Menu
Tunturisuden sivut
Saukko
SAUKKO (Lutra lutra) - (Linnaeus, 1758)

Saukko

Viiksekäs uimamestari saukko kuuluu petoeläinten lahkoon Carnivora - ja siinä näätäeläinten heimoon Mustelidae. Saukon ruumiin pituus on 55 - 90 cm. Tukevan, kartiomaisesti kapenevan hännän pituus on 28 - 55 cm ja painoa on 3 - 15 kg. Säkäkorkeus on n. 30 cm.

  • Saukko on yleisväritykseltään tumman ruskea, alapuolen ja kaulan väritys on vaaleampi, harmaan ruskea.
  • Turkki on tiheä ja pohjavilla harmaanruskeaa.
  • Lajilla on kokoonsa nähden pienet silmät ja korvat.
  • Pään muoto on tyypillinen; litteä ja pyöreä pienehkö turpa liittyy paksuun kaulaan.
  • Pitkät viiksikarvat kertovat lajin sopeutumisesta vesielämään.
  • Erikoistuntomerkkeinä voidaan lisäksi mainita käpälien uimaräpylät ja korvien sekä sierainten ihopoimut, joilla saukko sulkee aukot vesitiiviisti sukeltaessaan.
  • Koiraat ovat naaraita huomattavasti kookkaampia ja painavampia, muuten sukupuolet eivät juurikaan ulkoisesti eroa toisistaan.


  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva sivun yläreunassa - Copyright Cloudtail
    *Kuvista toiseksi ylin - ja oikealla ylin Copyright Peter Trimming
    *Kuvista oikealla keskimmäinen Copyright Javier Medina
    *Kuvista oikealla alin Copyright Tim Sträter
    Saukko Saukko Saukko
    Saukko
    Saukko Ranuan eläinpuistossa
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Pekka Isomursu
    Saukot
    Ravinto

    Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Lohikalojen osuus ravinnosta on kuitenkin vain muutama prosentti. Kaloista käytetyimpiä ovakin pienet "roskakalat". Aikuinen saukko syö päivässä 1 - 1,5 kiloa kalaa. Tämä tekee saukosta myös haavoittuvan lajin ympäristömyrkyille, koska saukko on elinympäristönsä ravintoketjussaan viimeisenä.

    Talviaikana saukko kalastelee myös jään alla. Pitkillä ja herkillä tuntoviiksillään se tekee havaintoja kaloista ja niiden liikkeistä ihan pimeässäkin. Se kykenee olemaan veden alla yhtäjaksoisesti jopa viisi minuuttia.

    Ravinnon tarkempi koostumus vaihtelee paljon eri paikkojen ja vuodenaikojen välillä. Talvella kalojen osuus ravinnosta vähenee. Tällöin saattavat sammakkoeläimet olla tärkein ravintokohde erityisesti pienikokoisissa virtavesissä.

    Saukon karvapeite pitää pakkasta ja märkää. Saukolla on jämerät hampaat, joilla se pystyy paloittelemaan kaloja. Paksun karvaturkin ansiosta saukon karva kastuu uidessa päältä, mutta aluskarva pysyy kuivana, joten sille ei tule kylmä.

    Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, simpukoita, lintuja, rapuja, nilviäisiä ja sammakoita.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Copyright Christian Roberts
    Saukko liikkeellä vesillä ja mailla

    Saukko on pääasiassa hämäräaktiivinen, mutta liikkuu myös päivällä, Suomessa näin varsinkin talvisin. Erityisesti maalis-huhtikuussa niitä voi tavata liikkeellä päivälläkin. Saukko on erittäin hyvä uimari ja täysin vesistöihin sidottu laji, ja elää kaikenlaisissa vesistöissä.

    Elinympäristönään saukko suosii vedenlaadultaan hyviä vesistöjä, joissa on sille riittävästi ravintoa. Talvella laji tarvitsee lisäksi sulapaikkoja, joissa se pystyy kovilla pakkasillakin saalistamaan avovedessä. Sulapaikoilla onkin tärkeä ja kantaa rajaava merkitys saukon elinmahdollisuuksiin alueella.

    Saukko on hyvin sopeutunut vesielämään; varpaiden välissä on räpylät, sukkulamaisen ruumiin vastus vedessä on vähäinen, pitkä häntä toimii peräsimenä ja sukelluksissa sulkeutuvat sieraimet ja korvat pitävät veden poissa ruumiinaukoista.

    Saukot liikkuvat laajalla alueella, pääosin vesistöjä seuraillen. Yksi urossaukko voi yhdessä tai parissa vuorokaudessa kulkea jopa 30 - 40 km. Laajalla elinalueellaan liikkuvaa saukkoa luullaankin yleisesti eri yksilöksi joka purolla tai koskella, jolla ihmiset sen jälkiä tapaavat. Helposti syntyvä virhe antaa kuvan, että saukkoja on "joka paikassa", vaikka todellisuudessa vain yksi saukko on kulkenut elinalueensa halki.

    Talvella saukon tapaa todennäköisimmin virtaavien vesien sulapaikkojen ääreltä. Myös suurten järvien tai meren rannalla voi törmätä talvipuuhissa askaroivaan saukkoon.

    Elinpiirin sisällä saukoilla on yleensä useita lepo- ja pesäpaikkoja. Paikat voivat sijaita rantatörmissä, juurakoiden ja siltojen alla sekä muissa vastaavissa paikoissa tai vain tiheän pensaan suojassa.

    Jäljet

    Parhaiten saukon olemassaolon huomaa talvisin lumijäljistä ja muulloin ulosteista, joilla ne merkitsevät alueensa. Ulosteet ovat väriltään mustia-tummanruskeita, tuoreena vihertävän ruskeita, mutta muuttavat väriään kuivuessaan harmaiksi. Ulosteissa on lajityypillinen imelä tuoksu ja niissä näkyy kalansuomuja sekä ruotoja.

    Upottavassa lumessa saukko etenee yleensä parihypyin, mutta kovalla lumella se laukkaa joko kolmi- tai nelijälkeä jälkeä jättäen. Tassun jäljen leveys on noin 45 - 80 millimetriä ja liukujäljen 15 - 22 senttiä.

    Saukko kulkee välimatkat yleensä vedessä tai rantaa pitkin, joskus myös maakannaksen poikki vesistöstä toiseen. Jäljissä näkyy varpaiden lyhyisiin kynsiin saakka ulottuva räpylä. Yleensä saukko liikkuu puolen metrin hypyin.

    Syvässä lumessa hypyt lyhenevät ja saukko lähinnä laahustaa lyhyillä jaloillaan. Tällöin lumeen jää leveä vana, jossa joka jälkiryhmän kohdalla on kuoppa. Alamäessä saukko voi lasketella pitkät matkat vatsallaan. Mahdollista on, että se tekee näin huvikseen, mutta samalla tapahtuu reviirin hajumerkintä.
    Levinneisyys

    Saukko elää Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Suomessa saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa.

    Suomen saukkokannan kooksi arvioidaan noin 3000 yksilöä. Suomessa elää siis tällä hetkellä eniten saukkoja sataan vuoteen. Runsain saukkokanta on Järvi-Suomessa ja Etelä-Lapissa. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa. Suojelun ansiosta kanta meillä on hitaasti kasvanut.

    Muualla Euroopassa tilanne on huonompi ja saukko onkin hävinnyt monilta elinalueiltaan. Uhkana ovat saasteet, metsästys, kalastus, laiton tappaminen, liikenne ja vesien rakentaminen.

    Äänet

    Saukon lukuisista äänistä yksi on kimeä piipitys, joka on emon ja poikasten välinen yhteysääni.

    Lisääntyminen

    Saukon lisääntyminen tunnetaan huonosti. Lisääntyminen ei ole sidoksissa vuodenaikaan. Kiima voi toistua ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä-kesällä.

    Pesänsä saukot tekevät puun juurakon alle tai johonkin muuhun suojaisaan paikkaan rannan läheisyyteen. Saukko on sukukypsä 2 - 3 vuotiaana. Poikasia syntyy 60 - 62 vrk:n kantoajan jälkeen 2 - 4. Sikiön kehitys voi viivästyä tai olla viivästymättä.

    Poikaset seuraavat eoaan liki koko ensimmäisen vuoden ajan. Saukon elinikä on 15 - 18 vuotta.

    Saukot ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana. Muuten ne liikkuvat ja elävät kulkureina ja erakkoina yksin, kierrellen omalla elinpiirillään.

    Viholliset ja uhat

    Saukoilla on luonnossa vähän vihollisia. Jos ihmistä ja koiraa ei lasketa, niin rajoittuu saalistajien joukko suurpetoihin ja kotkiin.

    Muita vaaranpaikkoja tänä päivänä saukolle ovat liikenne ja kalastus. Katiskojen nieluvahvistukset olisivatkin saukkojen kannalta suotavia.

    Suurimman uhan saukoille muodostaa luontaisten elinympäristöjen katoaminen. Muun muassa vesirakentaminen on tuhonnut talvehtimiseen soveliaita virtavesipaikkoja. Aiemmin saukkoa metsästettiin kauniin turkin tähden. Metsästys heikensi kantaa voimakkaasti aina 1970-luvulle saakka.

    Saukko metsästyslainsäädännössä

    EU:n luontodirektiivin mukaan saukko on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja sen suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Useimmissa Euroopan maissa saukko on täysin rauhoitettu. Suomessa saukko on metsästyslainsäädännöllä rauhoitettu riistalaji. Kiintiöityjä poikkeuslupia saa vain kalaviljelylaitoksilla vierailevien ja vahinkoa aiheuttavien saukkojen poistamiseen.

    Kymenlaakson nimikkolaji

    Saukko on Kymenlaakson nimikkonisäkäs.
    Saukko
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Peter Trimming


  • Saaronniemen Saukot ry on vuonna 1999 perustettu avantouintiyhdistys.
  • Savon Saukot ry on toimiva, aktiivinen ja lähes 90-vuotias meripartiolippukunta Saimaan rannalta, Savonlinnasta.
  • Meripartiolippukunta Niihaman Saukot on poikalippukunta, joka perustettiin 23. tammikuuta 1995.
  • Salibandyjoukkue Saukot on perustettu maaliskuussa 2003. Saukoissa pelaa tällä hetkellä 13 innostunutta ja aktiivista poikaa.
  • Vesipallon SM-kisoissa Jyväskylän Saukot liitti nimensä mestareiden kunnialistalle vuosina 1994, 1996 ja 1997.
  • Nivalan Saukot on perustettu toukokuussa 2005 ja nyt meitä on jo paljon! Olemme nyt sinettiseura.
  • Saukot - tarpojavartio 13-15-vuotiaille tytöille!

    Lähteet
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
    IUCN
    www.korkeasaari.fi
    YLE
    www.biomi.org - Mikko Heikkinen
    www.ymparisto.fi
    RanuaZoo
    Suomen Luonnonsuojeluliitto - Keski-Suomen piiri: Risto Sulkavan saukkoselvitys
    Lahden seudun saukkokartoitus 2009
    Uudenmaan ympäristökeskus
    *ClipArt WildBritArt
  • TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***