Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Chris Fithall
VOMPATIT (Vombatidae)
Vompatit ovat Australian pussieläimiä. Niitä elää nykyisin kahdessa eri suvussa
kolme lajia.
Vompatti (paljaskuonovompatti) (Vombatus ursinus)
Vompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi paljaskuonovompatille.
Vompatilla on pituutta 90 - 115 cm ja painoa 20 - 40 kg.
Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen.
Vompatit elävät Kaakkois- ja Itä-Australian rannikon ja Tasmanian metsissä, pensaikoissa ja myös vuoristoisillakin alueilla.
Ruskovompatti
(Lasiorhinus latifrons).
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Donald Hobern
Ruskovompatti (karvakuonovompatti eli etelänkarvakuonovompatti) (Lasiorhinus latifrons)
Ruskovompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi karvakuonovompatille eli etelänkarvakuonovompatille.
Ruskovompatilla on pituutta 90 - 100 cm ja painoa 20 - 30 kg.
Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen.
Ruskovompatit elävät Etelä-Australian tasangoilla.
Tummavompatti (pohjankarvakuonovompatti) (Lasiorhinus krefftii)
Tummavompatti on nisäkäsnimistötoimikunnan ehdottama uusi nimi pohjankarvakuonovompatille.
Tummavompatilla on pituutta 100 cm ja painoa 40 kg.
Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen. Elossa noin sata yksilöä.
Tummavompatit elävät Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© John
Ominaisuuksia
Kaikki kolme vompattilajia ovat keskimäärin metrin pituisia, jotkin niistä hieman
isompia, jotkin hieman pienempiä - pituusrajat ovat 70 - 120 cm. Paino vaihtelee, ollen 20 - 40 kg.
Vompateilla on lyhyt häntä sekä lyhyet jalat, joissa kynnet ovat pitkät. Olemukseltaan
vompatit ovat lihaksikkaita ja pyöreämuotoisia,
pienen nallen näköisiä. Niiden lähin sukulainen onkin koala, Australiassa
elävä pussikarhu.
Vompatit ovat pääosin yöeläimiä, joten niiden päivänäkö ei ole hyvä,
mutta niillä on hyvä kuulo- ja hajuaisti.
Lisääntyminen
Kantoaika on noin 27 vrk.
Vompatti synnyttää yleensä yhden pienen poikasen,
jonka alkukehitys tapahtuu emon pussissa. Pussin tämä pikkuvompatti
jättää vasta 6 - 7 kuukauden ikäisenä. 15 kuukauden ikäisenä vompatti on vieroittunut
omilleen ja 18 kuukauden iässä se on kypsä jatkamaan sukua.
Liikennemerkki varoittaa - aja hiljaa, tiellä voi olla vompatteja.
Uhat
Vompatteja uhkaavia petoeläimiä ovat dingo ja pussiahma. Näitä saalistajia
vompatit pakenevat maan alle luolakäytäviinsä, joista niiden kiinni saaminen
yleensä on saalistajille ylivoimaista. Maan alle vompatin perässä työntyvä
saalistajan pää saa tarvittaessa vompatin jaloista osakseen armottomia potkuja,
jotka viimeistään pakottavat ahdistajan perääntymään.
Vompateilta elintilaa vie myös ihmisen harjoittama karjatalous. Myös liikenne
uhkaa hitaasti liikkuvia vompatteja ja niitä jää autojen alle.
Levinneisyys
Vompatit elävät Australiassa, jonka alkuperäiseen eläimistöön ne ovat
kuuluneet jo 15 miljoonaa vuotta. Tummavompatti on äärimmäisen harvinainen
ja uhanalainen. Niitä elää enää alle sata yksilöä Epping Forest National Park- luonnonpuistossa.
Kaksi muuta vompattilajia ovat suhteellisen yleisiä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
SELF2