Tunturisuden sivut
PUNAORAVA (Tamiasciurus hudsonicus) - (Erxleben, 1777)

Punaorava elää Pohjois-Amerikassa ja se ei ole sama laji, kuin meidän oravamme, jota joskus kutsutaan myös punaoravaksi. Meidän oravamme lajinimi on orava.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoSciuridaeoravat
SukuTamiasciuruspunaoravat
Lajihudsonicuspunaorava


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Gilles Gonthier
*Kuva oikealla Copyright Gilles Gonthier
Punaorava
Punaorava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier
Punaorava Ominaisuuksia

Pohjois-Amerikan muista puissa kiipeilevistä oravista punaorava erottuu pienemmällä koollaan. Sen turkki on yleisimmin punertava, vatsapuolelta valkoinen. Turkin väreissä on suurta vaihtelua ja niinpä punaoravat eri elinalueillaan voivat näyttää varsin erilaisilta. Väri vaihtuukin vuodenaikojen myötä, kesin ja talvin.

Suurten, mustien silmien ympärillä on valkoinen rengas.

Koko pituus on 28 - 35 cm, siitä häntää on 10 - 15 cm.

Punaoravan häntä ei ole laisinkaan niin pöyheä, tuuhea ja iso, kuin muilla Pohjois-Amerikan puuoravilla.

Elintavat

Punaorava elelee yksikseen ja liikkuu päiväaikana. Aktiivisimmillaan se on heti aamuvarhain, ja iltapäivällä ennen yön laskeutumista. Kaikkien puissa liikkuvien oravien tapaan se on mestarikiipeilijä, kipitellen ja hyppien tarvittaessa kuin leikitellen puiden oksilla ja rungoilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Gilles Gonthier
Punaorava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier
Levinneisyys

Punaorava elää yleisenä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa, suurimmassa osassa Kanadaa ja monin paikoin, kymmenissä osavaltioissa Yhdysvalloissa. Sen levinneisyysalue on yksi laajimmista Pohjois-Amerikan oravien joukossa. Punaoravalla on 25 alalajia.

Punaoravia on runsaasti, kanta on vakaa eikä uhanalainen, eräitä alalajeja lukuunottamatta. Arizonassa elävä punaoravan alalaji on hätää kärsimässä, siellä näitä punaoravia oli muuan vuosi sitten 160.
Ravinto

Punaorava ei nirsoile syömisissä, vaan syö hyvin monenlaista ravintoa. Ravintoon kuuluu valkokuusen kävyn siemeniä, joita esimerkiksi Yokonissa on yli puolet kaikesta punaoravan ravinnosta. Monien muiden puu- ja pensaslajien, punaoravan ateriaksi sopivat osat, pähkinät, terhot, silmut, lehdet ja siemenet, kuuluvat ravintoon. Pääosan ravinnostaan se saa havupuista, kuten männystä, vaikka syökin esimerkiksi vaikkapa pajunlehtiäkin. Myös sienillä punaorava voi herkutella. Myös hyönteisiä, linnunpoikasia ja munia kuuluu ravintoon.

Jos ravinto loppuu, punaorava lähtee usein matkaamaan paremmille ruokamaille. Tällaisilla matkoillaan se ylittää vesistöjäkin uiden, se on hyvä uimari.

Punaorava löytää ja paikantaa tekemänsä ruokakätkön talvella jopa nelimetrisen lumikerroksen läpi.
Lisääntyminen

Punaorava tekee pesänsä johonkin luontaiseen puunonkaloon, tikan puuhun hakkaamaan pesään tai vastaavaan loukkoon. Lämpimillä seuduilla poikueita on vuodessa kaksi, kylmemmillä yksi. Kantoaika on 33 - 35 vrk. Tavallisimmin poikasia oravanpesään syntyy 2 - 5, joskus jopa 8, taikka vain yksi. 40 vrk. ikäisinä poikaset jättävät pesän. Poikaskuolleisuus on suuri ja vain 25 % elää aikuisuuteen asti.

Metsästys

Punaoravia metsästetään turkkinsa vuoksi yksinomaan Kanadassa 1 - 3 miljoonaa vuodessa. Rahallisesti tämä merkitsee ainakin miljoonaa dollaria.
Punaorava
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN

Oravia ORAVIA

  • Arizonanorava
  • Harmaaorava
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Keskiamerikanorava
  • Liito-orava
  • Lännenharmaaorava
  • Orava
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Siperianmaaorava
  • Tupsukorvaorava
  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Gilles Gonthier

    Punaoravat

    Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
    Smithsonian Tamiasciurus hudsonicus - Red Squirrel
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***