Menu
Tunturisuden sivut
Harjamaki - diadeemisifaka

Kuvassa yllä vasemmalla harjamaki (Eulemur coronatus) ja oikealla diadeemisifaka (Propithecus diadema).
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva harjamakista Copyright © Flickr/nicknack68
*Kuva diadeemisifakasta Copyright © Flickr/Sam Whitfield
Leveäkuonokombali
Leveäkuonokombali
Leveäkuonobokombali eli leveänenämaki (Prolemur simus)

Leveäkuonobokombali on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista nisäkkäistä. Vain 70 on enää elossa ja jäljellä. Madagaskarilla kaikkia makilajeja, joita on 101, uhkaavat sademetsien tuhoaminen ihmisen toimesta - jo 90 prosenttia on tuhottu - sekä salametsästys.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, ylempi - Copyright Joachim S. Müller
*Kuvat, alempi - Copyright Michelle Bender
Harjamaki
Harjamaki (Eulemur coronatus)

Kuvassa yllä on harjamaki. Harjamakien paino on 1,5 - 1,8 kg. Pituutta lajilla on 34 - 36 cm ja häntä voi olla jopa 49 cm pitkä. Harjamakit ovat liikkeellä päivisin, joten niitä pääsee Madagaskarin metsissä, Ankaranassa kulkiessaan näkemään varsin helposti. Pienissä perheryhmissä on 4 - 6 harjamakia. Paikoin puolikesyyntyneet harjamakit vaanivat turistien heittämiä makupaloja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Frank Wouters


MADAGASKARIN PUOLIAPINOITA

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari Afrikan eteläkärjen itäpuolella, Intian valtamerellä, 640 km etäisyydellä Afrikan rannikosta. Eristyneen sijainnin vuoksi saarelle on kehittynyt eläimiä, joita ei tavata missään muualla. Tällaisia eläinlajeja kutsutaan kotoperäisiksi eli endeemisiksi.

Yksi näistä Madagaskarin endeemisistä eläinryhmistä ovat saaren puoliapinat (Strepsirrhini).

Puoliapinat muodostavat alalahkon kädellisten (Primates) lahkossa. Monet näistä puoliapinoista, kuten makit, hoikkamakit, pikkumakit, kärppämakit, indrit ja ai-ai elävät ainoastaan Madagaskarilla.

Puoliapinat ovat eläimiä, jotka käsiensä ja jalkojensa rakenteen puolesta muistuttavat apinoita, mutta monilta muilta osiltaan eroavat niistä paljonkin. Niiden isot aivot ovat paljon heikommin kehittyneet. Silmät ovat isot, pyöreä pää lyhyen kaulan varassa, häntä pitkä ja turkki tuuhea. Pitkine kuonoineen puoliapinat näyttävät hieman kuin koirilta ja ovat kissan kokoisia ja muutenkin kissamaisia.

Useat lajeista ovat puissa kiipeileviä yöeläimiä, jotka syövät hedelmiä, lehtiä ja hyönteisiä.

Makit, hoikkamakit, pikkumakit, kärppämakit, indrit ja ai-ai

Kaiken kaikkiaan erilaisia makilajeja elää eri makiheimoissa Madagaskarilla 101.

Kädellisten lahkoon kuuluvassa makien (Lemuridae) heimossa on viisi sukua, ja niissä yhteensä 19 lajia. Makit elävät Madagaskarilla ja sitä ympäröivillä saarilla.

Samaan kädellisten lahkoon kuuluvat myös hoikkamakit. Hoikkamakien (Lepilemuridae) heimo on aiemmin tunnettu tieteellisellä nimellä Megaladapidae. Heimossa on vain yksi suku hoikkamakit (Lepilemur), joka käsittää tällä hetkellä 21 lajia, joista 15 määriteltiin vuonna 2006. Heimon kaikki lajit ovat kotoperältään madagaskarilaisia ja nekin elävät vain Madagaskarilla.

Kolmas Madagaskarilla elävä makiheimo on pikkumakit (Cheirogaleidae). Pikkumakeja kutsutaan myös kääpiömakeiksi. Viidessä suvussa on 31 lajia.

Kärppämakit (Lepilemuridae) on yksi Madagaskarin kädellisten heimoista ja siihen kuuluu kahdeksan lajia.

Madagaskarin kädellisiin kuuluu myös heimo indrit (Indridae). Heimossa on kolmessa suvussa 19 elossa olevaa lajia.

Oma lukunsa on sormieläinten (Daubentoniidae) heimon ainut edustaja, puoliapina ai-ai, eli sormieläin.

Indri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Martha de Jong-Lantink


Indri (Indri indri)

Indrillä on pituutta 57 - 90 cm ja se painaa 7 - 10 kg. Täten indri on kooltaan suurin puoliapinoista ja samalla sukunsa ainut laji. Korvissaan indrillä on suuret korvatupsut.

Paikallisten käyttämä nimitys indristä on babakoto. Indrin äänen sanotaan olevan hirvittävää kuultavaa, läpitunkevaa, kuin haavoittuneen eläimen kiljuntaa. Sen henkitorven ja ruokatorven välissä on laaja, ääntä vahvistava kurkkupussi.

Punahäntäkärppämaki

Punahäntäkärppämaki (Lepilemur ruficaudatus)

Pieni, 800 g painava punahäntämaki on yön eläjä, joka liikkuu puiden oksilla yön pimeydessä. Yön aikana laji liikkuu vain noin 100 - 1 000 m, joten se on varsin paikoillaan pysyttelevä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/copepodo


Ai-ai

Ai-ai (Daubentonia madagascariensis)

Ai-ai eli sormieläin on yksi Madagaskarin puoliapinoista, ainoa sormieläinten heimon laji. Se on sukua loreille ja makeille. Ai-ai on kissankokoinen, tuuheahäntäinen ja pyöreäpäinen eläin, jolla on isot, sivuillepäin levällään harittavat korvat ja hampaisto kuin jyrsijällä.

Ai-ai sai nimensä pienen väärinkäsityksen kautta. Kun aikoinaan ranskalainen eläintieteilijä Pierre Sonnerat samoili 1770-luvulla saarella ja näki tällaisen eläimen ensimmäisen kerran, hän pyydysti sen ja esitteli paikallisille ihmisille. Nämä huudahtelivat hänelle kummastuksissaan "ai ai!" Sonnerat luuli, että ihmiset tarkoittivat huudoillaan lajin nimeä - vaikka he huusivatkin itse asiassa omalla kielellään julki ihmettelyään. Sonnerat kirjoitti omalla kielellään lajin nimeksi aye-aye.

Myyttiseen ai-aihin liittyy paikallisilla ihmisillä erilaisia uskomuksia. Jos ai-ai pääsee osoittamaan luisella keskisormellaan jotakuta ihmistä, kohtaa tätä ihmistä tuota pikaa kuolema. Eipä ihme, että ai-ailla ei seuduilla ole oikein ystäviä ihmisten joukossa.

Kuvassa yllä ai-ai irvistelee melko omituisen näköisenä (hieman epäonnistunut täyttö), täytettynä Bristolin museossa. Alla videolla ai-ai.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Zathrag
Harjamaki

Harjamaki (Eulemur coronatus)


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Frank Wouters


Rengashäntämaki

Rengashäntämaki (Lemur catta)

Varsin pienen rengashäntämakin ruumiin pituus on 39 - 46 cm. Sillä on painoa 2,3 - 3,5 kg. Rengashäntämaki tunnetaan 60 cm pitkästä, tuuheasta hännästään, jossa vuorottelevat mustat ja valkoiset rengaskuviot.

Neitokakadut Rengashäntämaki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/San Diego Shooter


Lännenhoikkamaki

Lännenhoikkamaki (Lepilemur edwardsi)

Lännenhoikkamaki on yksi hoikkamakien heimon jäsenistä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Frank Vassen


Vari

Vari (Varecia variegata)

Makien heimoon kuuluvalla varilla on pituutta 60 cm, ja sen häntä on samanpituinen. Vari viettää suurimman osan ajastaan puissa, joissa se syö hedelmiä, lehtiä ja puunkuoria.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Kayleigh F


Isohiirimaki

Isohiirimaki (Microcebus murinus)

10 - 14 cm:n pituisella vartalollaan, pikkumakien heimoon kuuluva isohiirimaki on yksi maailman pikkuruisimmista kädellisistä. Hännän kanssa sen koko mitta voi yltää 30 cm:iin. Painoa on 40 - 70 g.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/A.J. Haverkamp


Silitetään varia

Varinpaijaus

Varia eli makia silitellään ja paijaillaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Graham Bancroft
Vari
Varin väri - värikäs vari

Vareilla on erivärisiä turkkeja, jotkut niistä ovat mustavalkoisia, jotkut punaruskeita.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Stefan Insam

Lähteet
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
Spectrum
Eläinten maailma - Otava
ADW
IUCN
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***