Menu
Tunturisuden sivut
SIPERIANMAAORAVA (Tamias sibiricus) - (Laxmann, 1769)

Siperianmaaorava on taigan asukas, ja se viihtyy havu- ja sekametsissä, joiden ruohokasvusto on runsasta. Sitä tavataan Venäjältä, Kazakstanista, Kiinasta, Koreasta ja pohjoisesta Japanista. Siperianmaaoravan alkuperäisellä elinalueella maantieteelliset olosuhteet ja ilmasto vaihtelevat suuresti. Kanta on levinneisyysalueellaan varsin runsas ja vakaa, eikä mitään välitöntä, tiedettyä uhkaa ole.

Lajia on ihmisen toimesta levitetty, taikka vahingossa vapautettu, Euroopan maista Belgiaan, Saksaan, Sveitsiin, Hollantiin, Ranskaan ja Italiaan. Kaikissa näissä elää siperianmaaoravia. Englannissa ja Tanskassa on ollut havaintoja lajista, mutta vuonna 2009 ainakaan Englannissa ei elänyt ainuttakaan tiedettyä yksilöä villinä luonnossa.

Myös Suomessa siperianmaaorava on monille hyvin tuttu, sillä lajia pidetään myös lemmikkinä.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoSciuridaeoravat
SukuTamiastikutakut
Lajisibiricussiperianmaaorava


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Sergey Pisarevskiy
*Kuva oikealla Copyright Dawn Huczek
Siperianmaaorava
Siperianmaaorava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tatiana Bulyonkova
Siperianmaaorava Siperianmaaorava
Ominaisuuksia

Siperianmaaorava on pääasiassa maassa liikkuva jyrsijä. Silti se on myös taitava kiipeilijä. Olemukseltaan se on vilkas, utelias ja ketterä.

Se on helppo tuntea - sillä on pitkä häntä ja selässä viisi tummanruskeaa, pitkittäistä raitaa - joiden lomiin jäävät neljä vaaleaa, osin valkeaa raitaa. Turkin yleisvärejä ovat okran keltainen ja ruskean eri sävyt, osin se voi olla ruskeanharmaa - paikoin vaaleampi, kuten vaaleissa raidoissa, paikoin tummempi. Vatsa ja rinta ovat valkoiset. Siperianmaaoravalla on ruuan kuljettamista varten isot poskipussit. Sen korvat ovat pienet ja melko pyöreät.

Siperianmaaorava painaa 50 - 150 g, paino vaihtelee huomattavasti ruuan ja vuodenajan mukaan. 12 - 17 cm:n pituisena se on selkeästi oravaa pienempi. Häntineen koko pituus voi olla 25 cm - hännän pituus on suunnilleen kolmannes koko eläimen pituudesta. Häntä on vaaleanruskea ja siinä on tummat juovat molemmin puolin.

Siperianmaaoravat suojautuvat yöajoiksi maanalaisiin tunneleihinsa ja pesiinsä, joissa ne myös lisääntyvät ja talvehtivat. Talvihorros alkaa loka-marraskuussa ja päättyy maalis-huhtikuussa, kestäen 5 - 6 kk.

Siperianmaaoravat puhdistavat usein itseään - ja ne voivat sukia myös toisiaan. Istuessaan siperianmaaorava pitää etukäpäliään ylhäällä, irti maasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla yllä Copyright Carla Kishinami
*Kuva vasemmalla alla Copyright arudhio
Siperianmaaorava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Frank Vassen
TIKUTAKUT - MAAORAVAT

Siperianmaaorava on yksi tämän suvun lajeista, joita on yhteensä 25. Kaikki muut, 24 lajia elävät Pohjois-Amerikassa - vain siperianmaaorava Euraasiassa.

Punahäntätikutaku

Punahäntätikutaku (Tamias ruficaudus)

Kuvassa yllä punahäntätikutaku, yksi tikutakujen lajeista. Kesäturkki yllä - talviturkki alla. Laji elää Albertan ja Brittiläisen Kolumbian provinsseissa Kanadassa sekä Montanan, Idahon ja Washingtonin osavaltioissa Yhdysvalloissa.

Credit: painting by Nancy Halliday from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
Smithsonian: Tamias ruficaudus - Red-tailed Chipmunk


Ravinto

Siperianmaaorava on kaikkiruokainen. Se on päiväeläin ja liikekannalla, ravinnon haussa aamusta iltaan. Havupuiden siemenet ovat tärkein ravinto, siperianmänty (Pinus sibirica) on yksi näistä havupuista. Siperianmaaorava syö myös lehtipuiden siemeniä, sekä pähkinöitä. Ravintoon kuuluvat myös kasvikset, marjat ja puiden versot - sekä vähäisemmässä määrin joskus pienet linnut, linnunmunat, liskot ja hyönteiset. Siperianmaaorava hautaa ruokaansa maahan, 5 cm:n syvyyteen.

Elokuulta lähtien siperianmaaoravat varastoivat ruokaa talven varalle, ja voivat kerätä varaston kooltaan 3 - 4 kg. Talvikuukausina ne vaipuvat horrokseen, ja heräävät muutaman viikon välein ja syövät tästä varastostaan.

Siperianmaaorava lemmikkinä

Eläinkaupasta voi hankkia itselleen niin halutessaan lemmikiksi siperianmaaoravan. Se on luovutusikäinen kahdeksan viikon ikäisenä. Voi hankkia joko yhden taikka kaksi taikka useampia. Tarkemmin siihen, mitä pitää tietää ja miten pitää valmistautua, jos aikoo hankkia lemmikiksi siperianmaaoravan - voi tutustua monista lähteistä, sillä tietoa löytyy helposti. Perustietopaketti on luettavissa tästä - klik!

Muita Suomessa lemmikkinä pidettäviä oravia ovat muun muassa mahlapussikiitäjä eli sokeriorava sekä kanadanmaaoravat, mutta nämä ovat Suomessa paljon harvinaisempia kuin perinteiset siperianmaaoravat.
Lisääntyminen

Siperianmaaorava tulee sukukypsäksi 8 - 11 kuukauden iässä. Tavallisimmin poikueita syntyy yksi - joissakin oloissa kaksi. Kantoaika on noin kuukauden ja poikasia voi syntyä 1 - 13. Poikasen syntymäpaino on 3,8 - 4 g. Poikaset jättävät pesän, ollessaan 6 - 8 viikon ikäisiä ja painaessaan tällöin 40 - 50 g. Vankeudessa tavallisin poikuemäärä on 4 - 5.

Pahimmat uhat

Pahimpia petoja siperianmaaoravalle ovat kotikissat, näädät ja hiirihaukat, jotka kaikki saalistavat sitä. Siperianmaaoravan suojaväri tekee siitä huonosti havaittavan - ja ahdistettuna se pakenee nopeasti maan alle, joten sen kiinni saaminen ei ole pedolle helppoa.

Siperianmaaoravia Suomessa

Eräässä vanhassa artikkelissa on kuvattu kolme maaoravahavaintoa Fennoskandiasta; Taalainmaalta Ruotsista 1700-luvun lopulta, Suomesta 1800-luvulta Pohjanmaalta sekä Pohjois-Savosta Pielavedeltä vuodelta 1878. Tosin yhdestäkään ei ole museonäytteitä jäljellä, mikä havaintojen iän huomioonottaen ei ole ihme. Ainakin yksi karkulainen on tavattu 90-luvulla pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2006 yksi siperianmaaorava tavattiin Turun tienoilta. Muitakin lyhytaikaisia karkaamisia varmasti on vuosien mittaan voinut tapahtua.
Siperianmaaorava
Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
IUCN
Suomen Lemmikkioravayhdistys
ADW Animal Diversity Web
Delivering Alien Invasive Species In Europe (DAISIE) - J.L. Chapuis: Tamias sibiricus
NNSS - Siberian Chipmunk
Olli Haukkovaara 26.11.1997 - Missäpäin Suomea maaoravia on nähty? - (Viljo Hornborg & V.A. Korvenkontio, 1921: Etsittävä imettäväinen - Siperialainen maaorava. Luonnon Ystävä 25, sivut 105 - 110.)
Turun Sanomat: Kuka hoitaa omituista otusta sen sairastuessa? - 17.2.2007
Heidin maaoravasivut
oravia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tatiana Bulyonkova
Siperianmaaorava
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***