|
|
APPALOOSA
Amerikkalaisen appaloosan täplikäs karva on peräisin espanjalaisten
valloittajien mukanaan tuomista hevosista. Appaloosaa pidetään Yhdysvalloissa
omana rotunaan, vaikka täplikkäitä hevosia esiintyy monissa muissa roduissa.
Appaloosahevosia käyttivät erityisesti nez percet, jotka elivät
pääosin nykyisessä Pohjois-Idahossa, Oregonin koillisosassa sekä Washingtonin
kaakkoisosassa. Nez percet asuttivat myös Palousejoen rantoja - ja tämän
joen mukaisesti sai nimensä täplikäs appaloosa.
Nez perceitä pidetään yleisesti ensimmäisenä hevosten järjestelmällistä
kasvatusta harrastaneena intiaaniheimona. 1800-luvun lopulla, heimon joutuessa
antautumaan Yhdysvaltain armeijalle, sen hevoset joko tapettiin, otettiin
kiinni taikka laskettiin vapauteen. Vasta 1920-luvulla harvoja jäljellä
olevia appaloosia koottiin yhteen ja rotua alettiin jälleen jalostaa.
Nykyisin appaloosia näkee laajasti kaikissa lännenratsastuslajeissa
ja muissa hevoskilpailun muodoissa ja näyttelyissä.
Ominaisuuksia
Appaloosa on nopea ja ketterä hevonen, sekä luonteeltaan
tottelevainen.
Se on tyypillinen karjahevonen, pieni ja tiivisrunkoinen.
Pää on hienopiirteinen. Appaloosalla on hyvin muodostunut kaula,
lyhyt ja vahva selkä, voimakas takaosa ja vahvat jalat.
Appaloosan säkäkorkeus on 142 - 152 cm. Jouhet, eli häntä ja harja ovat melko ohuet
ja lyhyet.
Pienet kaviot ovat mustavalkoraidalliset.
Sierainten ympäryksen iho, huulet ja sukuelimet ovat kirjavat.
Rodun erikoispiirteitä on myös valkoinen silmän kovakalvo.
Appaloosan värit ja kuviointi
Appaloosan karvapeite on selväpiirteisen läiskikäs taikka täplikäs, eli tiikerinkirjava. Useita värimuunnoksia
esiintyy. Hevonen voi olla täplikäs kauttaaltaan tai ainoastaan
lautasten päältä.
Appaloosat jaetaan karvapeitteen kuvioiden perusteella erilaisiin värityyppeihin,
jotka ovat yhteisiä kaikenrotuisille tiikerinkirjaville hevosille.
Appaloosan yleisin värimuunnos on kimo.
Appaloosa voi olla pohjaväriltään rautias, musta, ruskea, valkoinen, palomino, ruunikko tai harmaa.
Appaloosa Horse Club (USA) tunnustaa 13 eri pohjaväriä, joihin liittyy kuviointi.
Kuviointi voi olla pilkullinen, lumihiutale-, loimi-, tai huurrekuvioinen tai meleerattu.
Appaloosa voi olla myös yksivärinen.
Yksivärinen appaloosa voidaan hyväksyä, mikäli se täyttää muita tärkeitä kriteereitä, joita ovat muun muassa selvästi
täplikäs iho turvassa ja sukuelinten alueella, raitakaviot myös niissä jaloissa, joissa ei ole valkoisia sukkia; ja
silmän valkoinen kovakalvo.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
cindy47452 *Kuva alla Copyright
Anne Norman
|
|
|
APPALOOSATYYPIT KUVIOINNIN MUKAAN
Leopardi - Leopard Pattern
Leopardikuvioinen eli täystiikerinkirjava appaloosa on perusväritykseltään kauttaaltaan valkoinen - sen valkoinen
pinta on kauttaaltaan mustien tai ruskeiden, noin 2 - 8 cm suuruisten,
pyöreiden läiskien kuvioimaa.
Hieman samoin kuin leopardilla, tai pikemminkin dalmatiankoiralla.
Harvapilkkuinen leopardi - Few Spot Leopard
Harvapilkkuinen leopardi eli valkoinen tiikerinkirjava appaloosa on perusväritykseltään kauttaaltaan valkoinen - sen valkoisessa
pinnassa on vähäisemmässä määrin, taikka tuskin lainkaan,
pienikokoista täpläkuviointia. Täpliä voi vähäisimmillään
olla yksi, tai kaksi. Tiikerinkirjava-nimityksestään huolimatta kuviointi ei muistuta
tiikerin juovikkuutta - vaan se on leopardimaista täplikkyyttä.
Ihannetapauksessa tällä appaloosalla on tummat jouhet, tummat, kärjistään valkoiset korvat
ja tummia kohtia jalkojen nivelissä.
Lumihiutale - Snowflake Pattern
Appaloosa on perusväritykseltään tumma -
ja sen tumman värityksen pinnassa on "lumihiutaleita" eli valkoisia täpliä taikka
läiskiä, enemmän taikka vähemmän. Voi esiintyä yhdessä jonkin toisen kuviointityypin
kanssa ja muuttua iän myötä.
Loimi - Blanket Pattern
Loimikuvio esiintyy mustalla, rautiaalla tai harmaalla
appaloosalla. Takaosa on valkoinen - pienemmältä taikka isommalta alueelta -
valkoisuus voi yltää hännänjuuresta niskaan loimen tapaan.
Valkoinen osa voi olla täysin valkoinen (white blanket) tai täplikäs (spotted blanket) jolloin
valkoisella pohjalla
on samanvärisiä täpliä ja kuvioita, kuin on pohjaväri valkoisen
värin ulkopuolisissa osissa.
Meleerattu, marmori - Varnish roan, Marble pattern
Pohjaväri voi vaihdella, koko ruumis on usein vain päätä
lukuun ottamatta tummien ja valkoisten karvojen peittämä (päistärikkö)
ja sillä kuviot ovat vaihtelevia, hämärästi erottuvia merkkejä
tai tummia leoparditäpliä. Voi esiintyä yhdessä jonkin toisen kuviointityypin
kanssa ja muuttua iän myötä.
Huurre - Frost pattern
Hyvin samanlainen, kuin meleerattu, mutta valkoinen väri esiintyy vain selässä, niskassa
ja kupeilla - tummassa perusvärissä näkyy epäselviä,
savuisen utuisia vaaleita merkkejä tai valkoisia täpliä lautasilla. Voi esiintyä yhdessä jonkin toisen kuviointityypin
kanssa ja muuttua iän myötä.
Lisää appaloosakuvia
All rights reserved
*Kuva vasemmalla, leopardi appaloosa Copyright - All rights reserved:
© Monday Morning Photography
- Used with permission.
|
|
Appaloosien jalostusta
Nez percet ja heidän lähisukulaisensa
cayusat harrastivat huolellista ja pitkälle menevää hevosten
jalostustyötä, jonka avulla he vähitellen loivat tarkoituksiinsa sopivien
hevosten, appaloosien, muodostamia suunnattomia hevoslaumoja. Heikoimmat
oriit nez percet kastroivat, niin että ne eivät voineet olla jatkamassa sukua.
Heidän appaloosansa olivat sotaratsuina kuuluisia ylivoimaisesta nopeudesta
ja kestävyydestään.
Meriweter Lewis mainitsee ensimmäisen kerran
kirjallisessa tuotannossaan nez perceiden hevosen, joka mitä ilmeisimmin
on juuri appaloosien esi-isä. Hän kuvailee muutamia nez perceiden hevosia,
joille olivat tunnusomaisia suuret, siellä täällä olevat, tummanruskeaan
ja muihin tummiin värisävyihin sekoittuneet valkoiset täplät.
Appaloosillakin sotamaalaus
Vuonna 1820, Alexander Ross Hudson Bay-komppaniasta pani merkille,
että nez percet asettivat etusijalle kokonaan valkoiset hevoset, jotka
oli varustettu sotamaalauksella: tähän kuuluivat lukuisat hieroglyfiset merkit
sekä punaiset ja keltaiset viirut, joita pää ja kaula olivat kirjavanaan.
Harja oli maalattu mustaksi, häntä punaiseksi, jälkimmäinen oli lisäksi
sidottu solmulle ja leikattu lyhyeksi.
Niin ratsastaja kuin ratsukin
olivat siinä määrin punaisella, sinisellä ja keltaisella okralla voideltuja,
ettei kukaan pystynyt sanomaan, mikä oli kummankin luonnollinen väri.
Kuitenkin, tähän aikaan kysytyimpiä valkoisten hevosten jälkeen olivat
täplikkäät tai mustavalkoiset ratsut. Kuuluisat soturit käyttivät niitä
kaikkein mieluimmin ja ne arvioitiinkin kaksi tai kolme kertaa muita hevosia
kalliimmiksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
cindy47452
*Kuva vasemmalla, leopardi appaloosa, Copyright
Karakal
|
|
Appaloosien edut intiaanien käytössä
Appaloosat eivät olleet pelkästään ulkomuodoltaan komeita, vaan olivat
yleensä kookkaampia ja painavampia kuin tasankojen keskivertohevoset.
Ne olivat myös hyvin varmakäyntisiä ja kestäviä. Nez perceiden eli sahaptinien liikkuessa
appaloosillaan ylätasangoilla, ne sopeutuivat hyvin seudun vaihtelevaan maapohjaan
ja kykenivät kulkemaan niin vaikeakulkuisessa, metsäisessä, kuin
vuoristoisessakin maastossa yhtä helposti.
Nez perce-intiaanien eli sahaptinien tunnus nykyisin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla appaloosa loimi, Copyright
Chris ODonnell
|
|
Appaloosa
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© turtle dubh
- Used with permission.
|
|
|