Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

PUNAORAVA (Tamiasciurus hudsonicus) - (Erxleben, 1777)

Punaorava elää Pohjois-Amerikassa ja se ei ole sama laji, kuin meidän oravamme, jota joskus kutsutaan myös punaoravaksi. Meidän oravamme lajinimi on orava.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

Ominaisuuksia

Pohjois-Amerikan muista puissa kiipeilevistä oravista punaorava erottuu pienemmällä koollaan. Sen turkki on yleisimmin punertava, vatsapuolelta valkoinen. Turkin väreissä on suurta vaihtelua ja niinpä punaoravat eri elinalueillaan voivat näyttää varsin erilaisilta. Väri vaihtuukin vuodenaikojen myötä, kesin ja talvin.

Suurten, mustien silmien ympärillä on valkoinen rengas.

Koko pituus on 28 - 35 cm, siitä häntää on 10 - 15 cm.

Punaoravan häntä ei ole laisinkaan niin pöyheä, tuuhea ja iso, kuin muilla Pohjois-Amerikan puuoravilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

Elintavat

Punaorava elelee yksikseen ja liikkuu päiväaikana. Aktiivisimmillaan se on heti aamuvarhain, ja iltapäivällä ennen yön laskeutumista. Kaikkien puissa liikkuvien oravien tapaan se on mestarikiipeilijä, kipitellen ja hyppien tarvittaessa kuin leikitellen puiden oksilla ja rungoilla.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

Levinneisyys

Punaorava elää yleisenä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa, suurimmassa osassa Kanadaa ja monin paikoin, kymmenissä osavaltioissa Yhdysvalloissa. Sen levinneisyysalue on yksi laajimmista Pohjois-Amerikan oravien joukossa. Punaoravalla on 25 alalajia.

Punaoravia on runsaasti, kanta on vakaa eikä uhanalainen, eräitä alalajeja lukuunottamatta. Arizonassa elävä punaoravan alalaji on hätää kärsimässä, siellä näitä punaoravia oli muuan vuosi sitten 160.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Gilles Gonthier

Ravinto

Punaorava ei nirsoile syömisissä, vaan syö hyvin monenlaista ravintoa. Ravintoon kuuluu valkokuusen kävyn siemeniä, joita esimerkiksi Yokonissa on yli puolet kaikesta punaoravan ravinnosta. Monien muiden puu- ja pensaslajien, punaoravan ateriaksi sopivat osat, pähkinät, terhot, silmut, lehdet ja siemenet, kuuluvat ravintoon. Pääosan ravinnostaan se saa havupuista, kuten männystä, vaikka syökin esimerkiksi vaikkapa pajunlehtiäkin. Myös sienillä punaorava voi herkutella. Myös hyönteisiä, linnunpoikasia ja munia kuuluu ravintoon.

Jos ravinto loppuu, punaorava lähtee usein matkaamaan paremmille ruokamaille. Tällaisilla matkoillaan se ylittää vesistöjäkin uiden, se on hyvä uimari.

Punaorava löytää ja paikantaa tekemänsä ruokakätkön talvella jopa nelimetrisen lumikerroksen läpi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gilles Gonthier

Lisääntyminen

Punaorava tekee pesänsä johonkin luontaiseen puunonkaloon, tikan puuhun hakkaamaan pesään tai vastaavaan loukkoon. Lämpimillä seuduilla poikueita on vuodessa kaksi, kylmemmillä yksi. Kantoaika on 33 - 35 vrk. Tavallisimmin poikasia oravanpesään syntyy 2 - 5, joskus jopa 8, taikka vain yksi. 40 vrk. ikäisinä poikaset jättävät pesän. Poikaskuolleisuus on suuri ja vain 25 % elää aikuisuuteen asti.

Metsästys

Punaoravia metsästetään turkkinsa vuoksi yksinomaan Kanadassa 1 - 3 miljoonaa vuodessa. Rahallisesti tämä merkitsee ainakin miljoonaa dollaria.

Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN