Menu
Tunturisuden sivut
ORAVA (Sciurus vulgaris) - PIHAPIIRIN TUTTU PÖRRÖHÄNTÄ

Orava on siitä erityinen eläin, että sen nähdäkseen ei useinkaan tarvitse poistua omasta pihapiiristään, eikä edes kodistaan minnekään. Usein sitä voi tarkkailla ja seurailla kahvia juodessaan, keittiön ikkunasta.

Oravalle tieteellisen nimen antoi Linnaeus vuonna 1758. Orava kuuluu lahkoon jyrsijät, Rodentia. Suvun tieteellinen nimi sciurus viittaa siihen, että orava aivan kuin istuu oman häntänsä varjossa. Kreikan skia tarkoittaa varjoa - oura on häntä. Jyrsijöiden lahkon luonteenomaisin piirre on hampaiston rakenne. Sekä ylä- että alaleuassa on kaksi vahvaa etuhammasta. Etuhampaat ovat avojuuriset ja ne kasvavat sitä mukaa kuin ne kuluvat kärjestä. Kiilteen peittämät ne ovat ainoastaan etupuolelta. Siksi hampaan takalaita kuluu nopeammin ja hammas on muodoltaan talttamainen. Jyrsijöiden lahko on suurin nisäkäslahko; siihen kuuluu yli 1500 lajia.

Orava Oravien heimo Sciuridae

Oravien heimoon kuuluu kaksi alaheimoa, joissa on noin 250 jyrsijälajia. Sciurinae eli varsinaiset oravat, on se alaheimo, johon oravamme (Sciurus vulgaris) kuuluu. Tässä alaheimossa on 36 sukua ja noin 212 lajia. Toiseen alaheimoon, liito-oravat Pteromyinae, kuuluu toinen oravamme liito-orava (Pteromys volans). Oravien heimossa ovat myös siiselit.

Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylhäällä Copyright Peter Trimming
*Kuva oikealla Copyright Tatiana Bulyonkova
Orava Sciurus vulgaris
Orava
Orava Orava Orava Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Werner Van Mele
Orava Sciurus vulgaris
Orava Kukapa ei tunnistaisi oravaa!

Orava on helppo tunnistaa: sillä on pitkä pörröhäntä ja erityisesti talvella tupsupäiset korvat. Se istuu ympäristöä tähystellessään pystyasennossa takajalkojensa varassa, päästelee maiskuttavia ja naksuttavia ääniä ja kiirehtää jo taas samassa juoksuun! Yhtä männyn runkoa se laskeutuu pää edellä vauhdilla alas, hyppelehtii yli pellonreunaman ja kipuaa jo vauhdilla kohti toista männyn latvusta!

Puista toisiin se hyppii vaivatta, loikkien tarkoin ja harkitusti, pitäen pitkää häntäänsä suorana tasapainottamassa. Orava on synnynnäinen tutkimusretkeilijä ja se tyydyttää liikkuessaan uteliaisuuttaan, pistämällä nenänsä jokaiseen metsässä eteen tulevaan koloon ja loukkoon.

Alunalkaen orava on havumetsien laji, mutta se on sopeutunut elämään myös lehti- ja sekametsissä ja asutusalueilla puistoissa ja puutarhoissa. Orava on vilkkaimmin liikkeellä aamulla. Keskipäivällä se voi pitää taukoa vaatimattomammassakin päiväpesässä.

Orava Levinneisyys

Oravaa tavataan koko Euroopassa ja Pohjolassa sekä Aasiassa, lukuun ottamatta pohjoisia alueita, mistä havupuut puuttuvat. Englannissa ja Irlannissa on amerikkalainen, suurempikokoinen harmaaorava lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan. Euroopan Unioni pelkääkin harmaaoravan syrjäyttävän eurooppalaisen oravan alueellaan.
Orava Ominaisuuksia

Oravan ruumiilla on mittaa 18 - 24 cm. Hännän pituus on 14 - 19 cm ja sen lisäksi kärkikarvat 5 - 8 cm. Painoa on 200 - 390 grammaa. Oravan silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi sen näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea taikka harmaanvalkoinen. Pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan.

Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: Itä-Suomessa yleinen mustahäntäinen tumma kuusiorava, varsinkin Lapissa yleinen, punahäntäinen, talvella hopeanharmaa mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Useimmat Suomen oravat ovat näitä ruskeahäntäisiä oravia. Pysyvästi mustaselkäiset oravat ovat Suomessa harvinaisia. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.

Oravanpuvut

Orava vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa. Pitkä häntä ja tupsukorvat eivät vaihda väriä. Selästä turkki on kesällä lämpimän punaruskea, talvella se on harmaa. Turkki on tuuhein ja karvan vaihtuminen talveksi täydellisintä pohjoisimmilla oravilla.

Kurre kurkkii

Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio


Orava Oravan kehityshistoriaa

Läntiseen Eurooppaan nykyisen kaltainen orava ilmaantui noin 3 miljoonaa vuotta sitten. Orava rytmitti levittäytymistään jääkausien mukaan, asuttaen jäätiköiden poistuessa syntyviä metsäisiä alueita.
Orava Häntä heiluu!

Oravat puolustavat lajikumppaneita vastaan yöpymispesänsä lähiympäristöä, puistoissa ajoittain myös ruokintapaikkaa. Muu alue on yhteiskäytössä. Uhkaillessaan naapuriaan orava heiluttaa häntäänsä edestakaisin sivulta toiselle.

Orava kurkkii tarkkana

Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio


Orava Orava kansanperinteessä

Jos orava on tullut kotipihaan, ravannut pitkin navetan seiniä taikka päässyt peräti taloon sisälle, on sen katsottu enteilevän jonkun sairautta taikka kuolemaa. Tähän voisi kyllä todeta, että minkäpä eläimen pihaan tulo meillä ei olisi ollut kuolemankin ennusmerkki. Ilmeisesti muinoin sitten oravat eivät ole liikkuneet pihoilla, kuten nykyisin - tai sairauksia ja kuolemaa on ollut paljon. Myös, jos mies on yrittänyt ampua metsätiellä vastaan tullutta oravaa, eikä ole osunut - on se merkinnyt peräti jonkun itsemurhaa. Samoin, jos soutajan veneeseen on hypähtänyt orava - on soutaja tuota pikaa jo hirttänyt itsensä.

"Taitaa tulla ankara talvi", sanoi isäntä kun orava mineraalivilla- tukkoja pesäänsä läheiseltä talotyömaalta kantoi.

Orava Oravan jäljet

Oravan jälkiä tuskin sekoittaa muiden nisäkkäiden jälkiin: se liikkuu hyppimällä ja jäljissä näkyy takana kaksi pienempää rinnakkaista painallusta ja niiden edessä kaksi suurempaa ja soikionmuotoista käpälänjälkeä. Pehmeässä lumessa saattaa etukäpälistä jäädä yksi yhtenäinen kuoppa. Etukäpälässä on neljä varvasta ja takakäpälässä viisi varvasta, jotka jättävät epäsymmetrisen jälkikuvion päkiän eteen. Ilman kynsiä mitattuna oravan etukäpälän jäljen pituus on 3 - 4 cm ja takakäpälän 5 - 6 cm.
Orava Sciurus vulgaris
Orava Kurre kurkkii

Kurre on puiden oksistosta kurkkiessaan omassa elementissään.
Orava Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Peter Trimming
Orava Sciurus vulgaris
Orava Orava - kulttuurilaji

Orava, jos mikä, on sopeutunut hyvin myös elämään ihmisen läheisyydessä ja siten sitä voi pitää myös kulttuurilajina. Kuvan musta orava on paikallisen oravalajin, harmaaoravan melanistinen, musta värimuoto. Minoru Lake Park, Brittiläinen Kolumbia, Kanada - 27.3.2010.
Orava All rights reserved
*Kuva yllä - Copyright © Pandamon
Photo used with permission.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***