Tunturisuden sivut
FILIPPIINIENKUMMITTELIJA (Tarsius syrichta) - (Linnaeus, 1758)

Pienet, vain 80 - 140 grammaa painavat filippiinienkummittelijat ovat kiehtovimpia kädellisiä. Nämä hyvin suurisilmäiset eläimet osaavat liikuttaa kalvomaisia korviaan. Nenä on karvainen ja sieraimet suuntautuvat sivulle päin. Turkki on paksu ja villava, mutta filippiinienkummittelijan 22 - 25 cm pitkä häntä on paljas. Koko pikkuruisen eläimen ruumiin pituus on 8 - 16 cm.

Sormissa ja varpaissa on pikkuruiset kynnet ja niiden alapuolella suuret, pyöreät, imukuppimaiset sormenkärjen laajennokset. Takajalan toisessa ja kolmannessa varpaassa on toisin, kuin muissa varpaissa, pitkät kynnet.

Filippiinienkummittelijoita elää Filippiineillä ja siellä sijaintipaikat ovat saaret Samar, Leyte, Bohol, ja Mindanao.

Erittäin uhanalainen

Filippiinienkummittelija on erittäin uhanalainen laji.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Olivier Jeannin
*Kuva oikealla Copyright Michael McDonough


Sammakkomainen, rillipäinen, pillisäärinen pikkupoika - mummon silmälaseilla - housut puolitangossa

Näin kuvailee vanha eläinkirja värikkäästi ja maalailevasti kummituseläintä 70 vuotta sitten:

"Kummituseläin on meikäläisen rotan kokoinen, häntä ruumista pitempi, tupsupäinen. Sen koko olemuksessa on paljon sammakkomaista, erityisesti päässä. Tämä on muuten pyöreä, mutta kuono kohoaa siitä lyhyen keilan tavoin, suu on leveä, kaulaa on tuskin ollenkaan.

Eniten huomiota herättävät kuitenkin isot, pyöreät, keltaisina loistavat silmät, jotka ovat sen näköiset, kuin eläimellä olisi suuret, hyvin vahvat ja paksulinssiset, mummon silmälasit päässä.

Toinen omituisuus on jalkojen muodossa. Etujalat ovat lyhyet, takajalat sitä vastoin hyvin pitkät ja hoikat, nilkkaluut vallan huikeasti pidenneet; eläimen seisoessa jaloillaan se on kuin pilakuva rillipäisestä, pillisäärisestä pikkupojasta, jonka housut ovat puolitangossa.

Sormien ja varpaitten päässä on leveät, pyöreät levyt, aivan kuin lehtisammakolla. Niistä kohoaa etu- ja keskivarpaassa pysty, terävä koukkukynsi, kun taas muiden varpaiden ja kaikkien sormien kynnet ovat litteät."
Filippiinienkummittelija
Filippiinienkummittelija
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright jaya
Filippiinienkummittelija Filippiinienkummittelija Elämää reviirillä

Filippiinienkummittelijan elinympäristöä ovat tiheät, rannikoilla sijaitsevat metsät. Ne viihtyvät myös viljelysten lähellä, missä on paljon ravintoa.

Kaikki kummittelijat liikkuvat yksin tai pareittain. Kullakin filippiinienkummittelijalla on oma reviirinsä, jonka merkitsemiseen virtsalla eläin käyttää runsaasti aikaa. Virtsa lasketaan joko suoraan oksille tai kiertoteitse - ensin sormiin ja niistä vasta oksiin.

Filippiinienkummittelija viettää pitkiä aikoja pystysuoriin runkoihin tarrautuneena ja voi nukkuakin rungolla, taikka oksalla pää nuokkuen. Oksien keskellä se liikkuu melko kömpelösti.

Pää kääntyy

Filippiinienkummittelija on yöeläin ja siksi sen silmät ovat suuret ja korvat hyvin liikkuvat. Silmiään eläin ei pysty liikuttamaan juuri minkään vertaa, mutta tämän korvaa se, että pää kääntyilee 180 astetta.

Sammakon loikkia

Vaikkakin kummittelija liikkuu puissa kömpelösti, niin puusta toiseen se siirtyy luikkaasti. Pitkien takajalkojensa avulla se loikkaa, oikaisemalla nopeasti takajalkansa ja sinkoutuu kuin sammakko ilmojen halki, laskeutuen oksalle tai rungolle häntä pystyssä ja jalat eteenpäin sojottaen.

Turkin huolellista hoitoa

Filippiinienkummittelija pitää hyvin huolta turkistaan. Se näykkii ja nuoleskelee turkkiaan ja rapsuttelee sitä takajalkojensa pitkillä kynsillä. Välillä se hieroo otsakarvojaan ojennukseen puun runkoa vasten.

Ääntelyä vain harvoin

Kummittelijat ovat hiljaisia eläimiä. Ne ääntelevät yleensä vain sukupuolitoimintojen aikana. Tällöin ääni on voimakas ja vikisevä.

Lihansyöjä

Kädelliseksi filippiinienkummittelija on kaikkien kummittelijoiden tapaan siitä erikoinen, että se syö ainoastaan lihaa. Ravintoon kuuluvat toukat, hyönteiset, liskot, sammakot ja ehkä myös pikkulinnut.

Lisääntyminen

Kantoaika on 6 kuukautta, yllättävän pitkä aika näin pienelle eläimelle. Kerrallaan syntyy vain yksi poikanen. Vastasyntyneellä on hyvin kehittynyt turkki, sen silmät ovat auki ja se pystyy heti takertumaan kiinni emon turkkiin sekä kiipeilemään itsekseenkin ympäriinsä. Yksin jätettynä poikanen istuu paikallaan ja vinkuu hiljakseen emon tuloon saakka. Lyhyille matkoille emo saattaa ottaa poikasen suuhunsa ja kuljettaa sitä mukanaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylempi kuva vsemmalla Copyright a is for äpOL †
*Alempi kuva vasemmalla Copyright Jonjon Pascua


Taikauskoista pelkoa

Kaikki omituinen kummastuttaa ja voi herättää pelkoakin. Eläinkirja kuvasi 70 vuotta sitten kummituseläimen käyttäytymistä näin:

"Kummituseläin on kotiseudullaan kaikkialla harvinainen ja herättää omituisen ulkonäkönsä johdosta alkuasukkaissa taikauskoista pelkoa.

On aivan kuin kummituseläin tietäisi herättämänsä pelon, ja siksi joskus ilkikurisesti säikyttelee ja leikittelee allaan kulkevien ihmisten kanssa. Se nimittäin joskus aivan yllättäen hyppää puusta allakulkijan niskaan - joka luonnollisestikin kirkuu säikähtäneenä - eikä ole millänsäkään seurauksista. Päinvastoin, se antaa ottaa itsensä kiinni ja käyttäytyy hyvin tuttavallisesti."
Aina valpas

Filippiinienkummittelija on saalistavien petojen vuoksi aina varuillaan. Se pyörittää jatkuvasti päätään ja liikuttelee korviaan. Nukkuva eläin voi jättää toisen silmänsä unenkin ajaksi kokonaan tai osittain avoimeksi, mikä näyttää melko pelottavalta. Vaaran uhatessa eläin avaa suunsa ja esittelee hampaitaan, joilla se pystyy puremaan lujasti. Kuitenkin paras keino selviytyä uhkaavasta tilanteesta, on loikata nopeasti kuin sammakko muualle!

Outo ja viehkeä

Filippiinienkummittelija on yhtä aikaa sekä outo, että puoleensa vetävä. Eläintieteellisesti se on arvoituksellinen ja vastakohtainen eläin. Se on mahdollisesti, yhdessä muiden kummittelijoiden kanssa, alkeellisin nykyisin elävistä kädellisistä. Samalla se on myös sukua ns. kehittyneimmille kädellisille eli apinoille ja - meille ihmisille. Sitä kutsutaankin paikallisten asukkaiden keskuudessa "maailman pienimmäksi apinaksi".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Francis Ritualo

Lähteet
Kodin suuri eläinkirja 4 - Weilin + Göös
IUCN
ADW Animal Diversity Web
Filippiinienkummittelija
Filippiinienkummittelija
Uninen filippiinienkummittelija - silmät painuvat...kiinni... Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright jhun111jhun
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***