, joulupukin esikuvan kuolinpäivä. Päivää on Suomessa kutsuttu nikunpäiväksi. Mllainen ilma nikuna, sellaista koko joulukuu, uskoi vanha kansa.

Itsenäisyyspäivän kynttilät Itsenäisyyspäivä: Tiedätkö kahden kynttilän historian?

Miksi itsenäisyypäivänä sytytetään juuri kaksi kynttilää? Kaksi kynttilää ikkunalaudalla palamassa on pitkä perinne, joka ei ole aina merkinnyt itsenäisyyden juhlistamista. Kynttiläperinne on ollut Suomessa jo ennen itsenäistymistä. Kun Suomi oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa, kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi. Helsingin yliopiston historian laitoksen varadekaani ja professori Henrik Meinander vahvistaa, että samoin tehtiin Venäjän vallan alla oltaessa. Silloin kynttilöitä poltettiin ikkunoilla keisariperheen merkkipäivien kunniaksi.

Sortovuosina 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun kynttilöistä tuli kapinan ele. Runebergin päivänä 5. helmikuuta alettiin polttaa ikkunoilla kynttilöitä, jotka symboloivat vastalausetta venäläistämistä vastaan.

Suomessa perustettin vuonna 1914 jääkäriliike, jonka missio oli irrottaa Suomi Venäjästä. Aate oli alkuaikoina tulenarka, ja kun nuoret miehet matkasivat jääkärikoulutuksiin Ruotsin kautta Saksaan, kaksi kynttilää ikkunalaudalla viestitti heille, että talo on turvallinen majapaikka jääkäreille.

Vuonna 1917 itsenäistyneen Suomen kunniaksi on vietetty itsenäisyyspäivää vuodesta 1919 alkaen, ja vuodesta 1927 Itsenäisyyden liitto on kehottanut kansalaisia sytyttämään sinivalkoiset kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän iltana kello 18 - 20 välisenä aikana.

– Kahden kynttilän on selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan. Tai turvalliseen majapaikkaan, kun jääkäreiksi värväytyvät matkasivat Ruotsin kautta Saksaan.

– Toisaalta kaksi sopi parhaiten tavalliseen vanhaan ikkunatyyppiin. Yksi tai kolme olisivat toispuoleisia ja neljä jo aikamoista tuhlausta. Yleinen juhlatapa ilmenee myös Kello löi jo viisi eli Joulukirkkoon-laulussa: "...joka ikkunalla kaksi kynttilää", arkistotutkija Juha Nirkko kansanrunousarkistosta kertoo.

Kaksi kynttilää voi viitata myös toiseen adventtiin, joka ajoittuu vuosittain itsenäisyyspäivän tienoille. (MTV3: Itsenäisyyspäivä: Tiedätkö kahden kynttilän historian?)

8.12. Perjantai - Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä

Jean Sibelius (1865 - 1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on säveltänyt sinfonioita, sinfonisia runoja ja viulukonserton. Sibelius on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomessa Sibeliuksen töistä parhaiten tunnettu lienee Finlandia-hymni. Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta on nimetty myös suomalaisen musiikin päiväksi. Sibeliuksen sävellystuotannossa joululauluilla on erityisasema, sillä ne on sijoitettu hänen sävellysluettelossaan opusnumeroon yksi. Sibelius sävelsi viisi joululaulua ja ne ovat: Joulupukki kolkuttaa, Jo on joulu täällä, Jo joutuu ilta, En etsi valtaa, loistoa, sekä On hanget korkeat, nietokset.
Tunturisuden joulusivut Jean Sibeliuksen - Ainolan papan joululaulut

9.12. Lauantai
Anna - Annanpäivä


Pyhimys, Pyhä Anna on Neitsyt Marian äiti, eli Jeesuksen isoäiti. Annan päivää on vietetty vuodesta 1708 lähtien 9.12. - sitä ennen sitä vietettiin 15.12 - jotkut sananparret viittaavat tähän vanhempaan päivämäärään. Annan päivään liittyvät sananparret ovat eläneet suomen kielessä jo noin 600 vuotta - Anna, Leipä-Anna, aloittaa jouluoluen eli sahdin panon ja joululeipomukset, sekä suursiivouksen. Nukkumaan ei ole kiire Annan päivänä, sillä "onpa yötä yökötellä Annan päivän aikana". Joululeivän tekoon ryhdyttiinkin keskiyöllä. Paikoin väki kulki annanyönä naapureissakin paistinkakkua anelemassa. Kun antoi omastaan, oli tulevan vuoden kalansaalis turvattu eikä leipä loppunut kesken.


10.12. Sunnuntai
2. adventtisunnuntai - Kunnian adventti


Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla eli niin sanottu toinen tuleminen. Toinen kynttilä sytyttää jouluilon.

13.12. Keskiviikko
Lucian päivä


Lucian päivä on valon juhlaa, ja Lucia - suomeksi Valotar - tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Pyhä Lucia on ollut suosittu pyhimys Italiasta Pohjoismaihin saakka. Lucian päivänä valitaan Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää.

Suomessa Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti ruotsinkielisissä piireissä. Pohjoismaihin Lucia-kultti siirtyi keskiajalla, ja Suomessa varhaisin maininta on 1330-luvulta. Pyhimyksen juhlinta levisi koulujen kautta, kun Ruotsi-Suomessa 13.12. oli lukukauden päätöspäivä. Esimerkiksi Porvoon lyseosta Lucian aamujuhla mainitaan 1860-luvulla yleisenä tapana.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Tutustu Lucia-neitoon!
Joulutonttunen

17.12. Sunnuntai - 3. adventtisunnuntai - Hengen adventti

Hengen adventtina (Adventus spiritualis), muistetaan Johannes Kastajaa ja sitä, kuinka hän kehotti katumukseen ja parannukseen. Kolmas kynttilä symboloi joulurauhaa.

21.12. Torstai
Tuomas - Tuomaanpäivä


Tuomas tuo joulun ja taluttaa sen tupaan asti, tuoden mukanaan myös joulurauhan. Tuomaalla alunalkaen tarkoitetaan apostoli Tuomas Kaksosta.

Savupirttien aikana tuomaanpäivänä savupirttejä pestiin ja valkaistiin jouluksi. Entisaikaan oli myös tapana peittää savupirtin seinät ja laki kauniisiin kuvioihin punotuilla, tuoksuvilla petäjäpäreillä. Näin pienempikin pirtti sai juhlavan leiman, suuremmasta puhumattakaan, sillä sehän oli kuin linnansali koristetapetteineen.

Tuomaanpäivänä joulun valmistelujen piti olla jo loppuun suoritettuja. Enää ei ollut aikaa teurastuksiin, oluenpanoon, leipomisiin tai kynttilän valamiseen. Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas, joulun apostoli saapui. Sillä joulurauha on tarkoittanut myös rauhallisuutta ja lepoa arkisten askareiden hyörinässä, ei vain yhteiskunnallista ja lakeihin perustuvaa joulurauhaa. Tuomaanpäivänä alettiin jo maistella, miten oli oluenpano onnistunut. Hyvät ruoat ja juomat kuuluivat tuomaanpäivään. Tuomaanpäivää vietettiin paitasillaan pirtin oljilla, Jukolan veljesten tapaan.

22. - 23.12. Pesäpäivät

Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa 21. - 24.12 on laajalla alueella Suomessa kutsuttu pesäpäiviksi. Niihin kuuluu talvipäivän seisaus, jona auringon sanotaan olevan kolme päivää kannallaan eli pesässään.

Jouluaattoa edeltävä päivä 23.12. on jouluaatonaatto.

24.12. Sunnuntai - 4. adventtisunnuntai - Pyhä adventti

Vuonna 2017 neljäs adventtisunnuntai ja jouluaatto osuvat samalle päivälle. Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on omistettu Marialle. Neljäs kynttilä symboloi rakkautta.

24.12. Sunnuntai
Jouluaatto


Jouluaatto on vuoden odotetuin ja suurin juhlapäivä, vaikka onkin vasta aatto. Adventtiajan jälkeen jouluaattona alkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 12 päivän mittainen jouluaika, joka kestää loppaiseen saakka. Kello kaksitoista alkaa monien suomalaiskotien jouluaaton vietto. Tällöin välitetään television ja radion kautta Suomen Turusta joulurauhan julistus koko maahan. Tässä vanhanaikaisessa pergamenttikääreestä luetussa tekstissä kehotetaan kansalaisia viettämään juhlaa hartaasti ja rauhallisesti ja toivotetaan kaikille hyvää joulua. Viimeistään tässä vaiheessa virittäytyy nykysuomalainenkin joulutunnelmaan. Joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnutaan joulupuurolle. Suomalainen joulupuuro on riisistä valmistettua puuroa, johon on kätketty manteli. Sille, jonka lautaselle manteli osuu, uskotaan tulevan erityisen onnellinen uusi vuosi. Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille. Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille. Nyt lähes joka toinen suomalainen käy omaistensa haudoilla hiljentymässä jouluaattona. Haudalla hiljentymisen jälkeen mennään aattohartauteen kirkkoon. Jouluaatto on täynnä joulun taikaa, pitkän joulun odotuksen vihdoin päättyessä. Monille joulun tärkein hetki on se, kun joulupukki saapuu kera joululahjojensa.

25.12. Maanantai
Joulupäivä


Virallisesti joulu koittaa joulupäivänä, joka on Jeesuksen syntymän muistopäivä. Joulupäivä on muiden joulun juhlapäivien tapaan täynnä joulun perinteitä ja hiljentymistä joulun tunnelmiin.

Suomessa joulupäivä vietetään useimmiten perinteisesti rauhallisesti kotona. Lapset leikkivät uusilla leluillaan tai pelaavat lautapelejä, aikuiset kuuntelevat joulumusiikkia, lukevat tai vain lepäilevät ja nauttivat joulurauhasta. Kotoa poistutaan yleensä vain joulukirkkoon.

Joulupäivän jumalanpalvelus on aamuvarhaisella ja silloin kynttilöiden valaisema kirkko on kauneimmillaan. Ennen joulukirkkoon mentiin hevosen vetämässä reessä ja kirkosta pois tullessa ajettiin kilpaa kotiin. Ensin kotiin päässeellä uskottiin olevan seuraavana vuonna paras sato-onni.

Reki oli yleensä täynnä väkeä ja reen jalaksillakin oli kyytiläisiä. Valjaissa kilisivät kulkuset. Nykyisinkin joulupäivän kirkossa on paljon väkeä, mutta moni on korvannut sen aattoillan hartaudella. Joka tapauksessa joulun aikaan kirkossa käy moni sellainenkin, joka ei muuten juurikaan kirkossa käy.

26.12. Tiistai
Tapani - Tapaninpäivä, 2. joulupäivä


Kun joulupäivää on vietetty kirkkomatkalla taikka muuten vain hiljaisesti kotona, lähdetään tapanina liikekannalle, kyläilemään ja huvittelemaan. Tapaninpäivän perinteitä ovat rekiretket, joiden sijaan nykyisin useimmat ajelevat tapania autoillaan.

Tapaninpäivä on aina ollut perinteinen kyläilypäivä. Vastakohtana joulupäivälle tapaninpäivänä on aika leikkiä, laulaa, tanssia, näytellä ja ulkoilla. Erityishuomion kohteena ovat hevoset. Tapaninpäivähän on kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen muistopäivä. Legendan mukaan tämä Herodeksen tallirenki ilmoitti isännälleen, että Kristus oli syntynyt, mutta Herodes ei sitä uskonut. Hän sanoi, että jos tuo oli totta, hänen lautasellaan oleva kukko herätköön henkiin ja kiekukoon. Kukko heräsi ja kiekui "Kristus on syntynyt" ja Herodes antoi kivittää Stefanuksen.

27.12. Keskiviikko - Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)
Johannes Evankelista


Päivän kunniaksi tanssitaan ja leikitään.

Arkipyhät

1770-luvulle saakka joulunpyhiä oli nykyisen kahden sijasta neljä - pyhiä olivat myös kaksi tapaninpäivän jälkeistä päivää. Kansa nimitti näitä arki-, keski- tai pikkupyhiksi.

Arkipyhät olivat puolipyhiä, kaikkea pientä oli sopivaa tehdä, mutta ei ihan uurastaa siten, kuten tavallisena arkena. Arkipyhinä järjestettiin eri puolilla maata paljon talkoita. Näiden päivien ohjelmaan kuuluivat myös nuorten leikit ja tanssit, usein juuri talkoiden päätteeksi. Leikkejä olivat hanhiset, joutseniset, panttileikit, kumppaniset, kivikätköiset, liinanmyyjäiset, ämmä-äijäiset jne. Jos nuoret eivät saaneet lupaa tanssiin, he olivat konstisilla: hyppyyttivät risaa, kätkivät sormusta ja olivat sokkosilla ja parisilla. Pojat vetivät sormikoukkua, väkikarttua ja kissanhäntää. Niissä olivat tytötkin mukana. Mutta kun pojat painivat sylipainia, käsivarsipainia ja rintapainia, niin tytöt saivat seurata ihaillen syrjempää.

28.12. Torstai
Viattomain lasten päivä


Ns. neljäs joulupäivä. Sallittuja vain pienet työt, kuten kutominen.

29.12. Perjantai

Ns. viides joulupäivä. Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juoman keruuastioita.

31.12. Sunnuntai
Uudenvuodenaatto


Uudenvuodenaattona luodaan silmäys menneeseen vuoteen ja juhlitaan tulevaa vuotta. Uusivuosi mielletään osaksi joulun jälkipyhiä. Näihin juhliin liittyvät tinan valanta ja ilotulitukset - sekä uudenvuoden lupaukset.
TAMMIKUU 2018

Hämäläismurteissa tammi tarkoittaa napaa, akselia ja keskipuuta. Tammikuu on keskellä vuotta.
1.1. Maanantai
Uudenvuodenpäivä


Uuden vuoden kukin aloittaa tavallaan. Uuteen vuoteen liittyy suuri määrä uskomuksia ja tapoja ja vuoden vaihtuessa on myös luettu enteitä. Pahat voimatkin lähtevät liikkeelle ja voivat uhata hyvinvointia, mutta noudattamalla oikeita menettelyjä epäonni torjutaan ja uusi vuosi alkaa onnellisesti ja menestyksekkäänä.

6.1. Lauantai
Loppiainen


Loppiainen lopettaa kirkollisten joulunpyhien sarjan ja siitä se on saanut nimensäkin. Loppiaisena ehtii vielä viettää hetken joulun tunnelmissa, mutta loppiaisen jälkeen koittaa taas arki.

Tutustu loppiaiseen!
13.1. Lauantai
Nuutinpäivä


Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan eli 13. tammikuuta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta. Joulun kaikkia perinteitä kunnioittavat viettävät vielä nuutinpäivää. Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet nuuttipukkeineen, kulkivat aikoinaan talosta taloon. Näkeepä onnekas nuuttipukkeja kierroksellaan vielä nykyisinkin. Vanhan kansan aikaan Nuutin päivänä alkoi joulun pyhien jälkeen arki, käteen otettiin sontarikko ja eteen kaalikuppi. Tutustu nuutinpäivään!

25.1. Torstai
Paavali - Paavalin päivä


Pisimmillään joulu on kestänyt kansan parissa Paavalin päivään saakka. Anterus (30.11.) joulun aloittaa, hyvä Tuomas (21.12.) tuo sisään, paha Paavali panee pois.
Joulukalenteri
Joulukello Joulukalenteri

Jättikokoinen joulukalenteri. Piazza Castello, Torino, Italia. Kalenterin suunnitteli Emanuele Luzzati. 16.12.2011.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Marco
*** tunturisusi.com linkit ***