Tiaiset
Kuvassa yllä vasemmalta: kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen ja hömötiainen.

Tiaiset (Paridae - Parus)

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon kuuluvassa tiaisten (Paridae) heimossa on kolme sukua ja 55 lajia. Suurin suvuista on tiaiset (Parus) - siihen kuuluu 53 lajia. Suomessa tiaislajeja on tavattu kahdeksan: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Tiaiset ovat pieniä pieniä ja vilkkaita, usein hyvin pelottomia lintuja, joilla on pyöreä pää, lyhyt kaula ja lyhyet, pyöreäpäiset siivet. Ne ovat yleensä paikkalintuja. Tiaisten muita, tyypillisiä piirteitä ovat kartionmuotoinen nokka, tuuhea höyhenpuku ja tukevat koivet. Pyrstö on yleensä lovipäinen. Sukupuolet ovat useimmiten samannäköiset. Äänet ovat yleensä kirkkaita vihellyksiä, trillejä tai hennompia yhteysääniä, jotka ovat kaikilla lajeilla samantapaisia. Pesä on kolossa, ja sen eräät lajit itse kaivertavat, muiden hakeutuessa luonnonkoloihin tai ihmisen rakentamiin pönttöihin. Hyönteisten lisäksi tiaiset syövät paljon siemeniä ja siksi ne ovat lintulautojen vakiovieraita.
Tiaisten talviruokinta

Tiaisille sopivaa talviruokaa ovat auringonkukansiemen, kookosrasva, maapähkinä (pienet lajit suosivat murskattua pähkinää), rasva ja tali (ihra ja silava) sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.

Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla. Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, mutta jos pähkinää ei ole tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä. Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla.

Lintuja ei pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut eivät yleensä syö ruista tai riisiä. Emme myöskään suosittele leivän tai leivänmurujen tarjoamista lintulaudalla, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. (BirdLife Suomi).
Talitiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva talitiainen - Copyright Luc Viatour


Talitiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva talitiaisen pesä munineen - Copyright nottsexminer




TALITIAINEN (Parus major)

Kaikille tuttu talitiainen on suurin tiaisemme. Hohtavan mustaa päätä koristavat valkoiset posket. Musta leukalappu jatkuu leveänä juovana läpi koko vatsapuolen. Muutoin alapuoli on puhtaan keltainen, selkäpuoli vihertävän siniharmaa. Niskassa on vaalea kellahtava täplä.

Tiaisten joukossa vain sinitiainen kilvoittelee talitiaisen kanssa sulka- ja höyhenpuvun loistokkaassa värikkyydessä. Luontomme hätkähdyttävimpiin väriyhdistelmiin kuuluu talitiaisen keltaisen rinnan, ja sitä halkovan mustan, samettisen vyön välinen kontrasti. Tutkimuksissa on havaittu, että talitiaiskoiraan mustan juovan laajuus on menestyksen merkki. Mitä isojuovaisempia ovat koiraat, sitä paremmin niiden poikaset selviytyvät.

Utelias ja seurallinen talitiainen kuuluu talvisin lintulautojen vakiovieraisiin. Jo pesimäkauden alussa, helmi- maaliskuussa kaikuvat maisemassa talitiaisten laulut ti-ti-tyy tai tiffifyy tiffifyy tiffifyy. Talitiaiset hajaantuvat lehteviin metsiin, joissa ne ovatkin sitten osa äänimaailmaa pitkälle kesään asti. Osa tiaisista ei muuta maisemaa, vaan pysyttäytyy pihapiireissä ja puistoissa.

Talitiaisen pesimäpiirin sydämenä toimii pesäkolo, joka usein on ontossa puussa tai linnunpöntössä. Näissä koloissaan tiaiset mieluusti myös talvisin yöpyvät, sitä herkemmin, mitä kovemmiksi pakkaset yltyvät.

Poikasia voi talitiaisilla olla kymmenenkin ja tällaisen katraan ruokkimisessa ja siivilleen saattamisessa vanhemmilla on täysi työ.

Levinneisyys

Talitiainen on levinnyt ihmisasutuksen mukana koko Suomeen, pohjoisessa sitä tosin ei tavata aivan joka paikassa. Se on runsaslukuinen kaupungeissa. Kannan arvioidaan olevan noin 800 000 paria, ehkä vähän enemmän, talvella 4 000 000 - 7 000 000 yksilöä. Talitiainen oli BirdLife Suomen tammikuussa 2007 järjestämän Pihabongaus-tapahtuman sekä yleisin (99,7% pihoista) että runsain laji (75 000 yksilöä). Talitiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, jos vain sopiva kolo tai pönttö on saatavilla. Talitiainen on levittäytynyt koko Eurooppaan ja keskiseen Aasiaan aina Japaniin saakka, ja se on eräs Euraasian yleisimmistä lintulajeista. Euroopan pesimäkannan kooksi on arvioitu 37 - 52 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla noin kaksi miljoonaa paria. (Levinneisyys: Wikipedia)

Talitiainen Talitiainen.

Sinitiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sinitiainen - Copyright f.c.franklin


Sinitiainen

All rights reserved
*Kuva sinitiaisen pesä munineen - Copyright Dr David Jefferies Guildford, Surrey, UK
Photo used with permission.




SINITIAINEN (Parus caeruleus)

Sinitiaisen väreissä hohtaa sen lajinimen mukaisesti sininen. Talitiaista pienemmän sinitiaisen valkean reunustama päälaki on vaaleansininen. Posket ovat valkoiset, ja niiden kautta kulkee musta juova silmän kautta niskaan ja edelleen sinimustaan leukalappuun. Niskassa on valkeahko täplä. Selkä on harmaanvihreä, siivet ja pyrstö tummansiniset. Vatsapuoli on talitiaisen tavoin keltainen.

Sinitiainen pesii pöntössä tai puun kolossa, mutta voi kovertaa itsekin pesäkolon. Pesäkolonsa sinitiainen sisustaa miellyttäväksi sammalella, ruohonkorsilla, villalla, karvoilla ja höyhenillä. Laji munii toukokuussa 7 - 14, mutta useimmiten 9 - 12 valkoista, punertavatäpläistä ja -pilkkuista munaa. Osa kannasta munii kesäkuun loppupuolella toisen pesyeen. Naaras hautoo 13 - 15 vrk. Kumpikin emo ruokkii poikasia, jotka tulevat lentokykyisiksi 15 - 21 vuorokauden, mutta useimmiten 19 vuorokauden ikäisinä.

Eniten runsastunut lintu

Sinitiainen on maassamme eniten runsastunut lintulaji. Viimeisten sotiemme jälkeen kanta on monikymmenkertaistunut. Sintiaisen voittokulun taustalla on muun muassa talviruokinta - suomalaiset ovat lintulautojen antimineen siivittäneet sinitiaiset menestykseen.

Levinneisyys

Sinitiainen pesii suuressa osassa Eurooppaa. Idässä levinneisyysalue ulottuu Aasiaan aina Syyriaan ja Iraniin asti. Lisäksi sinitiaista tavataan Luoteis-Afrikassa ja Kanariansaarilla. Koko maailman populaation suuruudeksi on arvioitu 10 miljoonaa yksilöä. Arvio on vakava aliarvio, sillä yksistään Britanniassa arvioidaan pesivän yli 4 miljoonaa paria ja koko Euroopassa 16 - 21 miljoonaa paria.

Sinitiainen on yhdessä kuusitiaisen kanssa eteläisin tiaisemme. Tämä lehtimetsien tiainen levisi maahamme vasta 1800-luvulla. Noihin aikoihin se oli maassamme suuri harvinaisuus.

Suomessa yhtenäinen esiintymisalue on linjan Tornio - Joensuu eteläpuolella. Lajia tavataan myös Lapissa. Sinitiainen on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja laajentanut elinaluettaan kohti pohjoista. Syitä runsastumiseen ovat ainakin lisääntynyt lintujen talviruokinta, sopivien linnunpönttöjen määrän kasvu ja järviruokokasvustojen leviäminen (sinitiaiset syövät ruo?on sisällä talvehtivia selkärangattomia, jotka ne kaivavat esiin vahvan nokkansa avulla).

1990-luvun lopulla Suomessa pesivä sinitiaiskanta oli noin 150 000 - 200 000 paria. Nyt arvio on yli puoli miljoonaa, ja talvella lintuja voi olla paljon enemmänkin. (Levinneisyys: Wikipedia)

Sinitiainen Sinitiainen.

Töyhtötiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva töyhtötiainen - Copyright Luc Viatour




TÖYHTÖTIAINEN (Parus cristatus)

Töyhtötiainen on ainoa tiainen, jolla on selvä päälakitöyhtö. Sen selkäpuoli on tasaisen harmaanruskea, vatsapuoli valkeahko ja kupeet kellanruskeat. Pää on mustavalkean kirjava. Musta leukalappu jatkuu kapeana renkaana kaulan ympäri ja valkeilla poskilla on kaksiosainen musta juova. Töyhtötiainen ei muodosta omia parvia, mutta liikkuu mielellään muiden tiaisten muodostamissa sekaparvissa.

Levinneisyys

Töyhtötiainen on Suomessa yleinen havumetsissä aina Ahvenanmaalta Ouluun. Se pesii lähes koko Euroopassa. Suomessa laji on vähentynyt viime vuosina, mahdollisesti metsien hakkuiden seurauksena. Pesimäkantamme oli 1980-luvun lopulla 200 000 - 400 000 paria, määrä vaihtelee vuosittain muun muassa talvikuolleisuuden ja pesimämenestyksen takia. Euroopassa pesii arviolta 3,6 - 4,9 miljoonaa paria, mihin ei ole laskettu mukaan Venäjän pesimäkantaa. Esiintymisalueen koko on 1?10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 8,6 - 32 miljoonaa yksilöä. Töyhtötiainen ei esiinny maapallolla muualla kuin Euroopassa. (Levinneisyys: Wikipedia)

Töyhtötiainen Töyhtötiainen.

Hömötiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva hömötiainen - Copyright Sergey Yeliseev


Hömötiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva hömötiainen - Copyright Tapio Kaisla Photography




HÖMÖTIAINEN (Parus montanus)

Suuripäinen hömötiainen on päältä harmaa ja alta harmaanvalkea. Päälaki ja niska ovat himmeänmustat, posket valkeat ja leukalappu musta. Nuoruuspuvussaan hömötiaiset ovat ruskeasävyisiä. Koskaan ne eivät ole kuitenkaan yhtä ruskeita, kuin lapintiainen, etenkään päälaelta.

Hömötiaiset ovat metsän perustiaisia ja ne muodostavat tavallisesti talvisten tiaisparvien rungon. Lintulaudoilla laji viihtyy harvemmin, enimmin silloin, kun lintulauta sattuu olemaan metsän äärellä. Kovillakin pakkasilla hömötiainen luottaa itse kätkemäänsä ja muidenkin tiaisten piilottamaan ravintoon. Kaarnankolopiiloistaan hömötiainen löytää pieniä hyönteisiä, kuten myös lintulaudoilta kuljetettuja siemeniäkin. Hömötiaiset ovat varsin pelottomia ja etsivät ravintoa niin maasta, kuin puiden latvuksistakin.

Hömötiaisen tunnistaa helposti kaukaakin sen lempeästä, matalasta, leveästä ja käheästä zää-zää taikka toisin ilmaisten tsää-tsää-kutsuäänestä. Muita samansointisia ääniä ovat tsi, tsi ja tii-tii-tii. Hömötiaisen laulu, surumielinen vihellyssarja, tuo mieleen sirittäjän. Erityisesti keväisin hömötiainen päästää ilmoille toisenlaisen äänisarjan, vallattomasti pulppuilevan, monimuotoisen ryöpyn.

Ravintona ovat siemenet, hyönteiset, toukat ja hämähäkit - välistä myös kauranjyvät ja katajanmarjat. Hömötiainen varastoi ravintoa talven varalle.

Hömötiainen pesii harvemmin pöntössä, sillä se kaivertaa mieluiten itse pesäkolonsa lahoon puuhun tai pökkelöön. Pieni pesä voi olla myös luonnonkolossa ja sen materiaalina on pääasiassa käytetty katajankuorta, harvemmin sammalta. Valkoisia ja vaalean punatäpläisiä munia on yleensä 7 - 9, ja niitä naaras hautoo 13 - 15 vrk. Puolisot huolehtivat yhdessä poikasista, jotka jättävät pesän 17 - 19 vuorokauden ikäisinä.

Levinneisyys

Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasian pohjoisosissa havumetsävyöhykkeellä. Suomessa pesii koko maassa, Pohjois-Lapissa harvalukuisena. Etelä-Suomessa laji on voimakkaasti vähentynyt. Syyt eivät ole tiedossa. Metsien hakkuulla ja metsien liiallisella siistimisellä on varmasti vaikutusta. Kilpailussa sinitiaisen kanssa hömötiainen yleensä häviää, ja voi olla, että sinitiainen on kaapannut sopivat pesäkolot. Pönttöön hömötiainen ei helpolla asetu.

Syksyllä hömötiaiset voivat lähteä vaellukselle. Meren yli ne eivät uskaltaudu. Parvet seuraavat rannikkolinjaa ja kiertelevät niemenkärjissä. Vaeltajat ovat enimmäkseen nuoria lintuja. Harvoin vaellukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Vaellusparvissa voi olla myös muita tiaisia.

Suomessa pesivä hömötiaiskanta oli 1980-luvun lopulla n. 900 000 paria. Nykykanta vaihtelee 700 000 - 1,5 miljoonan parin välillä. Euroopan kanta on vähintään 4 - 6 miljoonaa paria. (Levinneisyys: Wikipedia)

Hömötiainen Hömötiainen.

Kuusitiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kuusitiainen - Copyright Sergey Yeliseev




KUUSITIAINEN (Parus ater)

Kuusitiainen on pienin tiaisemme ja sille on luonteenomaista musta päälaki ja valkoinen niskatäplä. Myös posket ovat valkeahkot. Leuka ja kurkku ovat mustat, selkäpuoli tumman oliivinharmaa. Siivillä on kaksi ohutta, valkoista siipijuovaa. Vatsapuoli on ruskehtavansävyisen valkea. Nuorella linnulla valkoiset osat ovat kellansävyisiä.

Levinneisyys

Eurooppa ja Pohjois-Aasia Japaniin saakka, sekä Pohjois-Afrikka. Suomessa se pesii Tornion-Kuusamon korkeudelle saakka. Runsain se on Etelä-Suomessa, etenkin Hämeen ja Uudenmaan kuusivaltaisilla seuduilla. Esiintymisen vuosivaihtelu on suurta. Suomessa pesii noin 30 000 - 100 000 kuusitiaisparia (Levinneisyys: Wikipedia)

Kuusitiainen Kuusitiainen.

Lapintiainen

All rights reserved
*Kuva lapintiainen - Copyright - All rights reserved: © Storspov - Used with permission.


Lapintiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva lapintiainen - Copyright Sergey Yeliseev




LAPINTIAINEN (Parus cinctus)

Lapintiainen on suuripäinen, palleroinen ja pitkäpyrstöinen tiainen. Sillä on pituutta 12,5 - 14 cm. Lapintiainen muistuttaa hieman hömötiaista, mutta siltikin erot ovat selviä. Lapintiaisen päälaki on silmiinpistävän ruskea. Höyhenpuku on tuuheampi,kuin muilla tiaisilla. Selkäpuoli on vaaleamman ruskea kuin päälaki. Posket ja vatsapuoli ovat valkeat, kupeet enemmän tai vähemmän kellanruskeat. Leukalappu on musta ja selvästi suurempi, kuin hömötiaisella.

Lapintiainen syö hyönteisiä, hämähäkkejä ja siemeniä ja varastoi ravintoa muiden tiaisten tapaan kaarnankoloihin, jäkälien sekaan ja muihin vastaaviin piiloihin. Talvisin lapintiainen vierailee myös lintulaudoilla ja on silloin melko peloton.

Hömötiaisen ja lapintiaisen erottaminen äänen perusteella voi olla joskus vaikeaa. Lapintiaisella on suuri määrä ääniä varastossaan. Monet äänistä ovat hömötiaismaisia, kuten "tseeh-tseeh-tseeh" - usein sen edellä on lyhyt "tsi" tai "tsitsi" ja lyhyt "psit". Muita lapintiaisen ääniä ovat käpylintumainen "tjytt tjytt", ja surahtava "tsi-err". Hätäilyäänenä on "piv piv". Lauluna kuulee käheähköä "tsjip tsjiep tsjiep tsjiep tsjiep", tai lyhyen sarjan pehmeästi pudoteltuja tavuja, esimerkiksi "ptsi-duj, ptsi dyj..." tai "ptsiti-dui, ptsiti-dui...".

Lapintiaisen pesä on usein vanhassa tikankolossa, mutta se voi myös itse kovertaa pesäkolonsa. Pesii joskus myös pöntöissä. Pesämateriaalina on pääasiassa sammal, mutta vuorauksena myös jäniksen- ja poronkarvat, sekä riekonhöyhenet. Aikavälillä toukokuun lopusta kesäkuun alkuun lapintiainen munii 5 - 11, mutta useimmiten 7 - 9 valkoista munaa, joissa on suhteellisen suuria, punaruskeita täpliä. Naaras hautoo 14 - 15 vrk. Emot huolehtivat yhdessä jälkeläisistä, jotka saavuttavat lentotaidon noin 19 vrk:n ikäisinä. Lapintiaisella on yksi pesye vuodessa.

Levinneisyys

Lapintiainen on taigan lintu, jonka esiintymisalue ulottuu Skandeilta Alaskaan. Suomessa se pesii Lapissa ja Perä-Pohjolassa, ja parimäärä on n. 40 000. Laji elää noin 10 miljoonan neliökilometrin alueella ja sen maailman populaatio on 0,5 - 5 miljoonaa yksilöä. Lapintiainen on paikkalintu, mutta pieni osa, lähinnä nuoria lintuja, voi syksyisin vaeltaa etelään, jolloin yksittäisiä lintuja tavataan etelärannikkoa myöten. (Levinneisyys: Wikipedia)

Lapintiainen Lapintiainen.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva viitatiainen - Copyright Luciano Giussani




VIITATIAINEN (Parus palustris)

Viitatiaisen erottaminen hömötiaisesta on vaikeaa. Selkäpuolelta viitatiainen on ruskehtavamman harmaa. Musta päälaki on hohtava, ei himmeä kuten hömötiaisella, ja leukalappu on pienempi. Viitatiaiselta puuttuu myös hömötiaisen vaalea siipipaneeli - kuluneessa puvussa se on tosin hömötiaisellakin heikko. Posket eivät ole yhtä valkoiset kuin hömötiaisella. Yleisvaikutelmaltaan viitatiainen on solakampi kuin isopäinen ja paksukaulainen hömötiainen. Viitatiaiset voivat esiintyä talvella pareittain muiden tiaisten joukossa. Omia parvia se ei hömötiaisesta poiketen muodosta.

Levinneisyys

Pesii suurimmassa osassa Eurooppaa Suomi ja pääosa Espanjaa pois lukien. Toinen alalaji pesii Kaukoidässä. Euroopan kanta on 6,1 - 12 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Tavataan Suomessa nykyisin vuosittain, mutta ei pesi ainakaan säännöllisesti. Pesii melko yleisenä jo Virossa ja Etelä-Ruotsissa. (Levinneisyys: Wikipedia)

Viitatiainen Viitatiainen.

Valkopäätiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva valkopäätiainen - Copyright Ján Svetlík




VALKOPÄÄTIAINEN (Parus cyanus)

Valkopäätiainen muistuttaa suuresti sinitiaista, mutta on pitempipyrstöinen. Pyrstön reunukset ovat laajalti valkoiset. Pää on vaalea, lukuun ottamatta kapeaa, tummansinistä juovaa, joka kulkee silmän kautta niskaan. Selkäpuoli on harmaansinertävä ja vatsapuoli valkoinen. Siivellä on valkoiset kuviot. Hyvin vaaleista sinitiaisista ja kaikista muistakin meikäläisistä tiaisista valkopäätiainen eroaa helposti valkoisen leuan ja kurkun ansiosta.

Levinneisyys

Valkopäätiaista tavataan Tyyneltämereltä Itä-Eurooppaan, Siperian eteläpuolella. Laji on paikkalintu, vaikka joskus esiintyy lyhytmatkaista vaeltelua. Sen elinalueen laajuus on 1 - 10 miljoonaa neliökilometriä, Euroopan kannan koko on 5 800 - 22 000 yksilöä ja sen kanta on elinvoimainen. Suomessa lajia on havaittu noin 30 kertaa, ja nykyään havaintoja kertyy vain satunnaisesti. 1970-luvulla laji pesi varmuudella kahdesti, Tohmajärvellä ja Turussa. Valkopäätiainen havaittiin vuonna 2007 Uuraisilla (Rariteettikomitea ei ole vielä tarkastanut havaintoa) ja 30. tammikuuta vuonna 2010 Siikajoella. (Levinneisyys:Wikipedia)

Valkopäätiainen Valkopäätiainen.

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Pyrstötiainen
PYRSTÖTIAINEN (Aegithalos caudatus)

Pyrstötiainen ei nimestään huolimatta kuulu varsinaisiin tiaisiin Paridae, vaan pyrstötiaiset muodostavat oman heimonsa Aegithalidae. Hyvin laajalla alueella maailmassa tavattavaa pyrstötiaista tavataan myös Suomessa. Meillä se pesii harvalukuisena Etelä- ja Keski-Suomessa, pesinnän painottuessa Itä-Suomeen. Suomen lintuatlaksen leveinneisyyskartan mukaan pyrstötiaisia maassamme pesii linjan Oulu-Kajaani eteläpuolella, pohjoispuolella juurikaan ei. Levinneisyysalueensa pohjoisimmassa osassa harvinainen. Parimäärä on noin 20 000 - 50 000.
Pyrstötiaisiin kuuluu seitsemän eri lajia. Kaikki ovat pieniä, lyhytnokkaisia ja muistuttavat veikeitä höyhenpalloja, joiden perään on isketty pitkä pyrstö. Anatomisesti ne eroavat muista tiaisista, sulkimistapakin on erilainen. Pyrstötiaisten pesä on oma lukunsa, se on erittäin taidokkaasti rakennettu ja oksanhaarassa roikkuva.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © f.c.franklin
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***