Menu
Tunturisuden sivut
Kenguru Kengurut (Macropodidae)

Kengurut ovat Australian kotoperäisiä eli endeemisiä, kuuluisia pussieläimiä. Kenguru on Australian symboli. Onhan jättikenguru, jonka vanhempi lajinimi on punajättikenguru, myös Australian kansalliseläin.

Brittiläinen tutkimusmatkailija James Cook oli ensimmäinen, joka käytti kirjoitetussa englannin kielessä sanaa "kangaroo", eli kenguru. Hänen kuvauksensa mukaan eläin oli kuin vinttikoira, joka loikkii kuin jänis tai peura. Kun elävä kenguru oli myöhemmin näytteillä Lontoossa, se herätti valtavaa huomiota.

Kenguruiden heimossa on kaksi alaheimoa, 11 sukua ja 65 lajia. Näistä "jättijaloista" suurelle yleisölle tutuimpia ovat eräät suurikokoiset kengurut, kuten maailman suurin pussieläin jättikenguru (punajättikenguru) (Macropus rufus), ja harmaaisokenguru (isojättikenguru) (Macropus giganteus).

Punaniskakenguru

Punaniskakenguru.

Kenguruiden ominaisuuksia

Australiassa elää monimuotoinen pussieläinlajisto, ja näistä pussieläimistä tunnetuimpiin kuuluvat kengurut. Vaikka kaikilla kenguruilla onkin yhteisiä ominaisuuksia, niin ne myös eroavat monin tavoin toisistaan.

Suurimmat jättiläiskengurut voivat saavuttaa 210 cm:n korkeuden ja painaa lähes 100 kg, kun pienimmät rottakengurut ovat 20 - 52 senttimetriä pitkiä ja painavat puolesta kolmeen kiloon. Kenguruissa urokset ovat naaraita suurempia.

Kenguruilla on pieni pää, joka muistuttaa peuran päätä ja suuret, kääntyilevät korvat. Kenguruiden lantio on suuri ja lihaksikas. Kenguruilla on häntä, joka suurilla kenguruilla voi olla yli metrin mittainen.

Kenguruiden eturaajat ovat suhteettoman lyhyet, verrattuna voimakkaisiin takaraajoihin. Eturaajat muistuttavat ihan kuin ihmiskäsiä etenkin silloin, kun kenguru seisoo suorana. Takaraajat ovat erityisen suuret, tunnuspiirre, josta juontuu kenguruiden latinankielinen nimi Macropodidae - "jättijalat" taikka "pitkät jalat".
Kenguru Kenguru

Isovallabi (Wallabia bicolor), joka aiemmin on tunnettu nimellä suovallabi, elää Australian itäisissä osissa ja se on sukunsa ainut edustaja.

Katso kenguru uikin, koira on löytänyt sen

Kengurut ovat taitavia uimareita. Uidessaan ne käyttelevät sekä raajojaan, että voimakasta häntäänsä, jolla ne suihkivat puolelta toiselle. Joskus kengurut heittäytyvät uimasilleen, kun koirat niitä ahdistavat.

Jos koirat menevät kengurun perässä veteen, ovat ne suuressa vaarassa, sillä vedessä kenguru voi tarrata kiinni koiraan pienillä, mutta vahvoilla eturaajoillaan, joiden käpälissä on viisi teräväkyntistä varvasta. Jos kenguru saa otteen koirasta, se yrittää painaa sen veden pinnan alle.

Myös dingot voivat seurata kengurua veteen asti. Laumana saalistavat dingot muodostavat vedessäkin kenguruille suuren uhan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva puukengurusta - Copyright © Kevin Schofield
Katso kenguru loikkaa, mies on löytänyt sen

"Katso kenguru loikkaa, mies on löytänyt sen", lauletaan ikivanhassa laulussa. Rauhallisesti laitumella liikuskellessaan ja ruokaillessaan kenguru käyttää sekä etu- että takaraajojaan siten, että sen paino on vuorotellen eturaajojen, sekä hännän ja takaraajojen varassa. Kenguruiden hännästä ja lyhyistä eturaajoista tulee kuin kolmijalka, joka tukee niiden ruumiinpainoa, kun ne nostavat takajalkojaan eteenpäin.

Kengurusta sanotaan, että "se on pussieläin, jolla on jouset jaloissa". Kun kenguru lähtee nopeaan menoon, se loikkii yksinomaan takaraajoillaan, mistä se juuri tunnetaankin. Tätä loikkimista voisi kutsua myös hyppimiseksi taikka hyppyloikiksi.

Loikkiessaan se tasapainottaa ruumistaan isolla hännällään. Korkeutta isoimpien kenguruiden loikilla on noin puolitoistametriä ja pituutta jopa 9 - 13,5 metriä. Kenguru voi tällaisessa loikkakiidossaan ylittää lähes kolmen metrin korkuisia aitoja ja muita esteitä. Tällaista menoa voisi kutsua jo lähes lentämiseksi! Mitä pienempi on kenguru, sitä lyhyempiä ja matalampia ovat sen loikat.

Nopeutta voi olla 300 metrin pyrähdyksellä nopeimmilla kenguruilla 50 km tunnissa, mutta jos siihen on jokin erityinen syy, kuten pakeneminen, nopeus voi olla hetken aikaa yli 60 km tunnissa.

Kengurut eivät ole vain nopeita, vaan ne käyttävät myös loikkiessaan tehokkaasti minimoiden energiaansa. Koska kenguru kuluttaa liikkuessaan vain vähän energiaa, se pystyy kulkemaan pitkiäkin matkoja väsymättä. Entä miten se pystyy liikkumaan niin taloudellisesti?

Kengurun energiatehokkaan liikkumisen salaisuus on sen pitkissä akillesjänteissä Ne toimivat kuin kierrejouset, venyvät alas tullessa ja supistuvat ponnistettaessa.

Loikkimisvauhti ei vaikuta kengurun hyppyloikkien määrään. Se suorittaa loikkia saman määrän tietyssä ajassa kuten sekunnissa, olipa loikkanopeus mikä hyvänsä, mutta pidentää vauhdien kasvaessa loikkiensa pituutta. Ainoan poikkeuksen muodostaa vain se tilanne, kun kenguru pelästyy, jolloin se liikkeelle rynnätessään voi aluksi ottaa hyvin nopeasti muutaman pikkuhypyn, kiihdyttäessään vauhtiaan.

Kengurumamma
Valkoinen kenguru
Elintavat

Kengurut liikkuvat pienempinä taikka suurempina ryhminä, mutta jotkut niistä viihtyvät ihan yksikseenkin.

Ravinto

Kengurut kuuluvat märehtiviin kasvinsyöjiin. Ravintona ovat ruoho, lehdet ja juuret. Pääosan tarvitsemastaan vedestä kenguru saa ravintonsa mukana. Tämä auttaa sitä selviytymään Australian kuumassa ja kuivassa luonnossa.

Kengurut ruokailevat enimmäkseen yöaikaan, jolloin on viileää ja päiväajat ne lepäilevät.

Lampaankasvattajat, joita Australiassa on runsaasti, eivät pidä kenguruista, jotka käyttävät ravinnokseen samoja ruohoniittyjä lampaiden kanssa.

Metsästys - puolesta ja vastaan

Kenguruitakin metsästetään. Australiassa miljoonia kenguruita metsästetään terveystietoisten grillimestareitten luomupihveiksi. Kengurunlihasta 75 prosenttia syödään Australiassa, jossa kulutus kasvaa 20 - 30 prosenttia vuodessa.

Australiassa arvioidaan olevan ainakin 30 -40 miljoonaa kengurua. Neljän suurikokoisen kengurulajin kantaa säädellään metsästyksellä. Vuosittain jaetaan kuutisen miljoonaa kaatolupaa, joista kuitenkin suuri osa jää käyttämättä.

Eläinsuojeluväki vastustaa metsästystä jyrkästi. Eläintensuojelijoiden mielestä metsästys on raakaa, likaista ja moraalitonta. Lihan käsittely ei ole hygieenistä, koska ruhojen kuljetus kylmään kestää tunteja, ja lihasta löytyy usein ihmiselle vaarallisia bakteereita. Naaraita myös tapetetaan ja orvot poikaset jäävät yksin luonnon armoille ja ne menehtyvät. Australiassa metsästyskulttuuri on kehittymätöntä, jos sitä arvioi sillä perusteella, miten kenguruita metsästetään. Tappamismenettelyt ovat niin julmia, että yksityiskohtiin ei voi mennä.

Kengurusuvut ja -lajit

Kengurusukuja ja niiden lajeja - suluissa vanhat nimet.

Isokengurut (Macropus)

Jättikenguru (punajättikenguru) (Macropus rufus)
Harmaaisokenguru (isojättikenguru) (Macropus giganteus)
Punaniskakenguru (punakaulakenguru) (Macropus rufogriseus)
Nopsakenguru (Macropus agilis)
Antilooppikenguru (Macropus antilopinus)
Mustakenguru (Macropus bernardus)
Selkäjuovakenguru (Macropus dorsalis)
Ruskoisokenguru (Macropus fuliginosus)
Valkoposkikenguru (piiskahäntävallabi) (Macropus parryi)
Pikkukenguru (parmavallabi) (Macropus parma)
Harmaaselkäkenguru (damavallabi) (Macropus eugenii)
Isokenguru (vuorikenguru eli wallaroo) (Macropus robustus)
Mustajalkakenguru (Macropus greyi)
Pensaskenguru (Macropus irma)
Punaniskakenguru (Macropus rufogriseus)

Puukengurut (Dendrolagus)

Cooktowninpuukenguru (bennettinpuukenguru) (Dendrolagus bennettianus)
Papuanpuukenguru (Dendrolagus dorianus)
Okrapuukenguru (Dendrolagus goodfellowi)
Harmaapuukenguru (Dendrolagus inustus)
Queenslandinpuukenguru (lumholzinpuukenguru) (Dendrolagus lumholtzi)
Kirjopuukenguru (matschienpuukenguru) (Dendrolagus matschiei)
Vuoripuukenguru (Dendrolagus scottae)
Alankopuukenguru (Dendrolagus spadix)
Tummapuukenguru (Dendrolagus ursinus)

Uuden-guineanmetsäkengurut (metsäkengurut) (Dorcopsis)

Mustametsäkenguru (Dorcopsis atrata)
Juovametsäkenguru (Dorcopsis hageni )
Harmaametsäkenguru (Dorcopsis luctuosa)
Metsäkenguru (Dorcopsis muelleri)

Vuorimetsäkengurut (metsävallabit) (Dorcopsulus)

Papuanmetsäkenguru (papuanmetsävallabi) (Dorcopsulus macleayi)
Vuorimetsäkenguru (Dorcopsulus vanheurni)

Malat (jäniskengurut) (Lagorchestes)

Pikkumala (Lagorchestes asomatus)
Harmaamala (silmälasijäniskenguru) (Lagorchestes conspicillatus)
Mala (lännenjäniskenguru) (Lagorchestes hirsutus)
Ruskomala (ruskojäniskenguru) (Lagorchestes leporides)

Raitakengurut (Lagostrophus)

Raitakenguru (juovakenguru) (Lagostrophus fasciatus)
Valkoinen kenguru

Albiinot - valkoiset kengurut

Kuvissa on valkoisia kenguruita, jotka ovat siis albiinoja. Albinismi ei ole kenguruilla kovin yleistä. Eräissä eläintarhoissa on suurempia määriä valkoisia kenguruita, joita niiden värin vuoksi on valikoiden jalostettu.

Kenguru

Kenguruemot määrittävät jälkeläisensä sukupuolen ja syntymäajan

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nisäkkäissä on lajeja, joissa kantava emo voi määrittää eli valita tulevan jälkeläisensä sukupuolen. Näin menetellen tulevien jälkeläisten määrä maksimoituu. Sitä fysiologista menettelyä, jonka avulla tämä valinta tapahtuu, ei vielä tarkoin tiedetä.

Eikä valinnassa vielä kaikki, vaan kengurunaaras pystyy varastoimaan spermaa, joten se voi itse päättää, milloin se tulee raskaaksi.

Eikä tässäkään vielä kaikki, vaan kengurunaaras voi halutessaan - jos esimerkiksi ravinto-olot ovat hyvin heikot - keskeyttää raskautensa.

Kenguru ScienceDaily: Mammals can "choose" sex of offspring, study finds.
Lisääntyminen

Kengurunaaras kasvattaa poikastaan pussissaan, johon poikanen siirtyy itse asiassa jo keskosena. Vaikka kengurut ovat aikuisina hyvin vahvoja ja vantteria, niin syntymänsä hetkellä ne ovat hyvin kehittymättömiä ja heiveröisen olemattomia. Ne syntyvät karvattomina, sokeina ja kuuroina ja muistuttavat runsaan parin senttimetrin pituista, muutaman gramman painoista vaaleanpunaista toukkaa.

Varhain kehittyneiden, kynsillä varustettujen eturaajojensa sekä hajuaistinsa ansiosta tuo pikku toukka ryömii vaistonvaraisesti emon turkkia pitkin sen pussiin. Pussissa se kiinnittyy yhteen neljästä nisästä. Nisän pää turpoaa heti pienokaisen suussa palloksi ja pitää poikasen näin lujasti paikallaan useita viikkoja.

Esimerkiksi isojättikengurun poikanen viettää emonsa pussissa 8 kuukautta ja kasvaa tuona aikana lähes 5 kg:n painoiseksi. Emo imettää sitä vielä puoli vuotta senkin jälkeen, kun se on jo kavunnut ulos pussista. Pussissa saattaa tuolloin olla jo kasvamassa uusi poikanen. Tämän lisäksi vielä kohdussa voi olla kehittyvä alkio, joten kengurulla voi olla tavallaan yhtä aikaa kolmen eri ikäluokan poikaset.

Useimmat kengurut synnyttävät uuden poikasen, kun entinen vielä imee. Niinpä emo tuottaa kahteen nänniinsä samaan aikaan kahta aivan erilaista maitoa. Scientific American -aikakauslehdessä kommentoitiin tätä seuraavasti: "Nuo eri maitorauhasten tuottamat kaksi maitoa ovat täysin erilaiset määrältään ja koostumukseltaan. Miten tämä voidaan saada aikaan samassa hormonaalisessa tilassa, on kiehtova kysymys."

Dingot ovat kenguruiden vihollisia

Dingot aterioivat kenguruhaaskoilla, mutta hyökkäävät myös elävien kenguruiden kimppuun. Lauma dingoja kykenee yhteistyöllään saalistamaan suurimpiakin kenguruita.

Kenguruiden puolustautumiskyky

Kengurun paras tapa puolustautua hyökkääjältä, on pakeneminen. Jos se joutuu lähietäisyydeltä kamppailuun elämästä ja kuolemasta, se voi potkia, purra ja erityisesti käytellä "käsiään" eli yläraajojaan, ja niiden teräviä kynsiä. Kenguruthan kamppailevat keskenäänkin yläraajoillaan "nyrkkeilemällä".

Tiikerin kanssa kenguru jäisi kamppailussa toiseksi, suden kanssa sillä voisi olla tuurillaan mahdollisuuksia, koiran kanssa mahdollisuudet olisivat jo huomattavasti suuremmat.

Ihminen ei voi pärjätä kengurulle paljain käsin. Onneksi kengurut varsin harvoin hyökkäävät ihmisen kimppuun, mutta silloin kun ne niin tekevät, on viiltelevien kynsien jälki pahaa.



Korkeasaaren kengurut

Suomessa, Korkeasaaren eläintarhassa on kymmenkunta kengurua. Kengurut ovat isokenguruihin kuuluvia, kooltaan keskikokoisia punaniskakenguruita. Uros voi painaa yli 20 kg ja saavuttaa 90 senttimetrin pituuden, eli koko on jo melko pieni.

Punaniskakenguru on runsaslukuinen Australian mantereen itäpuolella aina Tasmaniaan saakka. Punaniskakenguru loikkaa pituutta noin 3 metriä, mutta korkeutta vain puolisen metriä.
Kenguru
Kenguru
Kenguru
Kengurut ja ihmiset - Joey saa kotona ikioman pussin

Kesyjä kenguruita voi ruokkia ihan kädestäkin. Villeinä elävät kengurut karttavat näin läheistä kontaktia ihmisiin, mutta liikkuvat kuitenkin myös asutuksen seassa. Liikenteessä kengurut aiheuttavat lukemattomia onnettomuuksia. Kun Suomessa on porokolareita, niin Australiassa on kengurukolareita. Oikealla valistuksella ja oikeilla asenteilla nämä onnettomuudet voidaan minimoida.

Australiassa otetaan usein luonnosta löytynyt, orpo kengurun poikanen lemmikiksi. Tällaisella kengurun poikasella on yleisesti käytetty nimi Joey. Joeylle valitaan sisätiloissa jokin suojainen paikka takan vierustalta, johon ripustetaan tukevasta kankaasta tehty pussi, joka muistuttaa kenguruemon pussia. Joey asetetaan tällaiseen pussiin ja mukaan sille annetaan tuttipullollinen lämmintä maitoa. Pianpas poikanen jo sopeutuukin uuteen pussiinsa ja sukeltaa siihen pää edellä, aivan kuin se olisi emon pussi.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Chris Rimmer


Lähteet
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös
*IUCN
*ADW Animal Diversity Web
*Luonnontieteellinen keskusmuseo: Nisäkkäiden suomenkieliset nimet
*Yle Uutiset: Kenguru ei ole liian söpö syötäväksi - kun se on rasvatonta luomua
*Vartiotornin verkkokirjasto: Pussieläin, jolla on jouset jaloissa
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***