DINGO (Canis lupus dingo)

Dingo on koiraeläimiin kuuluva, luonnonvarainen villikoira, joka tieteellisessä luokittelussa luetaan suden alalajiksi siksi, että sen katsotaan polveutuvan sudesta.

Ominaisuuksia

Dingo on kooltaan paimenkoiran kokoinen ja sen säkäkorkeus on 50 cm. Sillä on pystyt korvat, keskipitkä ja tuuhea häntä ja hännänpäässä voi olla usein valkoinen täplä.

Dingon väri vaihtelee vaaleankeltaisesta punertavaan ja ruskean eri sävyihin, jotkut yksilöt voivat olla tumman ruskeita, mustia tai jopa mustaviiruisiakin. Albiinoitakin esiintyy jonkin verran, kuten eläinten keskuudessa yleensäkin. Kaakkois-Australiasta tunnetaan valkoinen dingorotu.

Kolmiomainen naama, teräväkärkiset, kallon puoliväliin kiinnittyneet korvat ja litteät kulmakaaret ovat dingon tyypillisiä ominaisuuksia. Dingoilla ei ole kannuksia takakäpälissä, ja toisin kuin ei-alkukantaisilla roduilla, dingolla on vahva täydellinen hampaisto. Sen hampaat ovat hieman erillään toisistaan kuin sudella. Dingoilla on vahvat purulihakset ja leveä, syvä rinta.

Dingon nimen alkuperä - Nimi "dingo" tulee aboriginaalien Eora-kieliryhmän heimolta, kaakkoisesta Australiasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Alexandre Roux
Canis lupus dingo
Dingo on poikkeus Australian eläimistössä

Australian omaperäisessä eläimistössä dingo on ihan oma lukunsa. Australian eläimistö säilyi omaperäisenä siksi, että Australia erosi yhteisestä mannerlaatasta, ennen kuin istukalliset nisäkkäät olivat kehittyneet. Yhteiseen mannerlaattaan kuuluivat aikoinaan Australian lisäksi Eurooppa, Aasia ja Afrikka. Pussieläimet kykenivät hallitsemaan koko Australiaa, kun "tehokkaammat" nisäkkäät puuttuivat.

Ennen eurooppalaisten tuloa 1700-luvulle saakka, maanosan ainoat istukalliset nisäkkäät ihmisen lisäksi olivat lepakot ja rotat, joiden uskotaan ajelehtineen sinne ajopuiden mukana - sekä dingokoira.

Dingo

Dingo ja alkuperäiset eläimet

Dingo on menestynyt Australiassa liiankin hyvin. Useat pussieläimet ovat mahdollisesti aikain myötä kuolleet sukupuuttoon dingon vuoksi. Ne eivät ole sopeutuneet puolustautumaan tätä äkillisesti ilmestynyttä muukalaista vastaan.

Dingo
Eurooppakin kuulee dingosta

Kapteeni William Dampier oli ensimmäinen eurooppalainen, joka virallisemmin noteerasi dingon olemassa olon, kirjoittaessaan siitä vuonna 1699. Dingot menestyivät noihin aikoihin Australiassa erityisen hyvin, kun eurooppalaiset toivat lampaansa ja kaninsa mantereelle, dingojen helposti saalistettaviksi.

Dingon historiaa ja alkuperä

Nykykäsityksen mukaan dingo on kehittynyt sudesta - joko intiansudesta (Canis lupus pallipes) tai arabiansudesta (Canis lupus arabs). Dingon kehitys on alkanut noin 10 000 - 6 000 vuotta sitten. Dingo eroaa vieläkin itse asiassa hyvin vähän intiansudesta, vaikka dingo onkin pienikokoisempi ja pitempirunkoinen. Tämä alkukehitys on tapahtunut Aasian puolella.

Ensimmäiset dingon fossiilit tunnetaan 5 500 vuoden takaa Thaimaasta, mutta dingo lienee vieläkin vanhempi. Pohjois-Vietnamissakin dingoja oli jo ainakin 5 000 vuotta sitten. Näillä seuduilla ihmiset siirtyivät jo hyvin varhain, noihin aikoihin, harjoittamaan maanviljelystä. Se oli elämäntapa, joka mahdollisti suden siirtymisen ihmisen seuraan ja sitä kautta laittoi alulle dingon kehityksen.

Ihmisen ja dingon yhteistä eloa on kuvattu ajan luolamaalauksissa, kuten myös haudoissa ja pyramideissa.

Australiaan dingot ovat saapuneet sen ajan aasialaisten merenkulkijoiden mukana noin 3 500-4 000 vuotta sitten. Kuinka susimaisia, taikka dingomaisia, nämä ensimmäiset Australiaan saapuneet dingot ovat aikanaan olleet, on hämärän peitossa.

Saalistus

Pienet pussieläimet ja jyrsijät, kuten myös kanitkin, kuuluvat dingon saalistamiin eläimiin. Ne saalistavat suuriakin eläimiä, kuten kenguruita, nautoja tai lampaita.

Kaikkiaan yli 170 eri eläinlajia on laskettu kuuluvaksi dingon saalislistalle. Dingot voivat syödä myös riisiä pelloilta ja hedelmiäkin sieltä, mistä niitä löytävät.

Karjankasvattajat näkevät dingon pahana vihollisena. Lampaiden ympärille on rakennettu tuhansia kilometrejä aitoja ja laajamittaisia tuhoiskuja dingoja vastaan on tehty. Mutta kaikista toimista huolimatta dingot ovat yhä yleisiä jopa tiheään asutuilla seuduillakin.

Dingo
Dingo ja susi

Suden kanssa dingolla on paljon yhteisiä ominaisuuksia. Dingon hampaat - etenkin kulma- ja raateluhampaat - ovat selvästi suuremmat kuin kesykoiralla ja muistuttavat hyvin paljon suden hampaistoa. Dingon kuono ja kallo ovat myös pitkät - sen dolikokefaalinen kallo muistuttaa enemmän suden, kuin koiran kalloa.

Dingon kuulo muistuttaa myös suden kuuloa, se on hyvin tarkka - tarkempi kuin koiralla. Häntäkin dingolla on kuin sudella: lyhyt, tuuhea ja suorana riippuva. Samoin sillä on korvatkin kuin sudella, suuret ja pystyt.

Joissakin pienemmissä yksityiskohdissaan, kuten turkkinsa ja häntänsä värityksissä, dingo eroaakin sudesta.

Elintavat ja lisääntyminen

Dingot elävät yksin tai pienissä perheryhmissä ja vaeltelevat säännöllisesti tiettyjä reittejään pitkin. Susien tapaan dingotkin elävät usein laumana. Laumassa on johtajapari, joka lisääntyy - ihan kuten susillakin. Dingolaumalla on reviiri, jolla kokoa noin 25 neliökilometriä.

Myös lisääntymiskäyttäytymisessään dingo muistuttaa sutta. Narttu tulee kiimaan vain kerran vuodessa, kantoaika on 61 - 69 vrk. Pentueita syntyy siten vuodessa yksi. Dingot parittelevat kevättalvella ja touko-heinäkuussa syntyy suojaisassa pesäluolassa enimmillään jopa 8 pentua - mutta keskimäärin 5.

Dingon pennut

Narttupentuja syntyy yleensä enemmän kuin urospentuja. Vanhempiensa seurassa pennut pysyttäytyvät noin vuoden, vaikka niistä tulee jo varsin itsellisesti toimeen tulevia 3 - 6 kuukauden ikäisinä. Muut lauman jäsenet osallistuvat pentujen hoivaamiseen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tummasta dingosta vasemmalla - Copyright Leo
Dingo
Laiha naarasdingo Australiassa

Laiha dingo saalistaa ja toivottavasti myös onnistuu löytämään syötävää. Innamincka, South Australia, Australia, 20.10.2013.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright David Cook
Dingo
Tumma dingo kansallispuistossa Australiassa

Dingot voivat olla kuvan mukaisesti väritykseltään myös tummia. Dingon turkin väri liittyy läheisesti siihen, missä dingo elää. Aavikoilla dingot ovat vaaleita, kullankeltaisia, mutta metsäseuduilla väri voi olla tummanruskea tai jopa musta. Gudgenby Valley, Namadgi National Park, Australia 2.11.2013.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Leo


Videolla tuodaan kaksi dingopentua eläintarhaan ja seurataan pentujen ensimmäistä päivää tarhassa - Perth Zoo, Australia.
Dingo
Dingon levinneisyysalueet

Levinneisyys

Dingo elää Australiassa, erityisesti sen pohjoisosissa. Dingoja on Australian lisäksi myös Kaakkois-Aasiassa, ja esimerkiksi paariakoira ja Uuden-Guinean laulavakoira ovat dingoja - samoin kuin Indonesian, Borneon ja Filippiinien villikoirat. Dingoja elää myös Burmassa, Etelä-Kiinassa, Laosissa, Malesiassa ja Thaimaassa.
All rights reserved
*Kuva yllä dingo - Copyright © Alan Carmichael
Photo used with permission.


Dingot lemmikkinä

Australiasta dingoja ei saa kuljettaa muualle maailmaan, mutta siellä niitä voi ostaa myös itselleen koiran tapaan lemmikiksi. Hintaa pennulla on 500 - 1000 Australian dollaria. Aboriginaalitkin ovat jossakin määrin pitäneet dingoja hallussaan. Etenkin dingourokset pyrkivät pakosalle kiima-ajan koittaessa. Aboriginaaleilla on ollut tähän varsin suoraviivainen estokeino - he ovat murtaneet dingon etujalat niin, että se ei ole kyennyt juoksemaan.

Dingon pahin uhka on lisääntyminen koiran kanssa

Krokotiilit ja käärmeet ovat ihmisen ohella dingon uhkia. Myös maailman suurimmaksi kotkalajiksi sanottu kiilapyrstökotka saattaa siepata dingon saaliikseen. Dingo voi lisääntyä koiran kanssa. Tämä muodostaa suuren uhan puhtaan dingokannan säilymiselle, sillä dingon ja koiran hybridit jälkeläiset ovat sekarotuisia koiria, mutta eivät enää dingoja.
Dingot eivät hauku

Dingot eivät juurikaan selkeästi hauku, kuten eivät muutkaan aasialaiset villikoirat, vaan ne ulvovat, kuin sudet ja ja vinkuvat. Ulvontoja on erilaisia, niissä on kolme päätyyppiä - ja variaatioita niistä ainakin yli kymmenen. Myös joukolla ulvotaan.

Lähteet
* Xiaoming Wang, Richard H. Tedford: Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History
*The Animal Diversity Web: Canis lupus dingo
*BBC: Science & Nature: Wildfacts - Canis lupus familiaris dingo
*BBC News: Dingo's origins tracked by DNA
*International Union for Conservation of Nature and Natural Resources IUCN
*Bruce Fogle: Suuri koirarotukirja - WSOY
*Bo Bengtson, Ivan Swedrup: Maailman koirat - WSOY
*David Taylor: Koirien maailma - WSOY

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolmas kuva ylhäältä, Dingo Copyright Sam Fraser-Smith
*Iso kuva - toiseksi ylin sivulla, Dingo Copyright Timmy Toucan
*Neljäs kuva ylhäältä, Dingo Copyright .Storm
*Alin kuva, Dingo Copyright HeatherW


Koiraeläimet
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***