Ravinto
Ravinto vaihtelee sekä vuodenajan että sukupuolen mukaan, mutta keskeisen
osan muodostavat pikkujyrsijät - hiiret ja myyrät. Erityisesti keväällä ja alkukesällä
naaraiden saalistaessa vesi- ja peltomyyriä, koiraat ahdistelevat suurempaa riistaa,
jäniksen- tai kaniininpoikasia ja lintuja.
Naaras saalistaa pari pientä myyrää päivässä, koiras kaksi kertaa enemmän.
Mikäli pikkujyrsijöitä on vähän, voi kärppä syödä aivan toisenlaista ravintoa -
kastematoja, hyönteisiä, sammakoita sekä hedelmiä ja marjoja.
Ravinnon saatavuus määrittää kärpälle sen liikkuma-alan. Jos syötävää riittää,
kärppä pysyttelee pienelläkin alueella - mutta lähtee muualle ravinnon
loppuessa. Erityisesti talvella kärpän elinpiiri laajenee.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Kentish Plumber
Lisääntyminen
Pesä sijaitsee kiviröykkiössä, risukasassa, juurakoiden tai halkopinojen alusissa.
Pariutuminen tapahtuu touko-elokuussa - vanhat naaraat ensin, nuoremmat myöhemmin.
Poikaset syntyvät huhti-toukokuussa, pitkään viivästyneen sikiönkehityksen
jälkeen. Poikuekoko on 5 - 12. Huonoina jyrsijävuosina lisääntymistä
ei tapahdu.
Vastasyntyneet ovat nukkaisen vaaleakarvaisia ja niillä on ruskea
harja, johon emo tarttuu kuljettaessaan poikasia. Poikaset seuraavat emoaan
heinä-elokuulle. Tuolloin perhe hajoaa ja pennut alkavat elää ja saalistaa
omin avuin.
Kärppäperheen elämää
"Jos haluaa tarkemmin tutkia kärpän perhe-elämää ja tapoja, käy tämä
helpoimmin päinsä keskikesällä, vaikkapa heinäkuussa. Silloin poikaset ovat jo
niin suuria, että ne ovat alkaneet liikkua jonkin verran itsekseen
pesän lähimmässä ympäristössä.
Kärpän poikaset ovat kaikkien
pienokaisten tapaan uteliaita - ja niinpä niiden voikin nähdä
pistävän varovaisesti päänsä esiin jostakin kolosta taikka kiven takaa,
jos ne kuulevat ääniä läheltään.
Aurinkoisina, hiljaisina
iltapäivinä koko perhe oleskelee usein aivan pesän ulkopuolella.
Silloin on erittäin mielenkiintoista tarkkailla niiden leikkiä,
mitä herttaisinta näytelmää, jossa pikkukärpät sitä paitsi
nopeasti kehittyvät ensiluokkaisiksi taitovoimistelijoiksi".
Kärppä talvipuvussa.
Harmaana talvipäivänä valkoinen kärppä sulautuu hyvin maisemaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Fiona Paton
Kärppä vaakunoissa ja turkeissa - hermeliini
Kärppä on kuvattuna usein vaakunassa. Yllä kuvassa Pohjois-Pohjanmaan vaakuna
kuusine kärppineen. Kärppä onkin Pohjois-Pohjanmaan maakuntanisäkäs.
Symbolisesti kärppä edustaa rikkautta ja vaurautta, onhan kärppä
muinoin ollut tärkeä turkiseläin. Sen arvokasta
talviturkkia on kutsuttu hermeliiniksi. Satukirjoissa kuninkaan yllä
oli valkoinen kärpännahkaviitta, jossa oli mustia
täpliä. Täplät olivat mustia hännänpäitä. Kärpännahkaturkki
on kuvastellut ökyrikkaiden ja hallitsijoiden valtaa.
Vielä nykyisinkin kärppiä metsästetään.
Suomessa kärppiä on metsästetty vuosina 2000 - 2007 keskimäärin 3 022 vuodessa.
Suurin määrä vuodessa tuolla aikavälillä oli 4 800 kärppää vuonna 2001
ja pienin 1 900 kärppää vuonna 2007.