Tunturisuden sivut
Piisami
PIISAMI (Ondatra zibethicus) - (Linnaeus, 1766)

Piisamin onnistunut siirtoistutus maahamme

Piisami on alkujaan pohjoisamerikkalainen laji. Sitä istutettiin vuonna 1905 Eurooppaan arvokkaan turkin vuoksi ja se levisi nopeasti moniin maihin. Suomeen piisami saapui jo vuonna 1919.

Ensimmäiset piisamit maahamme tuotiin Saksasta ja ne laskettiin Kajaanin lähistölle vuosina 1919 - 1920. Nämä ensimmäiset piisamit eivät menestyneet. Pari vuotta tämän jälkeen Pohjanmaalle laskettiin irtaalleen Tsekkoslovakiasta rahdattuja piisameita. Tämän jälkeen piisameita on tuotu maahamme Pohjois-Amerikasta ja milloin mistäkin ja piisameita on aikoinaan siirretty sadoille paikkakunnille Ahvenanmaalta Inariin.

Vuoteen 1954 mennessä piisami oli valloittanut koko maan ja menestystarina oli nähnyt päivänvalon. Alkuvaiheen jälkeen piisamikanta maassamme oli jo vuosikymmenten ajan runsas ja vakaa. Piisami eli luonnonvaraisena lähes kaikkialla Suomessa. Vain karuimmilta Enontekiön ja Utsjoen latva-alueilta se puuttui.

Piisamikannan romahdus

Jatkossa kehitys kävi toiseen suuntaan, sillä 1990-luvulle tultaessa piisamikanta maassamme romahti. Monilta entisiltä asuinalueiltaan piisami katosi tyystin. Etelä- ja Lounais-Suomesta laji on kadonnut lähes täysin.

Syytä kannan romahdukseen ei tiedetä. Yhdeksi syyksi esitetään runsastunutta saukkokantaa. Ketut, supikoirat, petolinnut, minkit, taudit ja loiset ovat myös tarkastelussa, kun etsitään syytä piisameiden katoamiseen. On myös mahdollista, että kun metsästys loppui ja piisamikanta paisui yli äyräiden, niin niiltä loppui ruoka.

On myös syytä muistaa, että luonnon kannalta jokainen muualta tuotu laji on "keinotekoinen", ja merkitsee mullistusta luonnonjärjestelmässä. Ehkäpä luonto vain palauttaa omaa alkuperäistilaansa, johon maassamme piisami ei luontaisesti kuulu.

Ominaisuuksia

Piisami muistuttaa paljon majavaa. Jos näkee uivan eläimen vedenpintaan vanaa viistävän pään, tai rannalla aterioivan tai itseään puhdistavan yksilön, saa hetken tarkkailla, ennen kuin tajuaa katselevansa majavan pienempää kopiota. Majavahan on parikymmentä kertaa painavampi. Piisami on silti Suomen suurin myyrä.

  • Ruumiin pituus 24 - 40 cm - häntä 19 - 30 cm - paino 0,6 - 1,8 kg.
  • Takajalat ovat etujalkoja selvästi suuremmat. Niiden pintaa suurentavat varpaita reunustavat tiheät sukaset.
  • Suomupintainen häntä on erityisesti vanhoilla yksilöillä sivusuunnassa litteä, sen poikkileikkaus on noin 2 kertaa leveyttä korkeampi.
  • Pieni piisami voi muistuttaa isokokoista vesimyyrää, mutta suhteellisen pitkän, litteän hännän ohella hyvänä tuntomerkkinä ovat takavarpaiden tyvessä levittyvät uimaräpylät.
  • Lajin yleisväri on kiiltävänruskea, ja sävyn tummuuden määräävät mustakärkiset peitinkarvat.
  • Lähinnä ihoa on tuuhea pohjavilla, joka suojaa hyisessä vedessä sukeltelevaa piisamia jäätymiseltä.
  • Piisami on sopeutunut elämään vesirajan molemmin puolin. Voimakkaiden kynsiensä avulla se pystyy kaivamaan käytäviään sitkeäsavisiin rantatörmiin. Takajalkojen pienet uimaräpylät ja varpaista sivulle sojottavat karvat helpottavat liikkumista vedessä. Uidessaan piisami meloo vain takajaloillaan ja ohjaa kulkuaan litteällä hännällä.


  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva oikealla keskellä, Copyright J. N. Stuart
    *Kuva oikealla yllä Copyright Andrew Reding
    *Kuvat yllä - sekä oikealla alla Copyright Ekaterina Papchinskaya
    Piisami Piisami Piisami
    Piisami
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Eric Bégin
    Piisami Piisami Asuinympäristö ja pesä

    Piisami ei ole erityisen tarkka elinympäristönsä valinnassa. Se elää rannikkoalueilla, suurten ja pienten sisäjärvien rannoilla sekä erilaisissa virtaavissa vesissä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Vaeltavia piisameita voidaan tavata hyvinkin pienistä lammista ja ojista, ja toisaalta myös ulkosaariston luodoilla.

    Piisamin pesänrakennus osoittaa hyvää mukautumiskykyä. Yleisimmässä ympäristössään - suurissa, matalissa ja runsaskasvustoisissa järvissä - se rakentaa pesäkeon korkeintaan metrin syvyiseen veteen. Meren rannalla tai virtaavassa vedessä aallokko tai virta vaurioittaisi helposti tällaista pesää, joten näissä paikoissa piisami kaivaa pesäkolonsa rantatörmään.

    Ravinto ja lisääntyminen

    Piisami on ensisijassa kasvissyöjä ja ruokavalioltaan varsin erikoistumaton. Sen on todettu syövän noin 50 eri kasvilajia. Katkomistaan kasveista piisami syö vain pienen osan, yleensä vain eniten hiilihydraatteja ja valkuaisaineita sisältävän tyviosan. Kasviravinnon lisäksi, varsinkin talvella se syö eläinravintoa, kuten simpukoita, rapuja ja kotiloita. Joskus se nappaa saaliiksi myös kilpikonnia, hiiriä, lintuja, sammakoita ja kaloja.

    Lisääntymisaika on maalis-syyskuussa. Kantoaika on 25 - 30 vrk ja poikueessa on 5 - 9 poikasta. Poikueita on 1 - 3 vuodessa.

    Piisami turkiseläimenä

    Piisameita ei suinkaan alunalkaen tuotu maahamme vain lajistoa rikastuttamaan, vaan niitä tuotiin nimenomaan ja ainoastaan niiden turkin vuoksi. Lajin merkitys turkiseläimenä on ollut huomattava eri puolilla maapalloa.

    Suomessa 1900-luvun alkupuolella piisameiden siirtoistutukset onnistuivat hyvin ja turkispyytäjien toiveet toteutuivat.

    Lajin kannanvaihtelukin, mutta erityisesti muodin oikukas ailahtelevaisuus on aikaansaanut sen, että piisamisaaliiden koossa on ollut eroja. Jo vuonna 1937 nahkurin orsille päätyi 240 000 piisamia. Aina 1960-luvun lopulle saakka maassamme piisamisaaliit olivat vuosittain keskimäärin yli satatuhatta yksilöä. Huippukautta elettiin vuonna 1955, jolloin turkiskauppiaille kertyi 603 000 piisaminnahkaa.

    Tämän jälkeen kaikki on muuttunut, kai muotikin - ja piisamitkin kadonneet. Vuonna 2007 piisamisaalis oli enää 5 500 ja nahan keskihinta tuolloin noin 2,5 euroa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat vasemmalla Copyright Eric Bégin
    "Suokaniini" on Amerikassa herkkua

    Suomessa piisameita on metsästetty vain niiden turkin vuoksi, mutta Amerikassa piisamia myös syödään. Tälööin tämän herkun nimenä on suokaniini.

    Lähteet
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
    Mikko Niskasaari: Mikä hävitti piisamit?
    Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös 1980
    IUCN
    ADW Animal diversity Web

    Kuva oikealla
    Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
    Smithsonian: Ondatra zibethicus - Muskrat
    Piisami
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***