VOMPATIT Vompatit ovat Australian pussieläimiä. Niitä elää nykyisin kahdessa eri suvussa kolme lajia. Vompatti (Vombatus ursinus) elää Etelä-Australian ja Tasmanian vuoristoissa, ruskovompatti (Lasiorhinus latifrons) Etelä-Australian tasangoilla ja tummavompatti (Lasiorhinus krefftii) Queenslandissa, Länsi-Australiassa. Tieteellinen luokittelu Domeeni Eucarya aitotumalliset Kunta Animalia eläinkunta Pääjakso Chordata selkäjänteiset Alajakso Vertebrata selkärankaiset Luokka Mammalia nisäkkäät Alaluokka Marsupialia pussieläimet Lahko Diprotodontia harvaetuhampaiset Alalahko Vombatiformes vompatit Heimo Vombatidae vompatit Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva ylhäällä Copyright Elliott Scott *Kuva oikealla Copyright Waterboy / Steven Vompatti (Vombatus ursinus) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright muzina_shanghai Ominaisuuksia Kaikki kolme vompattilajia ovat keskimäärin metrin pituisia, jotkin niistä hieman isompia, jotkin hieman pienempiä - pituusrajat ovat 70 - 120 cm. Paino vaihtelee, ollen 20 - 35 kg. Vompateilla on lyhyt häntä sekä lyhyet jalat, joissa kynnet ovat pitkät. Olemukseltaan vompatit ovat lihaksikkaita ja pyöreämuotoisia, pienen nallen näköisiä. Niiden lähin sukulainen onkin koala, Australiassa elävä pussikarhu. Vompatit ovat pääosin yöeläimiä, joten niiden päivänäkö ei ole hyvä, mutta niillä on hyvä kuulo- ja hajuaisti. Ruskovompatti (Lasiorhinus latifrons) - kuvassa vasemmalla. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva vasemmalla Copyright macinate / Nonie Vompatti (Vombatus ursinus) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright noodle_snacks Levinneisyys Vompatit elävät Australiassa, jonka alkuperäiseen eläimistöön ne ovat kuuluneet jo 15 miljoonaa vuotta. Tummavompatti on äärimmäisen harvinainen ja uhanalainen. Niitä elää enää alle sata yksilöä Epping Forest National Park- luonnonpuistossa. Kaksi muuta vompattilajia ovat suhteellisen yleisiä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Levinneisyyskartta Copyright SELF2 Ravinto Vompatit ovat kasvissyöjiä. Ravintolistalla ovat monenlaiset sarakasvit, yrtit, sienet, puiden kuoret ja maan alta löytyvät juuret. Vompatit kykenevät syömään leikkaamiseen erikoistuneilla hampaillaan kovakuituisiakin kasveja. Niiden etuhampaat kasvavat kaiken aikaa ja uusi kasvu korvaa kulumisen menetykset, ihan kuten jyrsijöillä ja jäniseläimillä. Elintavat Vompatit viihtyvät lämpimillä ja kuivilla mailla, erityyppisissä maisemissa. Ne ovat yöeläimiä, joten niitä nähdään varsin harvoin. Vompatit liikkuvat yksin muulloin, paitsi pariutumisaikanaan. Ne ovat erikoistuneet mestarikaivajiksi ja kaivavat kynsillään ja hampaillaan maan alle tunneleita, joissa niillä on pesäluolatkin. Näihin maanalaisiin käytäviinsä vompatit vetäytyvät kuuman päivän ajaksi suojaan porottavalta auringolta. Viileänä aikana ne nousevat maan pinnalle päivälläkin. Yleensä vompatit liikuskelevat ruokaa etsiessään hiljakseen - mutta vaaratilanteessa ne voivat kipittää jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla. Tätä huimaa nopeutta ne voivat ylläpitää puolitoista minuuttia. Lisääntyminen Kantoaika on noin 27 vrk. Vompatti synnyttää yleensä yhden pienen poikasen, jonka alkukehitys tapahtuu emon pussissa. Pussin tämä pikkuvompatti jättää vasta 6 - 7 kuukauden ikäisenä. 15 kuukauden ikäisenä vompatti on vieroittunut omilleen ja 18 kuukauden iässä se on kypsä jatkamaan sukua. Uhat Vompatteja uhkaavia petoeläimiä ovat dingo ja pussiahma. Näitä saalistajia vompatit pakenevat maan alle luolakäytäviinsä, joista niiden kiinni saaminen yleensä on saalistajille ylivoimaista. Maan alle vompatin perässä työntyvä saalistajan pää saa tarvittaessa vompatin jaloista osakseen armottomia potkuja, jotka viimeistään pakottavat ahdistajan perääntymään. Vompateilta elintilaa vie myös ihmisen harjoittama karjatalous. Myös liikenne uhkaa hitaasti liikkuvia vompatteja ja niitä jää autojen alle. Lähteet Wildlife Management Branch: Common Wombat IUCN Animal Diversity Web: Vombatus ursinus coarse-haired wombat Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright GregTheBusker Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright Elliott Scott TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Eläimet A - K Ahma Apinat Arizonanorava Dinosaurukset Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Harmaaorava Hiekkamangusti Hirvieläimet Intianjättiorava Iso-orava Japaninorava Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Keskiamerikanorava Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet Koala Koiraeläimet Kärppä L - R Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Lännenharmaaorava Majavat Mara Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät - metsämyyrä ja vesimyyrä Norsut - sirkusnorsut Näätä Orava Panda Piisami Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot (preeriakoirat) Punahäntäorava Punaorava Puoliapinat Rengashäntämaki (kissamaki) S - V Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki (haisunäätä) Supi (pesukarhu) Surikaatti (nelisormimangusti) Susi Tunturisopuli Tupsukorvaorava Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen Linnut Harakat Huuhkaja Kiiruna Korppi Kotkat Lapinpöllö Laulujoutsen Metso Papukaijat Punatulkku Riekko Sinikelta-ara Suopöllö Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Lemmikit - hyöty - harrastukset Aasi - miniaasi Chinchilla Fretti Gekot Hamsterit Hevonen Kameli Kaniini - lemmikkikani - citykani Kilpikonnat Kissa Koirat roduittain Lehmä Marokonraitahiiri (seeprahiiri) Marsu Minipossu - mikropossu Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Ponit Rotat Siili *** www.tunturisusi.com ***