Piisami
PIISAMI (Ondatra zibethicus) - (Linnaeus, 1766)

Piisami on alkujaan pohjoisamerikkalainen laji. Sitä istutettiin vuonna 1905 Eurooppaan arvokkaan turkin vuoksi ja se levisi nopeasti moniin maihin. Suomeen piisami saapui jo vuonna 1919 ja nykyisin kanta on rusas ja vakaa.

Piisami muistuttaa paljon majavaa. Jos näkee uivan eläimen vedenpintaan vanaa viistävän pään, tai rannalla aterioivan tai itseään puhdistavan yksilön, saa hetken tarkkailla, ennen kuin tajuaa katselevansa majavan pienempää kopiota. Majavahan on parikymmentä kertaa painavampi. Piisami on silti Suomen suurin myyrä.

Ominaisuuksia

  • Ruumiin pituus 24 - 40 cm - häntä 19 - 28 cm - paino 0,6 - 1,8 kg.
  • Takajalat ovat etujalkoja selvästi suuremmat. Niiden pintaa suurentavat varpaita reunustavat tiheät sukaset.
  • Häntä on erityisesti vanhoilla yksilöillä sivusuunnassa litteä, sen poikkileikkaus on noin 2 kertaa leveyttä korkeampi.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä ja oikealla alla, Copyright J. N. Stuart
    *Kuva oikealla yllä Copyright Andrew Reding
  • Piisami Piisami
    Piisami
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Eric Bégin
    Piisami Piisami Asuinympäristö ja pesä

    Piisami ei ole erityisen tarkka elinympäristönsä valinnassa. Se elää rannikkoalueilla, suurten ja pienten sisäjärvien rannoilla sekä erilaisissa virtaavissa vesissä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Vaeltavia piisameita voidaan tavata hyvinkin pienistä lammista ja ojista, ja toisaalta myös ulkosaariston luodoilla.

    Piisamin pesänrakennus osoittaa hyvää mukautumiskykyä. Yleisimmässä ympäristössään - suurissa, matalissa ja runsaskasvustoisissa järvissä - se rakentaa pesäkeon korkeintaan metrin syvyiseen veteen. Meren rannalla tai virtaavassa vedessä aallokko tai virta vaurioittaisi helposti tällaista pesää, joten näissä paikoissa piisami kaivaa pesäkolonsa rantatörmään.

    Ravinto ja lisääntyminen

    Piisami on ensisijassa kasvissyöjä ja ruokavalioltaan varsin erikoistumaton. Sen on todettu syövän noin 50 eri kasvilajia. Katkomistaan kasveista piisami syö vain pienen osan, yleensä vain eniten hiilihydraatteja ja valkuaisaineita sisältävän tyviosan. Kasviravinnon lisäksi, varsinkin talvella se syö eläinravintoa, kuten simpukoita, rapuja ja kotiloita. Joskus se nappaa saaliiksi myös kilpikonnia, hiiriä, lintuja, sammakoita ja kaloja.

    Lisääntymisaika on maalis-syyskuussa. Kantoaika on 25 - 30 vrk ja poikueessa on 5 - 9 poikasta. Poikueita on 1 - 3 vuodessa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat vasemmalla Copyright Eric Bégin
    Lähteet
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
    IUCN
    ADW Animal diversity Web

    Kuva oikealla
    Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
    Smithsonian: Ondatra zibethicus - Muskrat
    Piisami
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***