www.tunturisusi.com
ILVES (Lynx lynx)

Ilves kuuluu petoeläinten lahkon Carnivora, kissaeläinten heimon Felidae, pieniin kissapetoihin Felinae. Ilveslajeja maailmassa on viisi ja yksi niistä on meidän ilveksemme euraasianilves (Lynx lynx), lyhyemmin vain ilves - josta englanniksi käytetään myös nimeä Siberian Lynx eli siperianilves. Meidän ilveksemme kuuluu yhdessä kolmen muun ilveksen kanssa Lynx-sukuun. Nämä muut kolme Lynx-sukuista ilvestä ovat espanjanilves eli pantteri-ilves Iberian niemimaalla Espanjassa ja Portugalissa, sekä punailves ja kanadanilves Amerikassa. Viides ilves on aavikkoilves eli karakali. Aavikkoilves kuitenkin kuuluu eri sukuun kuin muut neljä. Aavikkoilveksen suku on Caracal - ja aavikkoilves on sukunsa ainut edustaja.

Ilves

Tuntomerkit

Ruumiin pituus 70 - 140 cm, hartiakorkeus voi olla 75 cm ja häntä 15 - 25 cm. Korvien pituus ilman kärkitupsua on 7,5 - 10 cm. Paino 8 - 25 kg, uros on naarasta kookkaampi.

Ilveksen tiheä turkki on väritykseltään kesäisin punaharmaa - talvisin harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita taikka mustia täpliä, pilkkuja taikka juovia. Vanhastaan ilvekset on kansan parissa luokiteltu kolmeen tyyppiin tämän pilkullisuuden mukaan - tällä luokittelulla ei siis ole tieteellistä pohjaa. Niinsanotulla "kissailveksellä" pilkkuja on selässä selvästi erottuvina ja kolmessa rivissä. "Kettuilveksellä" pilkkuja on ainoastaan jaloissa ja säärissä. "Susi-ilveksellä" selkeät täplät puuttuvat - sillä on epäselviä laikkuja muualla paitsi selässä, jossa musta väri sulautuu kahdeksi pitkittäisjuovaksi. Kannattaa huomioida, että samassa pentueessa pennuilla voivat pilkullisuudet olla erilaisia. Korvat ovat tupsupäiset. Korvat ovat takaa vaaleat ja näkyvät hämärässä hyvin. Ilveksen häntä on "kuin puukolla katkaistu töpöhäntä" ja mustakärkinen.
Ilveksen pää on pieni, väriltään ruskean, valkean ja mustan kirjava. Kissaeläinten tavoin ilvekset näkevät pimeässä. Niiden silmät ovat suuret ja silmän sarveiskalvot ovat peilimäiset. Silmien väri on keltainen ja muoto pyöreä. Ilveksen leuat ovat kuten kissaeläinten yleensäkin, lyhyet ja voimakkaat. Kulmahampaat ovat pitkät ja terävät ja ne sopivat hyvin saaliin kiinnipitämiseen. Raateluhampaat puolestaan ovat kehittyneet lihan paloitteluun sopiviksi välineiksi. Jäätyneen lihan raatelemisessa ilveksellä on vaikeuksia.

Ilveksen jalat ovat suhteellisesti pidemmät kuin kotikissalla. Jaloissa käpälät ovat suuret. Ilves on kissaeläinten tapaan varvasastuja, joka liikkuu tavallisimmin käyden. Myös ravia ja laukkaa mennään silloin, kun kiire yllättää. Saalistustilanteissa ilves voi tehdä jopa kahdeksan metrin pituisia loikkia. Ja kissaeläinten tavoin ilveskin kykenee vetämään kynnet sisään. Kynnet ovat näkyvissä ilveksen jäljissä vain poikkeustapauksissa, kuten kovalla hangella. Käpälästä jää hangelle suden jälkeä pienempi jälki - kooltaan noin 8x8 cm.

Ilveksen tassun jälki

Esiintyminen

Ilvestä tavataan Suomessa koko maassa. Se on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. 1950-luvulla elettiin ilveksen suhteen kriittisiä aikoja, sillä ilveskanta oli romahtanut ja koko maassa oli jäljellä enää kymmenkunta ilvestä. Ilves rauhoitettiin vuonna 1962 ja siitä kanta alkoi toipua. Ilveksen elinpiiri eli reviiri vaihtelee kooltaan ja on 100:n ja 1000:n neliökilometrin välillä. Uroksella elinpiiri on kooltaan suurempi ja sen elinalueella voi elää useampiakin naaraita. Ilves on liikkeellä hämärän aikaan ja öisin, jolloin se pimeässäkin kissaeläinten tapaan hyvin näkee, mutta joskus myös päiväaikaan. Yhden yön kuluessa ilves voi saalista etsiessään pisimmillään taittaa taivalta yli 20 kilometriäkin. Vaikka ilves parhaiten viihtyykin syrjäisillä metsäalueilla, on se muuttuneissa oloissa sopeutunut asustelemaan myös ihmisasutuksen lähettyvillä ja siten siitä voidaan käyttää osuvaa nimitystä kulttuuripeto.
Ravinto ja saalistus

Ilves on lihansyöjä. Se syö myös raatoja. Saalisvalikoimaan kuuluvat erikokoiset eläimet pikkujyrsijöistä poroihin ja peuroihin. Jänikset ja muut pikkunisäkkäät ovat ilveksen pääravintoa - myös valkohäntäpeurat ja porot poronhoitoalueella ovat ilveksen saaliseläimiä. Myös linnut jäävät tämän nopean saalistajan kynsiin. Kissaeläinten tyypilliseen tapaan saalistaa ilveskin. Ensiksi se hiipii matalana ja huomaamattomasti saaliinsa lähelle - ja tekee loppuvaiheessa rajun yllätyshyökkäyksen mahtavilla loikillaan! Jos saalis ei heti tässä vaiheessa jää ilveksen kynsiin, voi seurata lyhyt ja raju takaa-ajo. Pitkään takaa-ajoon ei sprintterin ominaisuuksin varustettu ilves kykene. Saalistamisessa ilvekselle tärkeä aisti on kuulo - kuuloaistinsa avulla se paikantaa saaliinsa. Näköaisti ilveksellä on kohtuullisen hyvä, kun taas hajuaisti on heikompi, kuin muilla suurpedoillamme. Suurissa saaliseläimissä kaulassa siisti purentajälki, paisteista on monesti syöty vain osa. Peittää joskus saaliinsa, mutta ei palaa sille yhtä varmasti kuin karhu. Jäätyneen lihan kanssa ilves on vaikeuksissa. Useinkin kova pakkanen aiheuttaa sen, että ilves ei kykene hyödyntämään saalistamaansa eläintä kokonaan. Etelässä pystyy käyttämään saaliinsa ja haaskan paremmin, pohjoisessa kova pakkanen estää usein ilvestä syömästä koko ruhoa.

Lisääntyminen

Ilveksen kiima-aika sijoittuu helmi-maaliskuulle. Uroksilla voi tällöin olla rajuja kiimataisteluita. Taistelut voivat olla niin rajuja, että heikompi yksilö joutuu suinpäin pakenemaan tai haavoittuu hengenvaarallisesti. Kantoaika on 63 - 72 vuorokautta. Pentuja syntyy tavallisesti 2 - 3. Ensimmäiset pari viikkoaan pennut ovat sokeita - sitten niitten silmät avautuvat. Pennut ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen asti. Sukukypsyyden naaras saavuttaa keväällä juuri ennen kuin se täyttää kaksi vuotta, uros vuotta myöhemmin. Ilves voi luonnossa saavuttaa 17 vuoden iän.

Ilvesten määrä vuonna 2009 noin 2000

RKTL:n lokakuussa vuonna 2009 ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1905-2060 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1485-1560 yksilöä.

Ilveksiä kaadetaan runsaasti 2009-2010

Maa- ja metsätalousministeriö on syksyllä 2009 antanut luvan kaataa 340 ilvestä talven 2009 - 2010 aikana. Määrä on 120 eläintä enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) esittää kestäväksi verotukseksi. Ministeriön mukaan poikkeuksellisella toimenpiteellä pyritään hidastamaan ilveskannan kasvua. Poronhoitoalueen ulkopuolella suurimman sallitun saalismäärän nostaminen katsottiin erityisen tarpeelliseksi ilveksenvastaisen mielialan lisääntymisen estämiseksi. Määrän nostamisen katsottiin myös hidastavan kannan kasvua tihentymäalueilla. Ilveksen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Ympäristöhallinto ja luontojärjestöt ovat vastustaneet suurimman sallitun saalismäärän nostoa ja vaativat pitäytymistä RKTL:n esittämissä verotusmäärissä.
Tutkimustenkin mukaan suomalaiset suhtautuvat petoeläimistämme ilvekseen kaikkein myönteisimmin. Ilvestä ei pelätä saatika kammota, kuten sutta taikka karhua. Eikäpähän se mikään ihme olekaan. Kissamaisine olemuksineen, tupsukorvineen ja sulavalinjaisine, kauniine piirteineen ilves on upea eläin, johon on helppoa liittää myönteisiä ajatuksia ja tuntemuksia.

Hämeen vaakuna Hämeen maakuntavaakunaa koristaa ilves.

Hyvin harvoin ilveksen pääsee kuitenkaan luonnossa näkemään, sillä tarkkojen aistiensa avulla se karttaa ihmistä. Ahdistettuna ilves saattaa kiivetä pakosalle puuhun, josta se sähisten osoittaa ylenkatsettaan ahdistelijalleen. Luontaisia vihollisia ilveksellä ei ole - mutta suden kohtaamista se karttaa. Ilves on yksineläjä. Lukuun ottamatta sitä noin yhdeksän kuukauden pituista ajanjaksoa, jonka pennut seuraavat emoaan, on hyvin epätavallista jos kaksi aikuista ilvestä on yhdessä. Yksin, äänettömästi illan varjoissa ja yön pimeydessä liikkuillen, ilves säilyttää salaperäisyyttään ja mystisyyttäänkin.

Silmälläpidettävä laji. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan, että ilves on silmälläpidettävä laji (NT, Near Threatened). Eli se on taantunut tai harvinainen laji, joka lähes täyttää uhanalaisuuden kriteerit. Ryhmään lasketaan myös huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia.

Ilves muualla Euraasiassa

Ilves on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle läntisestä Euroopasta aina kaukaisimpiin, itäisiin Aasian ja Siperian kolkkiin - sinne, missä Tyynen valtameren hiljaiset aallot vyöryvät Sahalinin saaren vieläkin hiljaisemmille rannoille. Sahalin on äärimmäisen sijaintinsa vuoksi myös sikäli poikkeuksellinen paikka, että sinne ilvekset ovat levittäytyneet vasta 1900-luvulla. Pohjoisessa ilveksistä on tehty havainto aivan Aasian mantereen reunalta, 72° pohjoista leveyttä. Etelän suunnalla ilvekset elävät Iranin ja Intian pohjoisissa osissa. Ilves on siten yksi kaikkein laajimmalle levittäytyneistä kissaeläimistä. Vaikka ilves asusteleekin enimmäkseen metsäseuduilla, niin sitä tavataan myös kallioisilta, aavikkomaisilta seuduilta ja se nousee joskus vuoriseuduilla, kuten Himalajalla, puurajan yläpuolellekin.

Ilves oli levittäytynyt aikoinaan laajalti Eurooppaan. Se on puuttunut alkuperäiseläimenä vain Pyreneitten niemimaalta (siellä elää Pyreneitten vuoriston eristämänä omalla alueellaan espanjanilves) sekä saarivaltioista - Englannista, Tanskasta ja Islannista. Myös Pohjoismaiden pohjoisimmat, tundramaiset osat, Kreikan eteläisimmät osat ja Välimeren saaret, Sardiniaa lukuun ottamatta, ovat olleet ilveksettömiä. 1900-luvun puoliväliin tultaessa ilves oli tapettu sukupuuttoon laajoilta alueilta Euroopan keski- ja länsiosista. Tällä hetkellä ilvestä yritetään palauttaa monien maiden eläimistöön ja siinä on saavutettu myös positiivisia tuloksia. Koko Euroopan ilvesmäärä tällä hetkellä on noin 7000 yksilöä.
Ilves Lynx lynx Lähteinä:
Wild Lynx Ry
Suomensuurpedot.fi
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä
IUCN Red list
Kaleva 20.11.2009

Jälki lumessa kuvat Copyright Wild Lynx Ry.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ilves sivun yläreunassa Copyright Property#1
*Iso kuva sivun keskellä Copyright Andreas Solberg
*Pieni kuva toiseksi alimpana Copyright BrianScott
*Kuva ilveksestä sivun alareunassa Copyright Tambako the Jaguar





Tunturisuden eläinsivut karhuista kameleihin

| Karhu | Susi | Ilves | Ahma | Orava | Näätä | Kettu | Naali | Jääkarhu | Hirvieläimet | Panda | Simpanssi | Kissaeläimet | Hevoset | Koirat | Kamelit ja kamelikaravaanit | Suloiset piikkipallot siilit | Dinosaurukset |
www.tunturisusi.com