Tiaiset
Kuvassa yllä valkopäätiainen. - Kuva Copyright © Людмила Соколова - All Rights Reserved.

Valkopäätiainen (Cyanistes cyanus) (Pallas, 1770)

Valkopäätiainen muistuttaa suuresti sinitiaista, mutta on pitempipyrstöinen. Pyrstön reunukset ovat laajalti valkoiset. Pää on vaalea, lukuun ottamatta kapeaa, tummansinistä juovaa, joka kulkee silmän kautta niskaan. Selkäpuoli on harmaansinertävä ja vatsapuoli valkoinen. Siivellä on valkoiset kuviot. Hyvin vaaleista sinitiaisista ja kaikista muistakin meikäläisistä tiaisista valkopäätiainen eroaa helposti valkoisen leuan ja kurkun ansiosta.

Valkopäätiainen

Valkopäätiainen. - Kuva Copyright © Jargal Lamjav - All Rights Reserved.

Valkopäätiainen on pituudeltaan 12 - 13 cm, ja sillä on painoa 11 - 13 g.

Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen sivulla valkopäätiaista kuvataan osuvasti. Se on sinivalkoisine olemuksineen "suorastaan yltiösuomalainen" ja samalla myös "valkoinen idänihme".

2000-luvulla, vuoteen 2010 mennessä, tehtiin Suomessa havainnot 13 valkopäätiaisyksilöstä. (Suomen lintuatlas)

Valkopäätiainen

Kuvassa Kurtakon valkopäätiainen 23.1.2015.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Teuvo Hietajärvi - Värriön luontopäiväkirja
Kuva käytetty luvalla.




Kurtakon valkopäätiainen 2014 - 2015

Videolla: Valkopäätiainen kuvattu 20.12.2014 Kurtakossa (Kolarin kunnassa). Kyseinen lintu havaittiin ensimmäisen kerran tällä ruokintapaikalla 8.11.2014. Havaintopaikkana on vapaa-ajan asunto, jossa on käyty yleensä viikonloppuisin, jolloin havainnot on tehty.

Vuoden vaihduttua, 23.1.2015 valkopäätiainen majaili edelleen Kurtakossa. Näin pitkäaikainen samoilla sijoilla olo ei ole valkopäätiaiselle kovinkaan poikkeuksellista. Aiemmista tapauksista, pisin yhtäjaksoinen vierailu kesti hulppeasti yli vuoden (459 vrk). Tuolloin valkopäätiaisyksilö asusteli Turussa. Kolaria edeltäneistä 30 havainnosta kymmenessä lintu on pysytellyt samoilla sijoillaan yli kuukauden.

Kolarin Kurtakon valkopäätiainen keräsi kuukausien kuluessa paikalle runsaasti lintubongareita sekä Suomesta, että muualtakin Euroopasta.

Ravinto

Erityisesti joenvarsien lehtimetsissä viihtyvän valkopäätiaisen ravintona ovat hyönteiset, hyönteisten toukat ja munat. Talvisin siemenet.

Valkopäätiainen

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © jargals004
Photo used with permission.

Laulu ja muut äänet

Kutsuääni muistuttaa pyrstötiaisen hienoa "tserr"-ääntä. Varoitus tuo mieleen talitiaisen. Valkopäätiaisen laulu on korkea trilli, joka poikkeaa hieman sinitiaisen vienosta sirinästä.

Kanta on runsas ja vakaa

Laajalla esinntymisalueellaan valkopäätiaisia on runsaasti ja kanta on vakaa, eli ei mitenkään uhanalainen. (BirdLife International: Azure Tit Parus cyanus)

Valkopäätiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sergey Pisarevskiy

Levinneisyys

Valkopäätiaista tavataan Tyyneltämereltä Itä-Eurooppaan, Siperian eteläpuolella. Laji on paikkalintu, vaikka joskus esiintyy lyhytmatkaista vaeltelua. Sen elinalueen laajuus on 1 - 10 miljoonaa neliökilometriä, Euroopan kannan koko on 5 800 - 22 000 yksilöä ja sen kanta on elinvoimainen. Suomessa lajia on havaittu noin 30 kertaa, ja nykyään havaintoja kertyy vain satunnaisesti. 1970-luvulla laji pesi varmuudella kahdesti, Tohmajärvellä ja Turussa. Valkopäätiainen havaittiin vuonna 2007 Uuraisilla (Rariteettikomitea ei ole vielä tarkastanut havaintoa) ja 30. tammikuuta vuonna 2010 Siikajoella. (Levinneisyys:Wikipedia)

Valkopäätiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ján Svetlík

Pesintä

Pesä on puunkolossa, yleensä 2 - 4 metrin korkeudessa. Pesäpaikan lähettyvillä on tavallisesti pensaikkoinen joenranta, niitty tai ruovikkojärvi.

Valkopäätiainen kutoo sammalesta, ruohonkorsista ja karvoista tiiviin pesän. Venäjällä muninta-aika on toukokuun puolivälissä. Munia on 9 - 11 ja ne ovat valkoisia ja punertavapilkkuisia.

Naaras hautoo 13 - 14 vrk. Poikaset jättävät pesän yleensä kesäkuun jälkipuoliskolla, mutta perhe pysyttelee yhdessä vielä lokakuussa.

Valkopäätiainen

Valkopäätiainen. - Kuva Copyright © Jargal Lamjav - All Rights Reserved.



Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Tiaiset