EUROOPANMAJAVA (Castor fiber) - (Linnaeus, 1758)

Majavien heimossa on yksi ainoa suku Castor ja siinä koko maailmassa elää kaksi majavaa, euroopanmajava ja amerikanmajava. Molemmat elävät Suomessa. Euroopanmajava oli Suomesta jo sukupuutossa, mutta sittemmin vuosina 1935-1936 maahamme istutettiin Norjasta yhteensä 19 euroopanmajavaa. Nykyisin niitä on maassamme noin 1 000, erityisesti Satakunnassa ja ja siellä Noormarkussa, joka nykyisin kuuluu Poriin.

Majavat ovat Euroopan suurimpia jyrsijöitä. Niiden ruumiinrakenne on sopeutunut monin tavoin vesielämään.

  • Ruumiin pituus 70 - 100 cm.
  • Kaula ja jalat lyhyet.
  • Turkki on kauttaaltaan ruskea, euroopanmajavalla hieman harmaanruskehtava, kanadanmajavalla tummanruskea.
  • Hännän pituus 30 - 40 cm.
  • Paino 10 - 20 kg - suurin Suomessa punnittu 34 kg.
  • Häntä on litteä, kärkiosastaan karvaton ja suomupeitteinen. Uintiaan majavat eivät ohjaile hännällään. Sitä ne käyttävät apunaan pesiään ja patojaan rakentaessaan ja tiivistäessään.
  • Takajaloissa räpylät, jotka nopeuttavat uintia.
  • Sierain- ja korva-aukot sulkeutuvat eläimen sukeltaessa.
  • Ulkokorvat miltei kokonaan turkin suojassa.
  • Lajin erityinen tuntomerkki ovat suuret, talttamaiset etuhampaat, joita etupuolelta peittää kellanpunainen kiille.
  • Silmiä peittää kalvo, joka mahdollistaa uimisen silmät auki näkökentän sumentumatta. Veden alla majava etenee parhaimmillaan pari metriä sekunnissa.
  • Elinikä 10 - 20, jopa 30 vuotta.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä majavan mailta Amerikasta, Copyright © Flickr/Trey Ratcliff
    *Kuva oikealla yllä euroopanmajava Copyright © flickker photos
    *Kuva oikealla alla amerikanmajavat Copyright © Mark Round
  • Euroopanmajava Amerikanmajavat
    Euroopanmajava
    Euroopanmajava Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Keith Marshall
    Euroopanmajava
    Majavan ominaisuuksia

    Majavat elävät yhdyskunnissa. Yhdyskunta voi muodostua kahdesta tai useasta tuhannesta majavasta. Majava viihtyy hitaasti virtaavissa vesistöissä, johon se voi padota veden ja rakentaa pesänsä. Pesä on suuri ja se rakennetaan puunrungoista, oksista ja mudasta. Pesässä on 1-3 huonetta; ruokailutila, olotila ja makuuhuone. Patoamisella majava pyrkii nostamaan veden pintaa pitääkseen pesänsä sisäänkäynnin suojassa ja päästäkseen käsiksi uusiin ravintokohteisiin.

    Majavan kuulo- ja hajuaisti ovat erittäin hyvin kehittyneet, näköaisti on heikompi. Uidessaan, vaaran uhatessa, majava antaa varoitusmerkin, läimäyttämällä hännällään lujasti veden pintaan. Tarvittaessa se voi pysytellä liikkumattomana veden alla 15 minuuttia. Se ei pysty varastoimaan lihaksiinsa typpeä eikä happea, mutta sen verenkierto veden alla muuttuu niin, että sydämen lyöntitiheys hidastuu ja lihakset toimivat anaerobisesti eli ilman happea.

    Majava voi jyrsiä veden allakin erityisen ihopoimun ansiosta, joka sulkee suun etuhampaiden takaa.

    Turkin pohjavilla on hyvin tiheää ja pitkät peitinkarvat ovat litteäkärkisiä. Päällyskarvan alle jää täten ilmakerros. Turkkiaan majava sukii levittämällä siihen peräaukon molemmin puolin sijaitsevien hajurauhasten eritettä, mikä osaltaan lisää turkin suojaavaa vaikutusta.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Copyright Patricia van Casteren
    Kanadanmajava
    AMERIKANMAJAVA (Castor canadensis) - (Kuhl, 1820)

    Amerikanmajava, jonka aiempi nimi oli kanadanmajava, on euroopanmajavaa suurempi. Amerikanmajava tuotiin Suomeen aikanaan vahingossa. Kun maan oma majavakanta oli sukupuutossa, haettiin majavia tänne sekä Norjasta että Yhdysvalloista. Tuolloin ei tiedetty, että kyseessä on kaksi eri lajia.

    Nykyään Suomen majavakanta koostuu enimmäkseen amerikanmajavista, sillä ne lisääntyvät huomattavasti euroopanmajavaa tehokkaammin. Kanadanmajavia on Suomessa 12 000 - 15 000.

    Amerikanmajavia Isojärven kansallispuistossa - Kuhmoisissa

    Majavat liikkuvat ilta- ja yöaikaan. Majava on arka eläin, mutta kansallispuiston kanta on tottunut kulkijoihin. Hiljaisella odotuksella eläimen rakennuspuuhia, ruuanhakumatkoja tai painiotteluita pääsee näkemään. Majava on rauhallinen ja väistää ihmistä, mutta äärimmilleen ärsytettynä ja ahdistettuna sekin puolustaa pesäänsä ja poikasiaan.
    Majava Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä Copyright Minette Layne




    Kuva vasemmalla: Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
    Smithsonian: Castor canadensis American Beaver
    Majavan jyrsimä puu Puunkaataja, metsänhoitaja ja padonrakentaja

    Majava jyrsii usein puista ravinnokseen kuoren tai riipii lehdet ja oksat, mutta kaataa joskus koko puunkin. Noin 25 cm:n paksuisen puun kaataminen vie yhdeltä majavalta nelisen tuntia. Puun runko käytetään rakennusaineksena, mutta oksat kootaan ravintovarastoksi talven varalle pesäkeon lähelle veteen. Tuona aikana majava syö erityisessä ruokakammiossa juuri veden pinnan yläpuolella keossaan.

    Majavan erikoislaatuiset ominaisuudet vaikuttavat hyvin näkyvästi sen asuttamaan maisemaan. Hyvinkin laajat mittasuhteet saavuttava puunkaato kohdistuu lähinnä tiettyihin puulajeihin, joten metsäluonto muuttuu majavavesien läheisyydessä.

    Majavaperhe voi talven mittaan kaataa ainakin 300 puuta, joiden vahvuus rinnankorkeudelta on vähintään 4 cm. Majavien rakentamat padot säätelevät veden juoksutusta, esimerkiksi kevättulvia, muovaavat elinympäristöjä vesilinnuille ja kahlaajille, suosivat muiden nisäkkäiden, esimerkiksi hirvien käyttämiä vesikasveja, mutta estävät taas toisten lajien kasvun.

    Kuivina kesinä useat lajit käyttävät majavan patoaltaita juomapaikkoina. Majavapadon salpaama vesi voi kuitenkin myös aiheuttaa vahinkoa ympäristölle, ennen muuta metsille, joskus myös viljelyksille ja teille.

    Suurin Suomessa tavattu majavankaatama puu oli läpimitaltaan 72 senttimetrinen haapa.

    Majava on muokannut maailmanhistoriaa

    Majavaa on sanottu Pohjois-Amerikan tärkeimmäksi eläimeksi hevosen ja biisonin ohella, sillä se on ollut mantereen tärkein turkiseläin kautta aikain. Majavalla on ollut valtava vaikutus ihmisen tutkimusmatkoihin, historiaan ja talouteen. Samalla, kun majavaa metsästettiin, siirtyi valkoisten asutus perässä yhä uusille seuduille.

    Tutustu tarkemmin majavanmetsästyksen historiaan: Turkismetsästys Amerikassa

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla, majavan jyrsimä puu - Big Rivers, Ohio USA. Copyright billy liar
    Majava muinoin Suomessa

    Majava on yksi alkuperäisempiä nisäkkäitämme. Pohjanmaalaisesta suosta löydettyjen majavankaatamien puiden perusteella on pystytty selvittämään, että kaadot tapahtuivat ennen jääkautta eli yli 10 000 vuotta sitten. Myöhemmin majava oli hirvieläinten ja hylkeiden ohella kivikaudella eläneiden metsästäjien tärkeimpiä saaliseläimiä.

    Majavaturkikset olivat kestäviä ja arvokkaita, hajurauhasten eritteen eli hausteen uskottiin sisältävän mystisiä parannusaineita ja lihaa syötiin.
    Ravinto

    Euroopanmajava syö kasviravintoa ja tutkimuksissa on ruokalistalta löydetty noin 300 kasvilajia. Kesällä pääruokana ovat sekä maalta että vedestä etsityt ruohot.

    Kauempana kuivalla maalla majavat käyttävät silloin tällöin ravinnokseen maitohorsmaa, sananjalkaa ja mustikanvarpuja. Lampien pohjamudasta ne tonkivat esille lumpeen ja ulpukan paksuja juuria.

    Vesikasveja on ravintona muinakin vuodenaikoina, mutta syksyn lähetessä pensaat ja puut käyvät yhä tärkeämmiksi.

    Ravintopuulajeja on useita - haapa, paju, koivu, pihlaja ja jopa havupuut.



    Lisääntyminen

    Majavapari pysyy yhdessä vuodesta toiseen. Pariutuminen tapahtuu helmikuussa ja poikaset syntyvät kesäkuun alussa erityisessä poikaspesässä, joko keossa tai onkalossa. Poikueessa on yleensä 1 - 4 poikasta. Edellisvuoden poikaset jäävät edelleen pesään, mutta kaksivuotiaat poikaset joutuvat lähtemään ja etsiytymään tästä lähtien omille reviireilleen.

    Nuoret majavat eivät pyri asettumaan lähelle vnhempiensa reviirejä, vaan vaeltavat kauaskin ennenkuin löytävät oman elinalueen ja lisääntymiskumppanin. Yksittäisten majavien tiedetään vaeltaneen jopa satoja kilometrejä synnyinseuduiltaan.

    Kekopesä

    Majavien asuinpaikaksi kelpaavat monenlaiset vesistöt: lammet, purot, joet ja järvet. Tärkeintä on ravinnon helppo saatavuus ja pesäpaikan rauhallisuus. Pesäkeko rakennetaan niin, että sen suuaukko on veden pinnan alapuolella. Silloin saalistajien on vaikeaa päästä pesään. Varovaisina eläiminä pidettyjen majavien rakennustyöt keskittyvät hämärän aikaan, ja vain päivän majavat viettävät yleensä piilossa pesässään.

    Syystalvella majavat lisäävät pesänsä yläosaan mutaa, joka jäätyy pakkasella. Kova aines suojaa pesää nälkäisiltä pedoilta. Pesän suojassa elää majavaperhe, naaras ja uros, niiden kesällä syntyneet jälkeläiset ja edellisen vuoden poikaset.

    Talvisin majavat yleensä liikkuvat vain vähän. Pääasiassa ne nukkuvat ja ruokailevat pesän suojissa. Pesä voidaan rakentaa veteen, mutta myös rantatörmään.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva oikealla Copyright Peter Baer
    Kanadanmajavan patorakennelmaa
    Amerikanmajavan kaatama puu
    Amerikanmajavan kaatama puu.

    Lähteet
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
    IUCN
    ADW Animal Diversity Web
    Suomen Metsästäjäliitto
    Luonnossa - nisäkkäät - Weilin&Göös
    YLE - Vikkelät tassut
    Luontoon.fi
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Anita363
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara
  • *** tunturisusi.com linkit ***