Menu
Susisivut
DINGO (Canis dingo)

Dingo on aiemmin tieteellisessä luokittelussa luettu suden alalajiksi (Canis lupus dingo) siksi, että sen on katsottu polveutuneen sudesta. Sitä on pidetty myös koiran alalajina (Canis familiaris dingo). Nyt dingo luokitellaan omaksi lajikseen, (Canis dingo).

Dingo on vuodesta 2014 alkaen eläinlaji - ei enää alalaji

Dingo ei ole enää alalaji, vaan sillä on lajistatus - se on koiraläimiin kuuluva laji, ihan kuten vaikkapa susi tai kettukin. Näin päätti, huolellisten tutkimustensa jälkeen, kansainvälinen tutkijaryhmä vuonna 2014. Tuon vuoden maaliskuussa tutkijat antoivat tarkan selvityksen ja kuvauksen siitä, millainen eläin dingo on.

Journal of Zoology'ssa julkaistu tutkimus perustui Australian oikeuslääketieteen laitoksen hallussa oleviin, säilöttyihin 69:n dingon näytteisiin. Nämä 69 dingoa ovat eläneet ennen 1900-lukua, jolloin ne eivät ole olleet tekemisissä kesykoirien kanssa. Näin voitiin ensimmäistä kertaa historiassa määrittää geneettisesti puhtaan dingon ominaisuudet ja tässä yhteydessä kävi ilmi, että monet aiemmat käsitykset dingoista ovat olleet virheellisiä.

Yleinen uskomus on ollut, että puhtaat dingot olisivat väriltään vain keltaisia, mutta tämä uskomus on osoittautunut vääräksi. Dingot voivat olla keltaisia, ruskeita, mustia, mustia ja ruskeita, valkoisia ja niillä voi olla myös soopelityyppinen väritys, jollainen on saksanpaimenkoiralla.

Dingoille tällä uudella ja oikealla värimäärittelyllä on suuri merkitys, sillä tähän saakka on katsottu, että vain keltaiset ovat puhtaita dingoja ja kaikki muut eivät, eikä niitä siksi ole tarvinnut suojella. 250 vuotta on kiistelty siitä, että mikä dingo oikein on, ja tieteelliset nimet Canis lupus dingo ja Canis familiaris dingo ovat ilmentäneet ja ylläpitäneet tuota sekaannusta. Nyt, kun dingo on Canis dingo, on ensimmäistä kertaa mahdollista, että se saa lajina osakseen sen kohtelun ja suojelun, joka sille kuuluu.

Ominaisuuksia

Dingo on kooltaan paimenkoiran kokoinen ja sen säkäkorkeus on 50 cm. Sillä on pystyt korvat, keskipitkä ja tuuhea häntä ja hännänpäässä voi olla usein valkoinen täplä.

Dingon väri vaihtelee vaaleankeltaisesta punertavaan ja ruskean eri sävyihin, jotkut yksilöt voivat olla tumman ruskeita, mustia tai jopa mustaviiruisiakin. Albiinoitakin esiintyy jonkin verran, kuten eläinten keskuudessa yleensäkin. Kaakkois-Australiasta tunnetaan valkoinen dingo.

Kolmiomainen naama, teräväkärkiset, kallon puoliväliin kiinnittyneet korvat ja litteät kulmakaaret ovat dingon tyypillisiä ominaisuuksia. Dingoilla ei ole kannuksia takakäpälissä, ja toisin kuin ei-alkukantaisilla roduilla, dingolla on vahva täydellinen hampaisto. Sen hampaat ovat hieman erillään toisistaan kuin sudella. Dingoilla on vahvat purulihakset ja leveä, syvä rinta.

Dingon nimen alkuperä - Nimi "dingo" tulee aboriginaalien Eora-kieliryhmän heimolta, kaakkoisesta Australiasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Geoff Whalan
*Kuva oikealla Copyright Alexandre Roux
Canis lupus dingo
Dingo
Dingo on poikkeus Australian eläimistössä

Australian omaperäisessä eläimistössä dingo on ihan oma lukunsa. Australian eläimistö säilyi omaperäisenä siksi, että Australia erosi yhteisestä mannerlaatasta, ennen kuin istukalliset nisäkkäät olivat kehittyneet. Yhteiseen mannerlaattaan kuuluivat aikoinaan Australian lisäksi Eurooppa, Aasia ja Afrikka. Pussieläimet kykenivät hallitsemaan koko Australiaa, kun "tehokkaammat" nisäkkäät puuttuivat.

Ennen eurooppalaisten tuloa 1700-luvulle saakka, maanosan ainoat istukalliset nisäkkäät ihmisen lisäksi olivat lepakot ja rotat, joiden uskotaan ajelehtineen sinne ajopuiden mukana - sekä dingokoira.

Dingo

Dingo ja alkuperäiset eläimet

Dingo on menestynyt Australiassa liiankin hyvin. Useat pussieläimet ovat mahdollisesti aikain myötä kuolleet sukupuuttoon dingon vuoksi.

Dingo

Eurooppakin kuulee dingosta

Kapteeni William Dampier oli ensimmäinen eurooppalainen, joka virallisemmin noteerasi dingon olemassa olon, kirjoittaessaan siitä vuonna 1699. Dingot menestyivät noihin aikoihin Australiassa erityisen hyvin, kun eurooppalaiset toivat lampaansa ja kaninsa mantereelle, dingojen helposti saalistettaviksi.
Saalistus

Pienet pussieläimet ja jyrsijät, kuten myös kanitkin, kuuluvat dingon saalistamiin eläimiin. Ne saalistavat suuriakin eläimiä, kuten kenguruita, nautoja tai lampaita.

Kaikkiaan yli 170 eri eläinlajia on laskettu kuuluvaksi dingon saalislistalle. Dingot voivat syödä myös riisiä pelloilta ja hedelmiäkin sieltä, mistä niitä löytävät.

Karjankasvattajat näkevät dingon pahana vihollisena. Lampaiden ympärille on rakennettu tuhansia kilometrejä aitoja ja laajamittaisia tuhoiskuja dingoja vastaan on tehty. Mutta kaikista toimista huolimatta dingot ovat yhä yleisiä jopa tiheään asutuilla seuduillakin.

Dingo

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tummasta dingosta yllä - Copyright Leo
*Kaksi dingokuvaa vasemmalla - Copyright Geoff Whalan


Dingo ja susi

Suden kanssa dingolla on paljon yhteisiä ominaisuuksia. Dingon hampaat - etenkin kulma- ja raateluhampaat - ovat selvästi suuremmat kuin kesykoiralla ja muistuttavat hyvin paljon suden hampaistoa. Dingon kuono ja kallo ovat myös pitkät - sen dolikokefaalinen kallo muistuttaa enemmän suden, kuin koiran kalloa.

Dingon kuulo muistuttaa myös suden kuuloa, se on hyvin tarkka - tarkempi kuin koiralla. Häntäkin dingolla on kuin sudella: lyhyt, tuuhea ja suorana riippuva. Samoin sillä on korvatkin kuin sudella, suuret ja pystyt.

Joissakin pienemmissä yksityiskohdissaan, kuten turkkinsa ja häntänsä värityksissä, dingo eroaakin sudesta. - Tähänkin on lisättävä uudiskorjauksena se, että kyllähän dingo todellakin eroaakin sudesta, koska se on määritelty vuodesta 2014 alkaen omaksi, itsenäiseksi lajikseen, ei suden alalajiksi, jollaisena sitä pidettiin aiemmin virheellisesti.

Toki suunnilleen samankokoisilla koiraeläimillä on monenlaista yhteistäkin. Dingo kuuluu lajina samaan Canis -sukuun suden kanssa, joten ne ovat edelleenkin varsin läheisiä sukulaisia.

Elintavat ja lisääntyminen

Dingot elävät yksin tai pienissä perheryhmissä ja vaeltelevat säännöllisesti tiettyjä reittejään pitkin. Susien tapaan dingotkin elävät usein laumana. Laumassa on johtajapari, joka lisääntyy - ihan kuten susillakin. Dingolaumalla on reviiri, jolla kokoa noin 25 neliökilometriä.

Myös lisääntymiskäyttäytymisessään dingo muistuttaa sutta. Narttu tulee kiimaan vain kerran vuodessa, kantoaika on 61 - 69 vrk. Pentueita syntyy siten vuodessa yksi. Dingot parittelevat kevättalvella ja touko-heinäkuussa syntyy suojaisassa pesäluolassa enimmillään jopa 8 pentua - mutta keskimäärin 5.

Dingon pennut

Narttupentuja syntyy yleensä enemmän kuin urospentuja. Vanhempiensa seurassa pennut pysyttäytyvät noin vuoden, vaikka niistä tulee jo varsin itsellisesti toimeen tulevia 3 - 6 kuukauden ikäisinä. Muut lauman jäsenet osallistuvat pentujen hoivaamiseen.
Dingo
Laiha naarasdingo Australiassa

Laiha dingo saalistaa ja toivottavasti myös onnistuu löytämään syötävää. Innamincka, South Australia, Australia, 20.10.2013.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright David Cook
Dingo
Tumma dingo kansallispuistossa Australiassa

Dingot voivat olla kuvan mukaisesti väritykseltään myös tummia. Dingon turkin väri liittyy läheisesti siihen, missä dingo elää. Aavikoilla dingot ovat vaaleita, kullankeltaisia, mutta metsäseuduilla väri voi olla tummanruskea tai jopa musta. Gudgenby Valley, Namadgi National Park, Australia 2.11.2013.
Dingo
Dingon levinneisyysalueet

Levinneisyys

Dingo elää Australiassa, erityisesti sen pohjoisosissa. Dingoja on Australian lisäksi myös Kaakkois-Aasiassa, ja esimerkiksi paariakoira ja Uuden-Guinean laulavakoira ovat dingoja - samoin kuin Indonesian, Borneon ja Filippiinien villikoirat. Dingoja elää myös Burmassa, Etelä-Kiinassa, Laosissa, Malesiassa ja Thaimaassa.

All rights reserved
*Kuva yllä dingo - Copyright © Alan Carmichael
Photo used with permission.


Dingot lemmikkinä

Australiasta dingoja ei saa kuljettaa muualle maailmaan, mutta siellä niitä voi ostaa myös itselleen koiran tapaan lemmikiksi. Hintaa pennulla on 500 - 1000 Australian dollaria. Aboriginaalitkin ovat jossakin määrin pitäneet dingoja hallussaan. Etenkin dingourokset pyrkivät pakosalle kiima-ajan koittaessa. Aboriginaaleilla on ollut tähän varsin suoraviivainen estokeino - he ovat murtaneet dingon etujalat niin, että se ei ole kyennyt juoksemaan.
Dingon pahin uhka on lisääntyminen koiran kanssa

Krokotiilit ja käärmeet ovat ihmisen ohella dingon uhkia. Myös maailman suurimmaksi kotkalajiksi sanottu kiilapyrstökotka saattaa siepata dingon saaliikseen. Dingo voi lisääntyä koiran kanssa. Tämä muodostaa suuren uhan puhtaan dingokannan säilymiselle, sillä dingon ja koiran hybridit jälkeläiset ovat sekarotuisia koiria, mutta eivät enää dingoja.

Dingot eivät hauku

Dingot eivät juurikaan selkeästi hauku, kuten eivät muutkaan aasialaiset villikoirat, vaan ne ulvovat, kuin sudet ja ja vinkuvat. Ulvontoja on erilaisia, niissä on kolme päätyyppiä - ja variaatioita niistä ainakin yli kymmenen. Myös joukolla ulvotaan.

Lähteet
*Australian Geographic 15.4.2014: Dingo declared a separate species
* Xiaoming Wang, Richard H. Tedford: Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History
*The Animal Diversity Web: Canis lupus dingo
*BBC: Science & Nature: Wildfacts - Canis lupus familiaris dingo
*BBC News: Dingo's origins tracked by DNA
*International Union for Conservation of Nature and Natural Resources IUCN
*Bruce Fogle: Suuri koirarotukirja - WSOY
*Bo Bengtson, Ivan Swedrup: Maailman koirat - WSOY
*David Taylor: Koirien maailma - WSOY

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolmas kuva ylhäältä, Dingo Copyright Sam Fraser-Smith
*Iso kuva - toiseksi ylin sivulla, Dingo Copyright Timmy Toucan
*Neljäs kuva ylhäältä, Dingo Copyright .Storm
*Alin kuva, Dingo Copyright HeatherW


Koiraeläimet
Dingo
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***