Menu
Juhlat
Wanha lato talven puristuksessa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Hannu Alatalo
Joutsen Katso ylin kuva kokonaisena.
Wanhan kansan kalenteri - juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot - sekä uudemmat juhlat

Tässä koosteessa on kuukausittain esiteltyinä satakunta juhla- ja merkkipäivää, taikka erityistä ajanjaksoa, kuten vaikkapa naisten viikko tai mätäkuu.

Vanhimmat näistä päivistä voisivat olla jo vaipumassa unholaan, mutta emme anna sen tapahtua. Vaan palauttelemme päiviä muistiimme, kertailemme ja kunnioitamme menneiden sukupolvien tapoja, ajatuksia ja valtaisaa työtä ja uurastusta Kustaa Vilkunan hengessä. Vanhat talonpoikaiskalenterit heräävät edessämme eloon ja pienetkin katkelmat siitä avaavat näkymiä entisaikojen maailmaan.

Juhlintakin kehittyy ja tulee uusia juhla- ja merkkipäiviä. Seuraamme aikaamme, tunnemme hyvin myös oman aikakautemme juhlat ja tavat ja tiedämme, että eräänä päivänä joku tarkastelee meidänkin ajatuksiamme ja tekojamme ja juhlintaamme, kääntämällä katseensa menneisyyteen. Aika kulkee, jotkin asiat muuttuvat, toiset ovat ikuisia.


Tammikuu

Tammi tarkoittaa Hämeessä napaa, akselia ja keskipuuta. Tammikuu, isotammi, on sydänkuukausi, joka on keskellä talvea. Ollaan talven selässä, sen kylmimmässä ja vaikeimmassa kohdassa. Syyspuoli noustiin kohti talven selkää ja tammikuun - ja pikkutammen eli helmikuun - jälkeen alkaa kiihtyvä lasku kohti kevättä ja kesää.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, männyt - Copyright © Hannu Alatalo


Lähteet
*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino
*Puntaroontia - Elämän iloosta, kiloosta ja asioosta: Paavalin päivän sananparsia


Kiitos, jos jaat tätä tammikuun juhlat-sivua alla olevalla toiminnolla Facebookissa.

Tammikuu
Uudenvuodenpäivä 1.1.

Uusivuosi

Uuden vuoden kukin aloittaa tavallaan. Uuteen vuoteen liittyy suuri määrä uskomuksia ja tapoja ja vuoden vaihtuessa on myös luettu enteitä. Pahat voimatkin lähtevät liikkeelle ja voivat uhata hyvinvointia, mutta noudattamalla oikeita menettelyjä epäonni torjutaan ja uusi vuosi alkaa onnellisesti ja menestyksekkäänä.

Uusi vuosi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/pellethepoet


Entisinä aikoina tehtiin hyvin kauniita kortteja, kuten kuvan uudenvuodenkortti vuodelta 1929 osoittaa.

Uusivuosi Tunturisuden uusivuosisivu
Säiden suhteen on vanhoista ajoista saakka vallinnut käsitys, että kesän säät ovat luettavissa, tai paremminkin ennustettavissa talven ilmoista. Kun talvisella säällä ei ole toimeentulon kannalta ollut läheskään niin suurta merkitystä, kuin suven säillä, niin on talvisäiden tarkkailun perusteena juuri kesäpuolen säiden ennustaminen.

Tässä säiden ennustamisessa on ajateltu niin, että talven ajallinen vastaavuus kesässä on tasan puolen vuoden päässä: tammikuu vastaa heinäkuuta, helmikuu elokuuta jne. Niinpä kirkas ja kylmä tammikuu tietää poutaista ja kuivaa heinäkuuta, kun taas pyryinen ja myrskyinen tammikuu tietää sateista heinäkuuta.

Suvikeli tammikuussa on hyväkin asia: "Jos tammikuussa vettä sataa, saa kylvää vaikka suon napaan". - "Kun tammi luo, tulee varhainen suvi". - "Kaikki tammikuun vesipisarat ovat rukiita seuraavana kesänä". - "Kun tammi silmänsä pesee, tulee hyvä jyvävuosi".

"Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, niin tulee hyvä talvi ja tuulinen kevät".


Loppiainen 6.1.

Loppiainen lopettaa kirkollisten joulunpyhien sarjan ja siitä se on saanut nimensäkin. Loppiaisena ehtii vielä viettää hetken joulun tunnelmissa, mutta loppiaisen jälkeen koittaa taas arki.

Joulu Tunturisuden loppiaissivu


"Loppiaisena on puolet talven lumesta satanut". - Minkälaista on ilma loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella". - "Loppiaisena on päivä kukonaskelta pitempi".

Nuutinpäivä 13.1.

Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan eli 13. tammikuuta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta. Joulun kaikkia perinteitä kunnioittavat viettävät vielä nuutinpäivää. Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet nuuttipukkeineen, kulkivat aikoinaan talosta taloon. Näkeepä onnekas nuuttipukkeja kierroksellaan vielä nykyisinkin. Vanhan kansan aikaan Nuutin päivänä alkoi joulun pyhien jälkeen arki, käteen otettiin sontarikko ja eteen kaalikuppi.

Joulu Tunturisuden nuutinpäiväsivu


Tammikuun säät saattoivat enteillä myös huonoja säitä seuraavalle kesälle: "Jos tammikuulla on latvakaasua, niin on heinäkuulla hallaa". Tammikuinen vesisadekaan ei kaikkialla Suomessa enteillyt hyvää tulevalle kesä- ja kevätajalle. Tyrvääläiset ovat todenneet: "Kevään kylmyyttä tämä on, kun tammikuussa vettä sataa".

Yleinen käsitys on ollut, että "kuta pakkasempi talvella, sitä lämpimämpi kesällä". Tosin esiintyy ihan päinvastaistakin ennustetta: "Koiralla on koiran pojat, kylmän talven perästä tulee kylmä kesä".
Kuusenoksat
Kuusen oksat

Tammikuussa tehtiin metsätöitä. Havut kuusien ja mäntyjen oksista leviteltiin karjatilojen lattioille. Raikas havuntuoksu tulvi kaikkialla.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Hannu Alatalo
Selkäviikot, härkäviikot - talvenselkä, talvennapa

Havuilla raikkautta

Näihin aikoihin kuljetettiin metsistä kaadettujen kuusten ja mäntyjen havuoksia, ja niitä levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Ensiksi näistäkin havuoksista naisväki, talonvaarit ja lapset erottelivat oksat, hakaten pienillä hakokirveillä, pilpuiksi ja polttopuiksi. Pihamaat, joilla tämä käsittely tapahtui, peittyivät vihreisiin havumattoihin ja raikas metsän tuoksu täytti ilman. Oksista erotellut havut levitettiin heti vuoteiksi navettaan, talliin ja lammaskarsinoihin.

Raikas havuntuoksu täytti rantteet ja eläinsuojat. Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös "apulantaa". Havut lisäsivät lannan "palamista" kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi navetoissa lämpötilaa keskitalvella.


Sydäntalvea vuodenkierron selässä

Loppiaisesta ovat alkaneet "selkäviikot ja reikäleivät" tai "härkäviikot ja läpileivät". Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä. Tähän aikaan ollaan noin kuukauden verran, tammikuun, vuodenkierron korkeimmalla kohdalla, "selässä", ja siitä pyrähdetään sitten taas vauhdilla alaspäin kohti kevättä ja kesää.

Talvenselkä voidaan ymmärtää myös kansan tapaan suhteessa taivaalla kulkevaan linnunrataan, jonka huipulla ollaan keskitalven aikaan. Eli tammikuun loppupuolella.

Tämä sydäntalvinen kuukausi on ollut talonpojan elämässä karua aikaa. Jouluajan leppeä lekottelu oljilla lämpimässä pirtissä, ja nautiskelu joulun ruoilla on ollut ohi ja edessä on ollut karu ja varsin arktinen arki. Miesväelle nämä arkipäivät ovat tienneet uurastusta metsätöissä, poltto- ja rakennuspuiden hankinnassa.

Soran ja saven ajot

Sydäntalven töihin talonpojilla ovat kuuluneet myös soranajo ja savenajo. 1920-luvulle saakka talolliset joutuivat kuljettamaan soraa yleisille teille, ennen kuin valtio otti työn hoitaakseen. Soranajo hevospeleillä on ollut hyvin raskasta työtä, tahmeilla talvikeleillä ja peninkulmaisilla taipaleilla.

Savea on kuljetettu rekipeleillä Pohjanmaalla suoviljelyksille. Tämä työ ei lapiointeineen ole ollut yhtään helpompaa, kuin soranajokaan.


Kuusikko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/Hannu Alatalo
Paukut, helinät ja hellitykset

Jos tammikuu on kovin leuto, sen katsotaan kostautuvan helmikuussa.

"Jollei tammikuu pauku, niin kyllä helmikuu helisee".

"Tammi tasainen, Matti hasainen". - Edellisen sananparren mukaan siis, jos tammikuussa on lenseää eikä pakkasta, on helmikuu kylmä ja pyryinen.

"Tammikuun tasaiset säät helmikuussa heilahtaa".

"Jos isotammi (tammikuu) hellittää, niin pikkutammi (helmikuu) kiinnittää".

"Tammikuun tasaiset päivät maaliskuussa maksetaan". - Tasainen tammikuu on voinut kostautua vielä maaliskuunkin puolella.

Tammi- ja helmikuu ovat sydänkuita, tammikuu toiseksi kylmin ja helmikuu kylmin. Isoatammea on säiden suhteen pidetty hyväntahtoisempana, kuin pikkutammea eli helmikuuta. Kylmä sydäntalvi on ankaraa aikaa.

"Syänkuut ei sääliä tunne".

"Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta".


Anton, Tyni, Antonius 17.1.

Kuuluisan erakon, Pyhän Antonios Suuren (n. 253-358) muistopäivä. Häntä pidetään luostarijärjestelmän ja ensimmäisen varsinaisen kristillisen luostarin perustajana. Hän on kansanperinteessämme sikojen patronius eli pyhimys ja suojelija.

Luostariin Tunturisuden luostarisivut


Tammikuuta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/hugovk


Helsingin taivas leiskuu illan hetkillä punaa. Mitä kaikkea illanrusko, ja muut taivaan ilmiöt kertovatkaan tulevasta säästä:
Luostariin Nyt ruskottaa!
Heikinmarkkinat
Turun markkinoilla

Markkinaväkeä Turun kuuluisilla markkinoilla. Kuumaa välipalaa puhallellaan hieman jäähtyneemmäksi.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Marko Vallius
Härkäviikot - Heikin päivä 19.1.

Heikki katkaisee talven selän paukahduksella

"Heikki heinänen kurikka, joka taittaa talven selän". (Kittilä)

Talven selän taittumisesta Heikin päivänä on kuulunut voimakas paukahdus, ja lapsia on kehotettu menemään tunkiolle sitä kuuntelemaan.

Heikin päivänä vietettiin talvenselän taittumisen vuoksi ihan riehaa. Lapset juoksivat iltapimeällä ympäri kylää, kelloja, kulkusia ja metalliastioita helistellen ja rummuttaen.

Kylän lapset yhtyivät joukkioiksi ja kiersivät sitten vuoroonsa jokaisen talon kovaa meteliä pitäen: ensin lyötiin kurikalla seinään merkiksi, jotta nyt talven selkä katkesi. Paukahdusta seurasi sitten iloinen ja kova huuto, metelöinti, mekkala ja rummutus - sekä kiljahdukset, kirkumiset ja nauru!

Hei, hei Heikki, heitä pois se leikki!

Mikä on tämän vanhan, kaikille tutun lastenlorun tausta. Ainakin yksi selitys on se, että loru on loppusoinnullisesti iskevä. Sananparsissa kansa on käytellyt paljon myös alkusoinnutusta, kuten Paavali paukauttaa taikka Liisa liukastelee.

Kun Lalli piispa Henrikin tappoi

Heikin päivää vietetään piispa Henrikin muistoksi. Talonpoika Lalli tappoi Henrikin Köyliön järven jäällä 20. päivänä tammikuuta 1156 ja tuosta päivästä tuli muistopäivä. Vasta 1500-luvulla päivä siirrettiin 19:een päivään, niin että päivä saatiin samaksi Ruotsin almanakan kanssa.

Härkäviikot ja Heikki

Härkäviikot, talvenselkä, on aika loppiaisesta tammikuun lopulle. Sen ytimessä ollut talvennapa on sijoittunut eri puolella Suomea hieman eri päiville. Se ei ole ollut sillä tavalla tarkka päivä, kuten meillä nykyisin on talvipäivänseisauksen päivä.

Ensimmäinen härkäviikkojen aikaan sijoittuva merkkipäivä on Heikki. Heikin päivänä karhu kääntää kylkeään ja sanoo: "Yö puolessa, nälkä suolessa". Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten "Erkki (18.5.) lehmät tappaa". Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä.

Talvenselkä on katkennut muulloinkin kuin Heikkinä

Kun talvenselän katkeaminen ei ole ollut sidottuna tiettyyn kalenteripäivään, on sen ajankohta vaihdellut. Talvenselkä on katkennut myös Paavalina 25.1. Myös Kynttilänpäivänä 2.2. on sanottu: "Kynttilänä talvenselkä katkeaa". Hämeessä Vanajalla katkeamispäivä on viety Sipiin eli Pyhän Sigfridin päivään asti, joka on 15.2.

Karhu Tunturisuden karhusivu


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva oikealla - Copyright © Flickr/Marko Vallius


Heikin tai Paavalin (25.1.) päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaan on usein pyryjä, tuiskuja. "Heikin tuisku" ja "Heikin pyry" ovat tuttuja ilmauksia. Säätarkastelussa Heikki on Paavalin vastapari. "Kun on helppo Henrikki, niin paukkuu Paavalina". - "Jos Henrikki helpottaa, niin Paavali paukuttaa". - Pyryjen ohessa Heikki myös kuroo pakkasia. - "Minkä Heikki helpottaa, sen Matti (21.9) maksaa". - "Jos Heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen". - "Heikinpäivä vastaa Jaakonpäivää (25.7) ja Heikinpäiväviikko Jaakonpäiväviikkoa. Millainen ilma on Heikinpäivänä tai sillä viikolla, sellainen on Jaakonpäivänä (25.7) ja sillä viikolla". - "Heikinpäivänä muuttuvat säät, jos sitä ennen oli ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin". - "Jos Heikinpäivänä sänget näkyvät tulee huono heinävuosi, jos lumi ne peittää tulee hyvä". - "Kun Heikkinä helisee ja Paavalina paukkaa, tulee hyvä hernevuosi". - "Kun Heikinpäivänä sataa vettä, tulee hyvä viljavuosi".

Turun markkinat

Heikinmarkkinat

Heikin markkinat ovat olleet aikoinaan Turun kuuluisimpia markkinapäiviä. Kuvassa ollaan Turussa markkinoilla kesäaikaan, vanhan ajan hengessä. Heikin markkinoilla on vuosisataiset perinteet. Turun markkinoista erityisen suosittuja olivat tammikuiset Heikin päivän messut. Vuonna 1531 Turun molemmat Heikin markkinat, 19. tammikuuta ja 18. kesäkuuta olivat hyvässä suosiossa ja julistettiin vapaiksi markkinoiksi.

Heikinmarkkinat ovat myös nykypäivää, ja ne pidetään vuosittain Turussa, Turun päivänä. Turun päivää vietetään vuosittain, syyskuun kolmantena päivänä. Heikinmarkkinat on perinteikäs koko perheen toritapahtuma Turun kauppatorilla. Markkinat keräävät turkulaiset tekemään löytöjä lukuisilta markkinapöydiltä, joilla syksyn sato on parhaimmillaan ja tarjoukset kohdillaan! Torilla voi pyörähdellä tanssiorkesterin tahtiin ja tavata tuttuja markkinoiden leppoisassa tunnelmassa.

Heikki ja kalat

Itä-Suomessa on uskottu, että jos Heikin päivänä laskee matikkarysät tai -verkot, niin Paavalin päivänä (25.1) ne ovat täynnä. Ensimmäisestä madesaaliista ennustettiin kesän ilmat. Jos matikan maksa on kirjava, tarkoittaa se sateista ja huonoa kesää. Jos se on tasainen ja puhdas, tarkoittaa se hyvää viljavuotta ja kunnon ilmoja.


Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavo, Paavali 25.1.


Paavalina ollaan talvennavassa

Heikin päivän lailla, Paavalin päivä on toinen tärkeistä sydäntalven merkkipäivistä. Paavaliin liittyvät samankaltaiset enteet ja uskomukset, kuin Heikkiin. Molemmat ovat todennäköisesti kuuluneet alkuaan vanhaan keskitalven päivään eli talvennapaan. Erityisesti Itäsuomessa sanotaan Paavalin olevan talvennapa.

Paavalia sananparsissa

"Jos Paavalinpäivänä sataa lunta niin paljon, että oljenkorren peittää on silloin puoli lunta vielä tulematta sinä talvena". - "Paavalina, jos tuisku juoksee reen alitse, kaplaiden välitse, ennustaa se varmaa hallavuotta, mutta jos Paavalina ei lumi liiku, ei tarvitse seuraavana kesänä pelätä hallaa". - "Jos Paavonpäivänä sataa lunta kirveslastun peitteeksi, kasvaa sinä vuonna ohra hyvin". - "Kun Paavalinpäivänä lunta sataa niin paljon, että oljekorsi peittyy, ja aurinko silmänsä näyttää, tulee hyvä pellavavuosi". - "Kun Paavalina sataa lunta niin kuolee monta sinä vuonna". - "Jos Paavalina pyryttää, saadaan paljon silakoita". -


Paavalinakin karhu kääntää kylkeään, kuten Heikkinä, ja hohhoijailee talven olevan puolessa.

Markkinapukit

Joulupukkien ja nuuttipukkien virkaveljet, markkinapukit ovat kulkeneet Paavalin päivänä paikoin Etelä-Pohjanmaalla, talosta taloon.

Näitä pukkeja on verrattu vanhoihin laskiaismenoihin ennen paastoa, ja kieltämättä nykypäivänä mieleen tulevat samanlaisista hassutteluista ja hullutteluista halloweenin juhlijat.
Paavalina paukahtaa talven selkä poikki

Paavalin päivä on Heikin päivän (19.1.), Kynttilänpäivän (2.2.) ja Sipin päivän (15.2.) keralla yksi niistä päivistä, jolloin sydäntalven, selkäviikkojen ja talvenselän sanotaan katkeavan ja taittuvan. Sydäntalvi on ohitse.

"Paavalilta aurinko lämmittää, mustalaista reen perään".
"Paavalina paukahtaa talven selkä poikki".
"Paavali parasta talvea". - Paukahtipa vaikka sitten poikkikin, niin parasta talvea Paavali vielä on.
"Paavali puoli talvea, kynttilä kevättä".
"Jos on pakkanen Paavalina, silloin helle Helluntaina".
"Pavalin pahat pyryt, kynttilän kylmät säät". - Paavaliin kuuluvat myös pahat säät ja pyryt.
"Jos ei Paaval pauku, ei ole hehko heinäpouta". - Tulevan heinäkuun sään ennustaa Paavali.

Paavalia sananparsissa

"Paavali on talven napa". - "Paavali puoli talvea". - "Paavalista talven selkä taittuu, Pertusta päre orteen". - "Päivää Paavalista, kevättä kynttelistä". - "Paavali talvea, Kynttilä kevättä". - "Päivää Paavalista, yötä Uolevista". - "Paavalilta paukahtaa, Kynttilältä kyykähtää". - "Paavalin pahat säät, Kynttelin kylmät pyryt". - "Paavalinpäivänä paraat pakkaset". - "Paavo pakkasen parina, nenä räässä, parta jäässä". - "Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmä Kynttilänä, ei ole kelpoa kesästä". - "Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää kynttelinä, niin ei ole helle heinäkuussa". - "Jollei pauka Paavalina, niin ei helkä heinäaikaan". - "Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää Kynttelinä, ei sitten sinä kevännä". - "Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää Kynttelinä, niin se kylmää kyntömiehen". - "Jos on pakkanen Paavalina, silloin helle helluntaina".


Hernekeitto

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Robert Andersson


Paavalin papusoppaa

Paavalin päivä on yksi niistä päivistä, jolloin herneet eli pavut ja hernekeitto eli papusoppa ovat kunniassaan. Paavalin päivän säästä nimittäin ennustetaan tulevan hernesadon suuruutta.

Koko Lounais-Suomessa Paavalina on syöty ahneesti ja nauttien hernekeittoa. Jos ei ole omia papuja ollut, on käyty taloissa pyytelemässä "Paavalin pavui" - ja onpa käyty pyytelemässä, vaikka omiakin olisi ollut. Tällainen ruokatarpeiden pyytely naapureilta on liittynyt useimpiin muihinkin juhlapäiviimme. Kepeäksi höysteeksi hernekeittoon on laitettu siansorkkia. Tämä hernekeitolla nautiskelu ei ole ollut vain itsetarkoitus, vaan myös hernekeiton syöminen Paavalina on edistänyt seuraavan hernesadon saamisessa.

Papusoppaa Paavalin sananparsissa

"Jos Paavalinpäivänä aurinko kirkkaasti paistaa, saadaan hyvä papuvuosi ja yleisesti hyvä vuodentulo. Jos lumisade lastun peitää tulee keskinkertainen vuodentulo". - "Paavali papuja paskantoo". - "Jos Paavalinpäivänä aurinko paistaa sen verran että ehtii hevosen valjastaa, tulee kaunis kevät ja hyvä hernevuosi". - "Pahoin piteli Paavalina, kovin kylmi Kynttilänä; eipä tullut rokkavuotta". - "Jos aurinko paistaa Paavalinpäivänä sen verran, että mies ehtii hypätä hevosen selkään, tulee hyvä papuvuosi". - "Hyvä papuvuosi tulee jos Paavalinpäivänä tulee lunta reen varhon peitto". - "Jos Paavalinpäivänä sataa, tulee herneitä". - "Jos Paavalina tuiskuttaa reen jalaksen jäljen umpeen, eivät menesty kukkakylvöt, tupakka, pottu ja herne".

Paavalia sananparsissa

"Jos Paavalinpäivänä on pakkanen, on silloin toivossa hyvä heinäsato". - "Jos Paavalinpäivänä on sumua, niin että kana pääsee sen alitse, mutta pyrstö ottaa sumuun, niin halla panee heinäkuussa". - "Kun Paavali on sateinen ja märkä, niin kuolee hevonen ja härkä". - "Jos Paavalina räystäät niin paljon vettä tippuvat , että kana juodakseen saa, tulee hyvä heinävuosi". - "Kun Paavalinpäivänä saa kana räystään alta, niin saa Marianpäivänä härkä ojasta". - "Jos aurinko näkyy kirkkaana Paavalin päivänä tulee hedelmällinen vuosi, mutta jos lunta tai vettä sataa niin kohtuullinen vuosi, jos päivä on pimeä, niin tulee kuolovuosi". - "Jos Paavalina aurinko paistaa, tulee poutavuosi". - "Jos Paavalinpäivänä aurinko paistaa koko päivän kirkkaasti tulee hyvä viljavuosi". - "Jos Paavalinpäivänä on kirkasta, tulee hyvä ohravuosi". - "Kun Paavali on selkiä, tulee vuosi melkiä". - "Kun Paavalinpäivänä on pilvistä, tulee huono vuosi, mutta kun on niin kauan pouta, että hevosen saa silapääksi, tulee jonkinlainen vuosi". - "Kun Paavalina on pohjatuuli, tulee hyvä marjavuosi". - "Jos ennen Paavalia seinä hikoaa auringon lämmöstä, se tietää pitkää kevättä". - "Paavalin pahat säät ja Kynttelin (2.2) kylymät pyryt". - "Paavalin pahat pyryt". - "Paavalin suvi ja Laurin (10.8) halla".


Kalle 28.1.


Vuoden kaikkein Kallein päivä

Kalle on alunalkaen Kaarle- ja Kaarlo-nimien puhuttelumuoto ja Karl-nimen ruotsalais-suomalainen hellittelymuoto. Kalle-nimi tavataan jo keskiaikaisissa lähteissämme ja vuonna 1380 niissä on mainittu Olaff Kallenpoika. 1800-luvun lopulla Kalle oli yleisimpiä miehennimiä.


"Jos pakkanen on kova Kallen päivänä ja sitä jatkuu vielä kynttilänpäivänä, niin tuskin hellittää ennen pääsiäistä". - Kallen päivästä pääteltiin koko loppuvuoden säät.

"Jos aamupäivä on kaunista, niin sitten alkuvuosikin on nättiä, ja jos ehtoopuolella on rivo ilma, niin sitten on koko loppuvuosi rivoja ilmoja".
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.


  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.


  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.


  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.
  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.


  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.


  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.


  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Talvimetsää
    Talvista metsää tammikuussa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Hannu Alatalo
    *** tunturisusi.com linkit ***