Tunturisuden sivut
Vaivaishiiri
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa, Copyright © Natural England/Allan Drewitt
*Kuva yllä Copyright © kleinsaeuger.at


VAIVAISHIIRI (Micromys minutus) - (Pallas, 1771)

Vaivaishiiri on oman heimonsa pienin laji ja maailman pienin jyrsijä.

Tuntomerkit ja ominaisuudet

Ruumiin pituus 5 - 8 cm, häntä 6 - 7 cm. Aikuisen yksilön paino 3 - 11 g - kantavan naaraan jopa 15 g. Aikuiset yksilöt ovat päältä punaruskeita, nuoret harmaanruskeita.

Vaivaishiiri on taitava kiipeilijä ja käyttää häntäänsäkin tarttumiseen. Keveydestä on hyötyä, sillä vaivaishiiri viettää suuren osan elämästään kiipeilemällä korsissa.

Levinneisyys ja elintavat

Tavataan suuresta osasta Eurooppaa - idässä halki Aasian aina Japaniin saakka. Vaivaishiiri suosii tiheäkasvuisia heinikoita ja ruohikoita. Tavataan huippuvuosina myös metsissä ja tulee myös viljelyksille. Runsaan vaivaishiirikannan aikaan jotkut yksilöt tunkeutuvat myös ihmisasumuksiin.

Ravinto

Ravintona siemenet ja muu kasviravinto. Talvella ovat talvehtivat hyönteiset tärkeää ruokaa.

Lisääntyminen

Tekee heinistä pallomaisen pesän korsien varaan puolisen metrin korkeudelle maasta. Pesä on muodoltaan soikea tai pyöreä, ja sen läpimitta on n. 10 cm. Emon tiineysaika on 21 päivää. Pesueita voi olla jopa puolenkymmentä vuodessa, niissä on yleensä 2 - 6, mutta jopa 7 poikasta. Poikaset syntyvät sokeina ja karvattomina ja ovat kuitenkin omin avuin toimeen tulevia jo kaksiviikkoisina.

All rights reserved
*Kuvat oikealla Copyright © asbimages.co.uk
Photos used with permission.
Vaivaishiiri Vaivaishiiri
Vaivaishiiri
Vaivaishiiri Vaivaishiiri Vaivaishiiri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Tamasine Stretton
*Kuva vasemmalla yllä Copyright © Chris Salt
*Kuva vasemmalla alla Copyright © kleinsaeuger.at
Vaivaishiiri

Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mark Robinson
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***