Menu
Tunturisuden sivut
Unikeko
UNIKEKO (Glis glis) - (Linnaeus, 1766)

Unikeko on pieni jyrsijä, jonka nimi on kai kaikille tuttu, mutta jonka ehkä harvemmat paremmin tuntevat.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoMyoxidaeunikeot
SukuGlisunikeot
Lajiglisunikeko


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.

*Kuva ylinnä, Copyright © Peter Dean
*Kuva yllä, Copyright kleinsaeuger.at
*Kuva oikealla Copyright Michael Hanselmann
Unikeko
Unikeot
Vanha piirroskuva unikeoista - vuodelta 1927.
Unikeko Unikeko
Unikekojen heimo

Pieni, erikoistunut heimo, joka elää vanhassa maailmassa. Suuret silmät ja pitkät viikset osoittavat unikekojen olevan hämärä- tai yöeläimiä. Päivät unikeot nukkuvat puunkolossa, vanhassa linnunpesässä, linnunpöntössä tai omassa pesässään.

Talvi horroksessa

Talven unikeot viettävät horroksessa. Horrostuspaikaksi valitaan maanalainen - tai muutoin pakkaselta suojattu - kolo, jonka eläin sisustaa mukavaksi ja lämpimäksi kuivilla heinillä, sammalilla tai lehdillä. Horroksen laukaisee ulkoinen lämpötila ja unikeon aktiivisuus voi alkaa hidastua jo 18-20 plusasteen lämpötilassa. Aineenvaihdunta alenee, hengitys ja sydämen syke hidastuvat.

Horrostavan unikeon lämpötila seuraa ulkoista lämpötilaa, mutta samoin kuin siilillä erityinen mekanismi pelastaa eläimen jäätymiseltä lämpötilan lähestyessä jäätymispistettä. Myös herääminen tapahtuu lämpötilan vaikutuksesta. Herääminen voi käydä hyvin nopeasti. Leudolla säällä unikeot voivat välillä heräillä horroksesta ja olla liikkeellä lyhyitä jaksoja.

Unikeko on talvihorroksessa keskimäärin 7 kuukautta. Kesäaikanakin se nukkuu vuorokaudesta suurimman osan aikaa, eli jopa noin 20 tuntia - ja on liikkeellä vain sydänyöllä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright kleinsaeuger.at
*Kuva vasemmalla yllä Copyright pipebär
*Kuva vasemmalla alla Copyright kleinsaeuger.at
Unikeko
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Roz Abbotts
Unikeon levinneisyys

Levinneisyys

Unikekoa tavataan suuressa osassa Etelä- ja Keski-Eurooppaa. Sillä on suunnilleen sama levinneisyysalue kuin tammihiirellä. Unikekoa ei kuitenkaan ole Pyreneiden niemimaalla aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Laji istutetiin Englantiin vuoden 1890 vaiheilla, mutta esiintymisalue siellä on rajoittunut. Englannin unikekokannan suuruus on nykyisin noin 10 000 yksilöä, ja niiden asuttaman alueen pinta-ala on 520 km². Venäjällä unikekoa tavataan Volgan länsipuolella. Unikeko elää myös Etu-Aasiassa ja paikoin Lähi-Idässä.

Alkujaan unikeko on lehtimetsien laji, ja niitä se suosii edelleen. Monin paikoin se on sopeutunut kuitenkin sekametsiin, puistoihin, asumusten läheisiin hedelmätarhoihin sekä harvemmin myös havumetsiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Public domain Osado


Ominaisuuksia

Ruumiin pituus 13 - 20 cm, häntä 11 - 19 cm. Paino 70 - 200 g, mutta juuri ennen horrosta jopa 300 g. Pitkä- ja tuuheahäntäisenä unikeko muistuttaa hieman harmaaoravaa. Selkäpuoli on harmahtavan ruskea, vatsapuoli vaalea. Kuono on kuitenkin suipompi, pyöreämmät korvat kääntyvät enemmän sivulle, keskiselässä on tumma juova ja silmää ympäröi tumma rengas. Unikeko on varsin äänekäs ja päästää häirittynä karhean, narisevan äänen.

Mestarikiipeilijä ja kaivaja

Unikeko viettää liikkuessaan suuren osan ajastaan puissa ja se on mestarikiipeilijä, jopa oravaakin taitavampi. Se kykenee tekemään jopa 7 - 10 metrin hyppyjä puissa. Mikään unimatti ei unikeko nimestään huolimatta puissa liikkuessaan ole, vaan sen aistit ovat hyvin valppaat ja terävät. Välillä unikeko laskeutuu maahan ja kaivaa sinne tunneleitakin, joihin se vetäytyy pakoon kylmää.

Ravinto

Kasviravinto on vallitsevana - pähkinät, hedelmät, siemenet ja lehtipuiden kuori. Eräin seuduin unikekoa pidetään pikkulintujen pesien hävittäjänä. Unikeko voi syödä joskus myös pikkulintuja, joten se on kaikkiruokainen.
Lisääntyminen

Kantoaika on 30 - 32 vrk. Unikeolla on yksi poikue vuodessa ja siinä 1 - 11 poikasta. Poikaset syntyvät karvattomina ja sokeina, silmät avautuvat noin kolmen viikon iässä. Sen jälkeen emo vielä imettää poikasiaan muutaman viikon ajan.

Unikekoja syödäänkin

Unikeon englanninkielinen nimi "edible dormouse" - syötävä unikeko - viittaa siihen, että roomalaisaikana lajia kasvatettiin häkeissä ja suurissa aitauksissa. Näitä unikekoja roomalaiset sitten napostelivat herkkuina ja välipaloina suihinsa.

Turkiseläin

Unikeolta on himoittu myös sen ylellisenä pidettyä turkkia.

Unikeko lemmikkinä Suomessa - afrikanunihiiri

Eri unikekolajeista ainakin afrikanunihiiri (Graphiurus murinus), jonka vanhempi nimi on afrikanunikeko, taikka afrikkalainen kääpiöunikeko (kuva alla) - näyttää vuoden 2010 alussa olevan Lahdessa toimivan Black Bull lemmikkitalon myytävissä lemmikeissä. He esittelevät lajin näin:

Kääpiöunikeot ovat kotoisin Saharan etelänpuolisesta Afrikasta, joissa ne elävät metsäisillä alueilla. Terraario-oloissa ne tarvitsevat paljon kiipeilytilaa sekä piilopaikkoja. Unikeot ovat vilkkaita yöeläimiä, jotka tulevat mainiosti toimeen myös lajitovereidensa kanssa. Luonnossa kääpiöunikeot (Graphiurus murinus) lisääntyvät ylensä vain kerran vuodessa. Luonnossa lisääntymiskausi osuu ajalle jolloin ravintoa on runsaasti saatavilla. Unikeot ovat sekasyöjiä ja niiden ravintoon kuuluu mm. erilaiset pähkinät, siemenet, kuivatut sekä tuoreet hedelmät, hunaja, sekä erilaiset hyönteiset. (www.blackbull.fi)
Afrikanuunihiiri
Afrikanunihiiri (Graphiurus murinus) - Skansen Akvariet, Tukholma, Ruotsi - 13.3.2009.

Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
IUCN
ADW Animal Diversity Web
www.blackbull.fi
Unikeonpäivä

Suomessakin vietetään unikeonpäivää 27. heinäkuuta. Tätä päivää ei kuitenkaan vietetä unikeko-jyrsijän kunniaksi, vaan unikeonpäivällä on oma, kristillinen historiansa. Tunnetuin perinne on Naantalissa vietettävä Unikeonpäivä, jossa valitaan valtakunnan virallinen Unikeko. Naantalissa tapahtuman juuret ulottuvat 1880-luvulle, ja nykyisessä muodossaan se on ollut vuodesta 1959 lähtien.

All rights reserved
*Kuva yllä afrikanunihiiri Copyright - All rights reserved: © Bo Jonsson - Used with permission.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***