Menu
Tunturisuden sivut
Vaivaishiiri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa, Copyright © Natural England/Allan Drewitt
*Kuva yllä Credit: © Natural England/Julian Dowse Copyright © Natural England


Vaivaishiiri (Micromys minutus) - (Pallas, 1771)

Vaivaishiiri on oman heimonsa pienin laji ja maailman pienin jyrsijä.

Tuntomerkit ja ominaisuudet - maailman pienin, "tulitikunmittainen" jyrsijä

Vaivaishiiri on tylppäkuonoinen ja soman pyöreähkö. Aikuiset yksilöt ovat päältä punaruskeita, nuoret harmaanruskeita. Vatsa on puhtaanvalkea.

Ruumiin pituus on 5 - 8 cm eli noin "tulitikun verran", häntä 6 - 7 cm. Aikuisen yksilön paino on 3 - 11 g - kantavan naaraan jopa 15 g.

Maailman pienimmän nisäkkään tittelistä kamppailtaessa vaivaishiiri häviää aavistuksen verran vain muutamille päästäisille. Jyrsijöistä se on ehdottomasti pienin.

Vaivaishiiri
Vaivaishiiri

Klikkaa kuvista isot.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Helen Haden


Korsiston akrobaatti

Vaivaishiiri on taitava kiipeilijä ja käyttää häntäänsäkin tarttumiseen. Keveydestä on hyötyä, sillä vaivaishiiri viettää suuren osan elämästään, eli ainakin puolet, kiipeilemällä huojuvassa korsistossa. Pienen kokonsa ja kepeytensä ansiosta eläin pystyy luontevasti kipaisemaan hennoimmankin heinän latvukseen.

Vaivaishiiren hypyt ja kieppumiset korsistossa muistuttavat oravan liikehdintää - vain miniatyyrimaailmassa. Tässä taituroinnissa tärkeä elin on vaivaishiiren "viides raaja", eli notkea häntä, jonka vaivaishiiri kietaisee korren ympärille tukemaan takajalkojen otetta. Aina välillä tämä pikkuhiiri riipuskelee tai luisuttelee alas pelkästään häntänsä varassa.

Ei suinkaan vaivaishiiri heiluskele heinäviidan latvustoissa huvikseen, vaan sieltä se etsii ravintonsa. Ylös tähän keinuvaan maailmaan se rakentaa pesänsäkin ja sinne se myös pakenee silloin, kun maanpinnalla joku vihollinen uhkaa. Rantaruovikkoon asumaan asettuneet vaivaishiiret saattavat viettää koko elämänsä vedenpinnan yläpuolella rehottavassa kasvustossa kiipeillen.
Vaivaishiiri

Ravinto

Ravintona ovat siemenet ja muu kasviravinto. Talvella ovat talvehtivat hyönteiset tärkeää ruokaa. Vaivaishiiri käyttää siten sekä kasvi- että eläinravintoa. Varsinkin kesällä ruokalistalla ovat monet pikkuhyönteiset, kuten kärpäset, perhoset ja heinäsirkat sekä toukkineen että kuorineen.

Keväällä maistuvat erityisesti kasvien kukinnot ja silmut, kesällä ravintoon tulevat mukaan siemenet. Vaivaishiireltä eivät ruokailussa hyvät vuodenajat lopu, sillä syksyisin se hakeutuu viljapeltojen äärille herkuttelemaan jyvillä.

Elonkorjuun aikoina maiseman vaihtoa

Elonkorjuun aikoina vaivaishiiret muuttavat lähemmäksi ihmistä, heinä- ja pehkulatoihin, jos sellaisia vielä jostakin löytyy. Toiset vaivaishiiret muuttavat samoihin aikoihin ihan eri suuntiin, eli alkukotialueilleen heinäpensastoihin, ojanvarsille ja luonnonniityille.

Mentäessä syksystä kohti talvea, vaivaishiirille ja monille muillekin lajeille, kuten metsäkauriille, koittavat todellisen ravintorunsauden ajat, jos viljankorjuut ovat epäonnistuneet ja pelloille on jäänyt viljankorsia jyvineen. Juuri näinhän kävi esimerkiksi syksyllä 2017.

Vaivaishiiri

All rights reserved
*Kuvat Copyright © asbimages.co.uk
Photos used with permission.


Vaivaishiiren uhat

Vaivaishiiri nukkuu silloin tällöin muutaman tunnin, mutta on muuten aktiivinen kaiken aikaa ympäri vuorokauden. Siksi se silloin, kun kanta on runsas, tarjoaa herkullisen makupalakohteen useille pedoille, kuten kärpille, lumikoille, tuulihaukoille - ja lapinharakoille. Joskus myös etelämmäksi asettunut hiiripöllö saattaa erikoistua vaivaishiirten syöntiin.

Vaivaishiiri

Vaivaishiiret pesällään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Biodiversity Heritage Library


Vaivaishiiri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta, Copyright © Carlosblh


Levinneisyys ja elintavat

Tavataan suuresta osasta Eurooppaa - idässä halki Aasian aina Japaniin saakka. Vaivaishiiri suosii tiheäkasvuisia heinikoita ja ruohikoita. Tavataan huippuvuosina myös metsissä ja tulee myös viljelyksille. Runsaan vaivaishiirikannan aikaan jotkut yksilöt tunkeutuvat myös ihmisasumuksiin.

Suomessa vaivaishiiri elää melko yleisenä, yhtenäisesti etelästä Kainuuseen ja Pohjanlahden perukoille asti. Joskus vaivaishiiret vilistelevät jopa Rovaniemenkin korkeudella asti. Hyvinkin etäisiin paikkoihin vaivaishiiri voi päästä kyytiläisenä heinä- ja olkakuormien mukana.

Vaivaishiiri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Chris Salt


Lisääntyminen - pallokoti korren latvassa, oksan hangassa tai mättäällä

Vaivaishiiri tekee heinistä pallomaisen pesän korsien varaan puolisen metrin korkeudelle maasta. Pesä on muodoltaan soikea tai pyöreä, ja sen läpimitta on n. 10 cm. Useimmiten tämä ruohoista nivottu asumus riippuu oksanhangassa tuuheassa pensaassa tai tukevassa korsistossa. Niityillä ja ojanpenkereillä pesä voi sijaita heinämättäänkin päälllä.

Muidenkin pikkujyrsijöiden lailla, vaivaishiiren perheen muodostavat naaras eli emo ja jälkeläiset. Huoletonta elämää viettävät herra vaivaishiiret viipyilevät naaraan seurassa vain sen aikaa, että jälkeläiset saadaan alulle, ja jatkavat sitten pöheiköissä kulkien omia polkujaan - ehkä seuraavan naaraan luo.

Emon tiineysaika on 21 päivää. Pesueita voi olla jopa puolenkymmentä vuodessa, niissä on yleensä 2 - 6, mutta jopa 7 poikasta. Poikaset syntyvät sokeina ja karvattomina, eivätkä paina grammaakaan ja ovat kuitenkin omin avuin toimeen tulevia ja valmiita itsenäiseen vaivaishiirielämään jo vajaan kuukauden ikäisinä.

Keväällä ja alkukesällä syntyvät yksilöt saattavat lisääntyä jo ensimmäisenä elinvuonnaan. Sen sijaan syyspoikaset kehittyvät sukukypsiksi vasta seuraavana keväänä.

Vaivaishiiri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © kleinsaeuger.at


Vaivaishiiri
Vaivaishiiri
Vaivaishiiri

Lähteet
*Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
*Kodin suuri eläinkirja, Weilin+Göös
*ADW Animal Diversity Web
*IUCN
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mark Robinson
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***