Siperianmaaorava (Tamias sibiricus) - (Laxmann, 1769)
Siperianmaaorava on taigan asukas, ja se viihtyy havu- ja sekametsissä,
joiden ruohokasvusto on runsasta. Sitä tavataan Venäjältä, Kazakstanista, Kiinasta,
Koreasta ja pohjoisesta Japanista.
Siperianmaaoravan alkuperäisellä elinalueella maantieteelliset
olosuhteet ja ilmasto vaihtelevat suuresti.
Kanta on levinneisyysalueellaan
varsin runsas ja vakaa, eikä mitään välitöntä, tiedettyä uhkaa ole.
Lajia on ihmisen toimesta levitetty, taikka vahingossa
vapautettu, Euroopan maista
Belgiaan, Saksaan, Sveitsiin, Hollantiin, Ranskaan ja Italiaan.
Kaikissa näissä elää siperianmaaoravia.
Englannissa ja Tanskassa on ollut havaintoja lajista, mutta vuonna 2009
ainakaan Englannissa ei elänyt ainuttakaan tiedettyä yksilöä villinä luonnossa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, siperianmaaorava Copyright
Carla Kishinami
Ravinto
Siperianmaaorava on kaikkiruokainen. Se on päiväeläin
ja liikekannalla, ravinnon haussa aamusta iltaan.
Havupuiden siemenet ovat tärkein ravinto, siperianmänty
(Pinus sibirica)
on yksi näistä havupuista.
Siperianmaaorava syö
myös lehtipuiden siemeniä, sekä pähkinöitä. Ravintoon kuuluvat myös kasvikset,
marjat ja puiden versot - sekä vähäisemmässä määrin joskus pienet linnut, linnunmunat, liskot ja hyönteiset.
Siperianmaaorava hautaa ruokaansa maahan, 5 cm:n syvyyteen.
Elokuulta lähtien siperianmaaoravat varastoivat ruokaa talven varalle, ja voivat
kerätä varaston kooltaan 3 - 4 kg. Talvikuukausina ne vaipuvat
horrokseen, ja heräävät muutaman viikon välein ja syövät tästä varastostaan.