Juhannus
Kuva yllä. Vasemmalla "Mathilda Wrede" - Eero Järnefelt (1863 - 1937). Keskellä "Tekla Hultin" - Eero Järnefelt (1863 - 1937). Oikealla "Ida Aalberg" - Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931).

Mathilda Wrede (8.3.1864 Vaasa - 25.12.1928 Helsinki). Hieno suomenruotsalainen, aatelinen nainen, vapaaherratar ja paronitar, kansainvälinen legenda, protestanttinen "iloinen pyhimys", sisälähetystyöntekijä, vankilaevankelista ja vankien inhimillisen kohtelun puolestapuhuja, joka halusi olla kaikkien vankien, vähäosaisten ja pakolaisten ystävä.
Suomen suurnaisia Mathilda Wrede.

Tekla Hultin (18.4. 1864 Jaakkima - 31.3. 1943 Helsinki). Suomen toinen naistohtori ja ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori (1896). Hän oli myös kansanedustaja, toimittaja, tutkija sekä puolue-, järjestö- ja naisasia-aktivisti. Hultin omisti elämänsä työlle isänmaan, naisasian, liberalismin ja sosiaalisten kysymysten puolesta. (Wikipedia)

Ida Aalberg (4.12. 1857 Leppäkoski - 17.1. 1915 Pietari, Venäjän keisarikunta). Näyttelijätärlegenda, joka omana aikanaan lumosi teatteriyleisönsä. Suomalaisen näyttämötaiteen ensimmäinen merkittävä näyttelijätär ja samalla teatterimme kasvuvaiheen symboli. Aikalaiskuvasten mukaan Ida Aalberg omasi runsaasti suuren näyttelijättären vastustamatonta säteilyvoimaa ja tunnevarausta. (Spectrum)

Suomen suurnaisia

Minna Canth (19. maaliskuuta 1844 Tampere - 12. toukokuuta 1897 Kuopio). Kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

"Huoli on kova päänalunen ja murhe katala vierinkumppani, ne väsyneeltäkin karkoittavat virvoittavan unen." - Minna Canth

"Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys." - Minna Canth

"Huolissa se juuri elämän paras onni piileekin." - Minna Canth

"Yksi todistus siitä, että kärsimys tulee Jumalalta, on se kunnioitus, minkä se herättää ulkopuolella olevissa." - Minna Canth

"Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä." - Minna Canth

Suomen suurnaisia

Hilja Haahti.

Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna - 6. tammikuuta 1966 Helsinki). Kirjailija ja suomentaja.

"Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puuttehet unhota, anteeksi anna!"
- Hilja Haahti

"Mikä lämmin läikähti rinnassain?
On tästä kulkenut rakkaimpain."
- Hilja Haahti

Suomen suurnaisia

"Käsi enkelin kädessä vierekkäin
elon pitkät taipaleet kuljemme näin."
- Hilja Haahti

Suomen suurnaisia

Päivänkakkara.

Ritva Haavikko (s. 7. tammikuuta 1929 Mikkeli). Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija.

"Uskon, että naisella on biologinen tarve ihailla miestään." - Ritva Haavikko

Saima Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki - 21. huhtikuuta 1937 Helsinki). Kirjailija ja runoilija.

"Minulla ei ole mitään muuta tietä,
minun täytyy mennä suoraan
sitä voimaa kohti, joka kutsuu,
sen rakkauden luo, jota en näe;
jos alan katsoa ympärilleni,
vajoan heti."
- Saima Harmaja

"On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On Rauhan maa."
- Saima Harmaja

Suomen suurnaisia

Punaiset viinimarjat.

Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki). Runoilija.

"Tuli tyttö kaupungista
solkikenkä kepsutellen,
silkkisukka sipsutellen.
Hyppysissä hienoisissa
päivänvarjo punalaita,
poski kalpea ja kaita,
Päässä hattu ruusuniekka.

Mutta minne, tyttökulta
putos posken ruusut sulta?
Pian maalla mieli muuttui,
koristeihin turhiin suuttui.
Heitti hatun ruusuniekan,
kumppaniksi kurjenmiekan,
päivänvarjon varvikkohon.

Tuumi: voi te tyttörukat
solkikengät, silkkisukat!
Nyt mä tahdon kesämailla
juosta jalkineita vailla.
Lintusena lehdot liikun,
marjat maistan, uin ja kiikun.

Päivänpaiste voimaa valaa -
maalta kaupunkihin palaa
terve, reipas luonnonlapsi,
raitis juurkuin aamuntuuli,
punaposki, marjahuuli."
- Tuli tyttö kaupungista! - Runo, Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki - Immi Hellén

Martta Huhta Kätilö.

"Mie en ole naisasianainen enkä miesasianainen, mie olen lapsiasianainen. En näe mitään syytä olla Suomessa naisasianainen. Ja sen sanon, että täällä Suomessa huonokin mies on parempi kuin ulkomaalainen hyvä." - Martta Huhta

Suomen suurnaisia

Muumi.

Tove Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki - 27. kesäkuuta 2001 Helsinki). Kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, Muumin luoja.

"Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee." - Tove Jansson

"Mies ei anna anteeksi, hän vain unohtaa. Nainen antaa anteeksi kaiken, mutta ei unohda koskaan." - Tove Jansson

"Vaan kuka lohduttais nyytiä ja sanois vaikka näin:
on yöllä kamalaakin kamalampi, päivällä toisin päin."
- Tove Jansson

Maria Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio - 30. syyskuuta 1943 Helsinki). Kirjailija ja näytelmäkirjailija.

"Vapaus? Me emme ansaitse täyttä persoonallista vapautta. Jos me sen ansaitsisimme, meillä se olisi." - Maria Jotuni

"Jos etsit kunniaa, älä unohda maailmaa, se sen sinulle antaa, jos sopivasti sitä palvelet. Jos etsit totuutta, unohda maailma ja ne kärsimykset, joilla se kenties tuottamastasi häiriöstä rankaisee." - Maria Jotuni

"Vain ne, jotka hallitsevat itseänsä, hallitsevat elämää ja luovat siitä jotakin." - Maria Jotuni

"Kompromissi maailman kanssa näivettää taiteen niinkuin kuivuus pellon." - Maria Jotuni

"Joukkoliikkeet, sodat ja lauma-ajatukset todistavat meille, mitä me nykyisellä asteellamme yksilöinä olemme." - Maria Jotuni

"Syvästi tunnettu ja kylmästi ajateltu koettelemus luo meille rikkauden, jota nimitämme kokemukseksi." - Maria Jotuni

"Kodikkainta on, jos yksilön moraali on tasassa ajan yleisen moraalin kanssa, turvallisinta, jos se on jäljessä, ja onnetonta, jos se on edellä." - Maria Jotuni

Suomen suurnaisia

Pihlajanmarjat.

"Se, joka näkee asian, ja se, joka näkee idean asian takana, puhuvat aina eri kieltä." - Maria Jotuni

"Me elämme paljon ulkopuolella omaa itseämme. Ellei meillä olisi sitä kykyä, tuottaisi elämä voittamattomia vaikeuksia." - Maria Jotuni

"Aina tyytymätön ihminen on valistumaton ihminen, jolta puuttuu tieto kaiken suhteellisuudesta." - Maria Jotuni

"Jos tiedoton onni olisi onni, olisi idioottimaisuus onnen huippu." - Maria Jotuni

"Menestyäksemme persoonallisuuksina tulee meillä olla taito vaieta valehtelematta." - Maria Jotuni

"Itserakkaus on pään ja sydämen toivoton ja mielenkiinnoton lahjattomuus." - Maria Jotuni

"Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää tulevan paikkansa ja löytää itsensä." - Maria Jotuni

"Jos rakkaus yllättää vielä kuusikymmenvuotiaana, mitä ihmettä se voikaan tehdä kaksikymmenvuotiaalle!" - Maria Jotuni

"Ja tarpeenhan se on vaimo. Kun rikkoo, on keneltä anteeksi pyytää." - Maria Jotuni

Suomen suurnaisia

Mansikat.

"Annastiinan valkea sänky, nuori äiti lapsineen, hellytti hänen sydäntään ja liikutti oudosti mieltä. Eikö siinä ollut itse pienen elämän salainen päämahti, sen tahto, sen tarkoitus, että kasvoit, kypsyit ja hedelmän kannoit. Sen ympärille punoutui muu, se tuhatvivahduksinen, näkyvä elämä, joka niin raskaalta ja tarkoituksettomalta tuntui." - Maria Jotuni

"Se, joka on menettänyt kaiken kykynsä iloita elämästä on jo enemmän kuin puoleksi kuollut." - Maria Jotuni

"Kaikki paha, mitä ihminen voi toinen toisellensa tehdä, on nähty jo. Kaikki paha, mitä voi toinen toisellensa sanoa, on kuultu jo. Koulu on loppunut. Ei muuta kuin ulos, ulos - elämästä, huonoin todistuksin, koska et sopivasti valehtelemaankaan oppinut." - Maria Jotuni

"Usein me luulemme olevamme yksinämme ja sanomme niin, kuitenkin meidän rakkaittemme menetys näyttää meille, miten sydämemme on tulvillaan toisten elämää ja on aina heidän asuinsijanansa." - Maria Jotuni

"Nuorten virheet ovat meidän heikkoutemme todistus." - Maria Jotuni

"Ruumis kiiruhtaa iässä nopeammin kuin henki. Siksi kuolema yllättää meidät." - Maria Jotuni

"Nuorta on verrattava taiteilijaan, jolla on usko taiteeseen, vaan ei vielä hankittua kykyä sen käyttelyyn." - Maria Jotuni

"Se, jota mikään ei hämmästytä, on joko typerä tai viisas, mutta ei koskaan lämminsydäminen." - Maria Jotuni

"Yksinkertaiset, selvät päätelmät, jotka perustuvat omaan kokemukseen, ovat kaiken ajattelun pohja." - Maria Jotuni

"Rakkaus on elävän uudestiarvioinnin ja lujan keskityksen muuttumaton suhde." - Maria Jotuni

"Vanhan elämä onnellisimmillaan on ennen opitun läksyn kertaamista." - Maria Jotuni

Suomen suurnaisia

Leskenlehti.

"Avioliitto voi olla hirvittävä kahle, jonka vakavuutta ei nuorena onneksi ymmärrä, jonka julmuutta ei keski-iällä ole aikaa surra ja jonka arpeutuneita jälkiä ei vanhana onneksi enää tunne eikä pode." - Maria Jotuni

"Avioliiton ei suinkaan tarvitse olla onnellinen ollakseen oikea avioliitto. Monta kertaa sen onnettomuus on juuri ainoa onni, sillä se on koulu, joka kasvattaa todellisen ihmisen. Vasta todellisina ihmisinä ja täysikasvuisina me olemme oikea käyttövoima." - Maria Jotuni

"Epäsuhtainen avioliitto on kuin raskaat kahleet, jotka sitovat kaksi vankia yhteen, vankia, joilla ei ole muuta yhteistä kuin kahleensa: viha ja elämän käytäntö." - Maria Jotuni

"Nainen, jolla on terve ja normaali lapsi, ei saisi koskaan sanoa olevansa onneton. Onneton on vasta se nainen, joka on kadottanut lapsensa. Lapseton nainen ei ole onnellinen eikä onneton. Hän ei tiedä täydestä elämästä mitään." - Maria Jotuni

"Lapsi on naiselle enemmän kuin rakastettu tahi mies. Se on hänelle koko elämä ja tulevaisuus, kun mies on mennyt päivä ja kuollut elämys." - Maria Jotuni

Helvi Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi - 1. lokakuuta 1959 Helsinki). Runoilija.

"Lumien sulamisaikaan,
kun kalliot tulevat näkyviin,
on joka kallio
iän uurtamat äitini kasvot,
lämpimät päivän paisteessa,
kun rakkaus on sulattanut jään."
- Helvi Juvonen

"Kerran tulee juhlahetki
jona ei ole ketään jakajaa
viipyvälle, viileälle sinelle
taivas nousee
kuin maljan laita
jokaisessa ikkunaruudussa
vaihtuvat kasvot."
- Helvi Juvonen

Anu Kaipainen (14. maaliskuuta 1933 Muolaa - 29. syyskuuta 2009 Helsinki). Kirjailija.

Eläin vierotti pentunsa, kun aika oli tullut, ja unohti. Kukka pudotti siemenensä, eikä edes tiennyt, minne ne lensivät. Mutta ihminen, hän piti kiinni, hän pakotti, sitoi, omisti." - Anu Kaipainen

Aino Kallas (o.s. Krohn) (2. elokuuta 1878 Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta - 9. marraskuuta 1956 Helsinki). Kirjailija.

"Rakkauden salaisuus on sama kuin uskonnon: molemmat ovat yhtä käsittämättömiä ulkopuolella oleville." - Aino Kallas

"Ihmisiä on kuten etanoitakin, kuorellisia ja kuorettomia." - Aino Kallas

Suomen suurnaisia

Sylvi Kekkonen - presidentin valitsijamiesvaalit 1962.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Museoviraston Kuvakokoelmat


Sylvi Kekkonen (o.s. Uino, 12. maaliskuuta 1900 Pieksämäki - 2. joulukuuta 1974 Helsinki). Kirjailija ja tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen puoliso.

"Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon ei muuta mahdu kuin hänen omat lapsensa." - Sylvi Kekkonen

"Onnellinen lapsuus on salainen puutarha, täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa, valoa ja varjoja." - Sylvi Kekkonen

"Pientä on miesten sortamisen halu naisiin nähden verrattuna naisten sortamisen haluun toisiinsa nähden." - Sylvi Kekkonen

"Vapaa-aikasi käytön määräät itse ja sen jättämä jälki on ominta itseäsi." - Sylvi Kekkonen

"Levon kieltäminen elimistöltä on kasvavan puun juurien katkomista." - Sylvi Kekkonen

"Ennakkoluulojen juuret ovat syvällä tapojen kunnioituksessa." - Sylvi Kekkonen

"Rakkaus työhön on rakkautta elämään, sen juhlaan ja arkeen." - Sylvi Kekkonen

"Pahastuminen, joka on välittömästi ryöpynnyt sanoina, on jo lääkinnyt kipunsa." - Sylvi Kekkonen

"Ei turvaksi vanhuutemme varalle, vaan uuden elämän vaalijaksi pitäisi meidän aina lapsiamme tuuditella." - Sylvi Kekkonen

"Ymmärtämyksellä suhtautuu toisten hairahduksiin se, kenen on vaikea antaa anteeksi itselleen." - Sylvi Kekkonen

"Luonnollisten viettien ylenkatsominen on nurjamielisyyttä elämän antimia kohtaan." - Sylvi Kekkonen

Suomen suurnaisia

Heinäukot.

"Usein hyväksytään pienet tavoitteet mukavuuden halusta, jota kaunistellen kutsutaan vaatimattomuudeksi." - Sylvi Kekkonen

"Hurskastelu kieltää kiroavan hellyyden ja hyväksyy makeilevan karkeuden." - Sylvi Kekkonen

"Omakohtaiseen havaintoon perustuvat oivallukset ovat uusia itse kullekin, kuinka latteita ja kuluneita lienevätkin muille." - Sylvi Kekkonen

"Intohimo sydämessäsi on tulipalo talossasi, ja järkesi seuraa paloa huolestuneen naapurin aktiivisuudella." - Sylvi Kekkonen

"Tahdon lujuutta kysyy itsekasvatus, joustavuutta toisen opastaminen." - Sylvi Kekkonen

"Suurempi on ihmisten halu selittää Jumala kaltaisekseen kuin pyrkiä itse Jumalan kaltaiseksi." - Sylvi Kekkonen

"Vain ne, jotka kiihtyvät samoista syistä, pystyvät ymmärtämään toisiaan." - Sylvi Kekkonen

"Mielettömämmin kuin viinan villitsemä käyttäytyy valtansa sokaisema." - Sylvi Kekkonen

"Arvokkuuden hylkiminen on ihmisarvon polkemista, arvokkuuden korostaminen narrimaisuutta." - Sylvi Kekkonen

"Yksinäisyyden varjossa versoo itsenäisyys, eikä tilanahtaus estä lehvistön leviämistä." - Sylvi Kekkonen

"Itsensä myöntäminen voi vaatia enemmän rohkeutta kuin itsensä kieltäminen mielenmalttia." - Sylvi Kekkonen

"Vahingonilo vapauttaa omasta vajavaisuuden tunnosta." - Sylvi Kekkonen

Eeva Kilpi (1928 -) Kirjailija.

"Sinä olit minulle se oikea,
vain minä sinulle väärä."
- Eeva Kilpi

"Liehu lapsi, hypi mummo,
on riemun raikkahin aika."
- Eeva Kilpi

"Tuska on kuin liian suurta itsekeskeisyyttä, gramofonilevyn huutoa kun neula viiltää aina samaa uraa eikä mikään nosta sitä uusille raiteille." - Eeva Kilpi

Suomen suurnaisia

Armi Kuusela.
Suomen suurnaisia Armi Kuusela.

Armi Kuusela Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos). Ensimmäinen Miss Universum (1952) - ja Suomen Neito (1952).

"Ne, jotka eivät ole koskaan tienneet, että rakkauden täysi merkitys on kirkkaissa silmissä, joiden kautta sydän katsoo rakastettua niin, etteivät rotu, uskonto ja ihonväri merkitse mitään. Ne, jotka eivät ymmärrä, että rakastavalla sydämellä on Jumalan suoma kyky tuntea monien joukosta se, joka on tarkoitettu elämäntoveriksi; ne, jotka eivät tätä kaikkea tiedä, eivät ole koskaan rakastuneet." - Armi Kuusela

Raisa Lardot (1938 -) Vepsäläissyntyinen suomalainen kirjailija.

"Melkein kaikki muut vähän pelkäsivät mummoa, paitsi minä. Ihmiset aina pelkäävät sellaista, joka on viisas ja etäinen." - Raisa Lardot

Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki - 7. heinäkuuta 1995 Tampere). Kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja.

"Olet niin nuori. Nuoret ihmiset luulevat että siellä missä me emme ole, on parempi olla." - Eeva-Liisa Manner

"Odottaminen on surullista. Surullisempaa jos ei odota ketään." - Eeva-Liisa Manner

"Suru sulkee sydämen aukot." - Eeva-Liisa Manner

Cupido

Aulikki Oksanen (1944 -). Helsinkiläinen vapaa kirjailija ja runoilija.

"Enkö oppinut, että kun toinen nauraa, niin toinen saattaa pysyä vaiti? Enkö oppinut, että hellyys voi laskeutua eri aikoina, kuin lumi vuorelle, mutta ei kylään." - Aulikki Oksanen

Eila Pennanen (8. helmikuuta 1916 Tampere - 23. tammikuuta 1994 Tampere). Kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja.

"Rakkauden kipu ei enää tunnu niin pahalta
kun ymmärrät miten se elää jota rakastat
kun huomaat kuinka hän kavahtaa
omistajan kosketusta."
- Eila Pennanen

Suomen suurnaisia

Lupiini.

Armi Ratia (o.s. Airaksinen, 13. heinäkuuta 1912 Pälkjärvi - 3. lokakuuta 1979 Helsinki). Tekstiilitaiteilija ja Marimekko Oy:n perustaja.

"Näytetään että pystytään." - Armi Ratia

Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki). Kirjailija.

"Kun kieli kuolee, kieli väreineen, kieli vivahduksineen, kuolee kansa." - Maila Talvio

Katri Vala (oik. Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio - 28. toukokuuta 1944 Eksjö, Ruotsi). Opettaja, runoilija ja suomentaja.

"Minulla ei ole mitään omaa kärsimystä. Minulla on miljoonien suuri yksinkertainen kärsimys: voi että elämä olisi kuolemaa parempi." - Katri Vala

Hella Wuolijoki (22. heinäkuuta 1886 Helme, Viro - 2. helmikuuta 1954 Helsinki). Suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja.

"Ei maailma suremisesta parane.
Eikä pölyn pyyhkimisestä."
- Hella Wuolijoki

"Kun maailma on pimeä, kylmä ja kolkko, älä pysähdy pelkäämään pimeyttä ja hytisemään kylmyyttä, liiku, heilu, tee jotain." - Hella Wuolijoki





KESÄPÄIVÄ KANGASALLA - Pirkanmaan maakuntalaulu. sävel G. Linsén - sanat Z. Topelius - käännös: P. J. Hannikainen.

"Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
:,: ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. :,:"
Sateenkaari
*** tunturisusi.com linkit ***