Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Chris Fithall

VOMPATIT (Vombatidae)

Vompatit ovat Australian pussieläimiä. Niitä elää nykyisin kahdessa eri suvussa kolme lajia.

Vompatti (paljaskuonovompatti) (Vombatus ursinus)

Vompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi paljaskuonovompatille. Vompatilla on pituutta 90 - 115 cm ja painoa 20 - 40 kg. Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Vompatit elävät Kaakkois- ja Itä-Australian rannikon ja Tasmanian metsissä, pensaikoissa ja myös vuoristoisillakin alueilla.

Ruskovompatti

Ruskovompatti (Lasiorhinus latifrons).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Donald Hobern

Ruskovompatti (karvakuonovompatti eli etelänkarvakuonovompatti) (Lasiorhinus latifrons)

Ruskovompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi karvakuonovompatille eli etelänkarvakuonovompatille. Ruskovompatilla on pituutta 90 - 100 cm ja painoa 20 - 30 kg. Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Ruskovompatit elävät Etelä-Australian tasangoilla.

Tummavompatti (pohjankarvakuonovompatti) (Lasiorhinus krefftii)

Tummavompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi pohjankarvakuonovompatille. Tummavompatilla on pituutta 100 cm ja painoa 40 kg. Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen. Elossa noin sata yksilöä. Tummavompatit elävät Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa.

Vompatti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John

Ominaisuuksia

Kaikki kolme vompattilajia ovat keskimäärin metrin pituisia, jotkin niistä hieman isompia, jotkin hieman pienempiä - pituusrajat ovat 70 - 120 cm. Paino vaihtelee, ollen 20 - 40 kg.

Vompateilla on lyhyt häntä sekä lyhyet jalat, joissa kynnet ovat pitkät. Olemukseltaan vompatit ovat lihaksikkaita ja pyöreämuotoisia, pienen nallen näköisiä. Niiden lähin sukulainen onkin koala, Australiassa elävä pussikarhu.

Vompatit ovat pääosin yöeläimiä, joten niiden päivänäkö ei ole hyvä, mutta niillä on hyvä kuulo- ja hajuaisti.

Lisääntyminen

Kantoaika on noin 27 vrk. Vompatti synnyttää yleensä yhden pienen poikasen, jonka alkukehitys tapahtuu emon pussissa. Pussin tämä pikkuvompatti jättää vasta 6 - 7 kuukauden ikäisenä. 15 kuukauden ikäisenä vompatti on vieroittunut omilleen ja 18 kuukauden iässä se on kypsä jatkamaan sukua.

Vompattivaroitus

Liikennemerkki varoittaa - aja hiljaa, tiellä voi olla vompatteja.

Uhat

Vompatteja uhkaavia petoeläimiä ovat dingo ja pussiahma. Näitä saalistajia vompatit pakenevat maan alle luolakäytäviinsä, joista niiden kiinni saaminen yleensä on saalistajille ylivoimaista. Maan alle vompatin perässä työntyvä saalistajan pää saa tarvittaessa vompatin jaloista osakseen armottomia potkuja, jotka viimeistään pakottavat ahdistajan perääntymään.

Vompateilta elintilaa vie myös ihmisen harjoittama karjatalous. Myös liikenne uhkaa hitaasti liikkuvia vompatteja ja niitä jää autojen alle.

Vompatin levinneisyys

Levinneisyys

Vompatit elävät Australiassa, jonka alkuperäiseen eläimistöön ne ovat kuuluneet jo 15 miljoonaa vuotta. Tummavompatti on äärimmäisen harvinainen ja uhanalainen. Niitä elää enää alle sata yksilöä Epping Forest National Park- luonnonpuistossa. Kaksi muuta vompattilajia ovat suhteellisen yleisiä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright SELF2

Ravinto

Vompatit ovat kasvissyöjiä. Ravintolistalla ovat monenlaiset sarakasvit, yrtit, sienet, puiden kuoret ja maan alta löytyvät juuret. Vompatit kykenevät syömään leikkaamiseen erikoistuneilla hampaillaan kovakuituisiakin kasveja. Niiden etuhampaat kasvavat kaiken aikaa ja uusi kasvu korvaa kulumisen menetykset, ihan kuten jyrsijöillä ja jäniseläimillä.

Vompatti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Waterboy / Steven

Elintavat

Vompatit viihtyvät lämpimillä ja kuivilla mailla, erityyppisissä maisemissa. Ne ovat yöeläimiä, joten niitä nähdään varsin harvoin. Vompatit liikkuvat yksin muulloin, paitsi pariutumisaikanaan. Ne ovat erikoistuneet mestarikaivajiksi ja kaivavat kynsillään ja hampaillaan maan alle tunneleita, joissa niillä on pesäluolatkin.

Näihin maanalaisiin käytäviinsä vompatit vetäytyvät kuuman päivän ajaksi suojaan porottavalta auringolta. Viileänä aikana ne nousevat maan pinnalle päivälläkin.

Yleensä vompatit liikuskelevat ruokaa etsiessään hiljakseen - mutta vaaratilanteessa ne voivat kipittää jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla. Tätä huimaa nopeutta ne voivat ylläpitää puolitoista minuuttia.

Vompatti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright noodle_snacks


Vompatti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Nic Tinker


Lähteet
Wildlife Management Branch: Common Wombat
IUCN
Animal Diversity Web: Vombatus ursinus coarse-haired wombat