|
|
VOMPATIT
Vompatit ovat Australian pussieläimiä. Niitä elää nykyisin kahdessa eri suvussa
kolme lajia. Vompatti (Vombatus ursinus) elää Etelä-Australian ja Tasmanian vuoristoissa,
ruskovompatti (Lasiorhinus latifrons) Etelä-Australian tasangoilla ja tummavompatti
(Lasiorhinus krefftii) Queenslandissa, Länsi-Australiassa.
Tieteellinen luokittelu
| Domeeni | Eucarya | aitotumalliset |
| Kunta | Animalia | eläinkunta |
| Pääjakso | Chordata | selkäjänteiset |
| Alajakso | Vertebrata | selkärankaiset |
| Luokka | Mammalia | nisäkkäät |
| Alaluokka | Marsupialia | pussieläimet |
| Lahko | Diprotodontia | harvaetuhampaiset |
| Alalahko | Vombatiformes | vompatit |
| Heimo | Vombatidae | vompatit |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylhäällä Copyright
Elliott Scott
*Kuva oikealla Copyright
Waterboy / Steven
|
|
|
Ominaisuuksia
Kaikki kolme vompattilajia ovat keskimäärin metrin pituisia, jotkin niistä hieman
isompia, jotkin hieman pienempiä - pituusrajat ovat 70 - 120 cm. Paino vaihtelee, ollen 20 - 35 kg.
Vompateilla on lyhyt häntä sekä lyhyet jalat, joissa kynnet ovat pitkät. Olemukseltaan
vompatit ovat lihaksikkaita ja pyöreämuotoisia,
pienen nallen näköisiä. Niiden lähin sukulainen onkin koala, Australiassa
elävä pussikarhu.
Vompatit ovat pääosin yöeläimiä, joten niiden päivänäkö ei ole hyvä,
mutta niillä on hyvä kuulo- ja hajuaisti.
Ruskovompatti (Lasiorhinus latifrons) - kuvassa vasemmalla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
macinate / Nonie
|
Levinneisyys
Vompatit elävät Australiassa, jonka alkuperäiseen eläimistöön ne ovat
kuuluneet jo 15 miljoonaa vuotta. Tummavompatti on äärimmäisen harvinainen
ja uhanalainen. Niitä elää enää alle sata yksilöä Epping Forest National Park- luonnonpuistossa.
Kaksi muuta vompattilajia ovat suhteellisen yleisiä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
SELF2
|
Ravinto
Vompatit ovat kasvissyöjiä. Ravintolistalla ovat monenlaiset sarakasvit, yrtit, sienet, puiden kuoret ja
maan alta löytyvät juuret. Vompatit kykenevät syömään leikkaamiseen
erikoistuneilla hampaillaan kovakuituisiakin kasveja. Niiden etuhampaat
kasvavat kaiken aikaa ja uusi kasvu korvaa kulumisen menetykset, ihan
kuten jyrsijöillä ja jäniseläimillä.
Elintavat
Vompatit viihtyvät lämpimillä ja kuivilla mailla, erityyppisissä maisemissa.
Ne ovat yöeläimiä, joten niitä nähdään varsin harvoin.
Vompatit liikkuvat yksin muulloin, paitsi pariutumisaikanaan.
Ne ovat erikoistuneet
mestarikaivajiksi ja kaivavat kynsillään ja hampaillaan maan alle tunneleita,
joissa niillä on pesäluolatkin.
Näihin maanalaisiin käytäviinsä vompatit vetäytyvät kuuman päivän
ajaksi suojaan porottavalta auringolta. Viileänä aikana ne nousevat
maan pinnalle päivälläkin.
Yleensä vompatit liikuskelevat ruokaa etsiessään hiljakseen - mutta vaaratilanteessa
ne voivat kipittää jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla.
Tätä huimaa nopeutta ne voivat ylläpitää puolitoista minuuttia.
|
Lisääntyminen
Kantoaika on noin 27 vrk.
Vompatti synnyttää yleensä yhden pienen poikasen,
jonka alkukehitys tapahtuu emon pussissa. Pussin tämä pikkuvompatti
jättää vasta 6 - 7 kuukauden ikäisenä. 15 kuukauden ikäisenä vompatti on vieroittunut
omilleen ja 18 kuukauden iässä se on kypsä jatkamaan sukua.
Uhat
Vompatteja uhkaavia petoeläimiä ovat dingo ja pussiahma. Näitä saalistajia
vompatit pakenevat maan alle luolakäytäviinsä, joista niiden kiinni saaminen
yleensä on saalistajille ylivoimaista. Maan alle vompatin perässä työntyvä
saalistajan pää saa tarvittaessa vompatin jaloista osakseen armottomia potkuja,
jotka viimeistään pakottavat ahdistajan perääntymään.
Vompateilta elintilaa vie myös ihmisen harjoittama karjatalous. Myös liikenne
uhkaa hitaasti liikkuvia vompatteja ja niitä jää autojen alle.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|