Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Rémi BONTEMPS
Saukko liikkeellä vesillä ja mailla
Saukko on pääasiassa hämäräaktiivinen, mutta liikkuu myös päivällä, Suomessa näin varsinkin
talvisin. Erityisesti maalis-huhtikuussa niitä voi tavata liikkeellä päivälläkin.
Saukko on erittäin hyvä uimari ja
täysin vesistöihin sidottu laji, ja elää kaikenlaisissa vesistöissä.
Elinympäristönään saukko suosii vedenlaadultaan hyviä vesistöjä, joissa on sille riittävästi ravintoa.
Talvella laji tarvitsee lisäksi sulapaikkoja, joissa se pystyy kovilla pakkasillakin saalistamaan
avovedessä. Sulapaikoilla onkin tärkeä ja kantaa rajaava merkitys saukon elinmahdollisuuksiin
alueella.
Saukko on hyvin sopeutunut vesielämään; varpaiden välissä on räpylät, sukkulamaisen ruumiin vastus vedessä on
vähäinen, pitkä häntä toimii peräsimenä ja sukelluksissa sulkeutuvat sieraimet ja korvat pitävät veden poissa ruumiinaukoista.
Saukot liikkuvat laajalla alueella, pääosin vesistöjä seuraillen. Yksi urossaukko voi
yhdessä tai parissa vuorokaudessa kulkea jopa 30 - 40 km. Laajalla elinalueellaan liikkuvaa
saukkoa luullaankin yleisesti eri yksilöksi joka purolla tai koskella, jolla ihmiset sen jälkiä tapaavat.
Helposti syntyvä virhe antaa kuvan, että saukkoja on "joka paikassa", vaikka
todellisuudessa vain yksi saukko on kulkenut elinalueensa halki.
Talvella saukon tapaa todennäköisimmin virtaavien vesien sulapaikkojen ääreltä.
Myös suurten järvien tai meren rannalla voi törmätä talvipuuhissa askaroivaan saukkoon.
Elinpiirin sisällä saukoilla on yleensä useita lepo- ja
pesäpaikkoja. Paikat voivat sijaita rantatörmissä, juurakoiden ja siltojen alla sekä muissa
vastaavissa paikoissa tai vain tiheän pensaan suojassa.
Jäljet
Parhaiten saukon olemassaolon huomaa talvisin lumijäljistä ja muulloin ulosteista, joilla ne
merkitsevät alueensa. Ulosteet ovat väriltään mustia-tummanruskeita, tuoreena vihertävän
ruskeita, mutta muuttavat väriään kuivuessaan harmaiksi. Ulosteissa on lajityypillinen imelä tuoksu
ja niissä näkyy kalansuomuja sekä ruotoja.
Upottavassa lumessa saukko etenee yleensä parihypyin, mutta kovalla lumella se laukkaa joko kolmi-
tai nelijälkeä jälkeä jättäen. Tassun jäljen leveys on noin 45 - 80 millimetriä ja liukujäljen 15 - 22 senttiä.
Saukko kulkee välimatkat yleensä vedessä tai rantaa pitkin,
joskus myös maakannaksen poikki vesistöstä toiseen. Jäljissä näkyy
varpaiden lyhyisiin kynsiin saakka ulottuva räpylä. Yleensä saukko liikkuu
puolen metrin hypyin.
Syvässä lumessa hypyt lyhenevät ja saukko lähinnä laahustaa lyhyillä jaloillaan.
Tällöin lumeen jää leveä vana, jossa joka jälkiryhmän kohdalla on kuoppa.
Alamäessä saukko voi lasketella pitkät matkat vatsallaan. Mahdollista on, että
se tekee näin huvikseen, mutta samalla tapahtuu reviirin hajumerkintä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Ville.fi
Levinneisyys - saukkojen määrä maassamme muutamia tuhansia
Saukko elää Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.
Suomessa saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa.
Suojelun ansiosta kanta meillä on hitaasti kasvanut.
1990-luvun puolivälissä saukkojen määräksi maassamme arvioitiin 1 000 - 3 000 yksilöä.
Riista- ja peltokolmioiden aineistosta mallintamalla tehtyjen kannanmuutosanalyysien perusteella kanta on kaksinkertaistunut vuosien
1989 - 2013 aikana. Samalla laji on levittäytynyt uudelleen etelässä, lännessä ja pohjoisessa alueille, joilta se oli aiemmin hävinnyt.
Kasvusta huolimatta kanta on yhä siinä määrin heikko etenkin Järvi-Suomen vahvimpien alueiden ulkopuolella, että metsästystä ei ole edelleenkään sallittu. (Riistakolmiot.fi)
Muualla Euroopassa tilanne on huonompi
ja saukko onkin hävinnyt monilta elinalueiltaan. Uhkana ovat saasteet, metsästys, kalastus,
laiton tappaminen, liikenne ja vesien rakentaminen.
Äänet
Saukon lukuisista äänistä yksi on kimeä piipitys, joka on emon ja poikasten
välinen yhteysääni.
Lisääntyminen
Saukon lisääntyminen tunnetaan huonosti.
Lisääntyminen ei ole sidoksissa vuodenaikaan.
Kiima voi toistua ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä-kesällä.
Pesänsä saukot tekevät puun juurakon alle tai johonkin muuhun suojaisaan paikkaan rannan läheisyyteen.
Saukko on sukukypsä 2 - 3 vuotiaana. Poikasia syntyy 60 - 62 vrk:n kantoajan jälkeen
2 - 4. Sikiön kehitys voi viivästyä tai olla viivästymättä.
Poikaset seuraavat eoaan liki koko ensimmäisen vuoden ajan.
Saukon elinikä on 15 - 18 vuotta.
Saukot ovat toistensa seurassa vain lisääntymisaikana. Muuten ne liikkuvat
ja elävät kulkureina ja erakkoina yksin, kierrellen omalla elinpiirillään.
Viholliset ja uhat
Saukoilla on luonnossa vähän vihollisia. Jos ihmistä ja koiraa ei lasketa, niin rajoittuu
saalistajien joukko suurpetoihin ja kotkiin.
Muita vaaranpaikkoja tänä päivänä saukolle ovat liikenne ja kalastus.
Katiskojen nieluvahvistukset olisivatkin saukkojen kannalta suotavia.
Suurimman uhan saukoille muodostaa luontaisten elinympäristöjen katoaminen. Muun
muassa vesirakentaminen on tuhonnut talvehtimiseen soveliaita virtavesipaikkoja.
Aiemmin saukkoa metsästettiin kauniin turkin tähden. Metsästys heikensi kantaa voimakkaasti aina 1970-luvulle saakka.
Saukko metsästyslainsäädännössä
EU:n luontodirektiivin mukaan saukko on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja sen suojelutaso
tulee säilyttää suotuisana. Useimmissa Euroopan maissa saukko on täysin rauhoitettu.
Suomessa saukko on metsästyslainsäädännöllä rauhoitettu riistalaji.
Saukko on rauhoitettu ja sen metsästys ei ole sallittua. Erityisluvin sallittua on ollut ainoastaan sellaisten yksilöiden poistaminen,
jotka aiheuttavat kalankasvatuslaitoksilla erityistä vahinkoa. Poistettujen yksilöiden määrät
olivat 11 - 26 vuosina 2000 - 2007 ja sen jälkeen vuosittain alle kymmenen. (Riistakolmiot.fi)
Kymenlaakson nimikkolaji
Saukko on Kymenlaakson nimikkonisäkäs.
Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
IUCN
www.korkeasaari.fi
YLE
www.biomi.org - Mikko Heikkinen
www.ymparisto.fi
RanuaZoo
Suomen Luonnonsuojeluliitto - Keski-Suomen piiri: Risto Sulkavan saukkoselvitys
Lahden seudun saukkokartoitus 2009
Uudenmaan ympäristökeskus