Tunturisuden sivut
PIKKUMARMOSETTI (Callithrix pygmaea) - (Spix, 1823)

Pikkumarmosetti on tunnettu aiemmin nimillä kääpiömarmosetti ja kääpiösilkkiapina. Sen tieteellinen nimi on ollut aiemmin Cebuella pygmaea. Se on maailman pienin apina.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoPrimateskädelliset
HeimoCebidaekierteishäntäapinat
SukuCallithrix marmosetit
Lajipygmaeapikkumarmosetti


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä vasemmalla ja oikealla - oikealla Copyright Joachim S. Müller
*Kuvat yllä oikealla - Copyright lhhs
Pikkumarmosetti


Neljän vuoden tauon jälkeen pikkumarmosetit palasivat Korkeasaaren eläintarhan lajistoon. Edelliset pikkumarmosetit olivat Korkeasaaressa syntyneet veljekset, jotka elivät 17-vuotiaiksi. Pikkumarmosetti on aiemmin tunnettu nimillä kääpiösilkkiapina tai kääpiömarmosetti. Tämä noin 15 cm pitkä ja noin 130 grammaa painava apinalaji elää luonnossa Länsi-Brasiliassa, Ecuadorissa ja Itä-Perussa.

Lisätiedot www.korkeasaari.fi
Kuvaus: Henrik Sundén
Korkeasaaren arkisto (2012)
Pikkumarmosetti
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Pikkumarmosetti Ominaisuuksia

Pituutta tällä maailman pienimmällä apinalla on vain 15 cm ja painoa 100 - 150 g. Urosten paino noin 140 g ja naaraiden 120 g. Hännän pituus on 15 - 20 cm. Pienen kokonsa vuoksi lajia kutsutaan paikallisten ihmisten keskuudessa taskuapinaksi taikka pikkuleijonaksi.

Pikkumarmosetin turkki on hieno, pehmeä ja tiheä. Pään ja kaulan ympäri kiertävä pitkä karvasto muistuttaa harjasta. Urokset ja naaraat ovat hyvin samannäköisiä, naaraat ovat vain hitusen pienempiä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Joachim S. Müller


Maailman pienin apinalaji teki paluumuuton Korkeasaareen

Korkeasaaren eläintarha on saanut uusia asukkaita. Eläintarhaan on muuttanut neljän vuoden tauon jälkeen maailman pienin apinalaji, pikkumarmosetti. Pikkumarmosetti on aiemmin tunnettu nimillä kääpiösilkkiapina tai kääpiömarmosetti.

Korkeasaaresta kerrotaan, että uudet tulokkaat ovat melkein viisivuotias uros ja tämän puoliso. Uros saapui syyskuussa Tanskasta ja naaras puolestaan Englannista.

- Tällä hetkellä uros piilottelee tarhan yläosassa, mutta naaraan voi nähdä esimerkiksi mahlapölkyllä. Kummatkin yksilöt ovat siis tarhassaan joka päivä, eläintarhasta kerrotaan.

Pikkumarmosetti on noin 15 senttiä pitkä ja painaa noin 130 grammaa. Eläintarhan toiveena on, että jonain päivänä Korkeasaareen syntyisi maailman pienimmän apinalajin pienen pieniä poikasi. (Vantaan Sanomat 2.11.2012)
Pikkumarmosetti
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Levinneisyys

Elää Etelä-Amerikassa Amazonin yläjuoksulla - sekä Perun, Ecuadorin, Kolumbian, Bolivian ja Brasilian metsissä.

Elintavat

Pikkumarmosetit ovat päiväeläimiä ja viihtyvät suurimman osan ajastaan puissa. Niillä on oma reviirinsä, jolla ne pysyttelevät.
Ravinto

Kaikkiruokaisille pikkumarmoseteille maistuvat hyönteiset, hedelmät, lehdet ja kumipuun kumi.

Pääasiallinen ravinnon lähde on puiden hartsi ja mahla (67 % ravinnosta), erilaiset hyönteiset ja hedelmät. Hyönteisten osuus ravinnosta on isompi kuin muilla silkkiapinalajeilla. Mahlaa ja hartsia erittyy puiden rungoista, kun esimerkiksi hyönteiset vaurioittavat puuta. Pikkumarmosetit ja seitsemän muuta silkkiapinalajia ovat ainoita kädellisiä, jotka pystyvät kaivamaan hartsia ja mahlaa esiin terveestäkin puusta.

Silkkiapinoiden etuhampaat ovat melkein kulmahampaiden kokoiset ja alaetuhampaat ovat talttamaiset. Silkkiapinat iskevät yläetuhampaansa puunkuoreen ja jyrsivät sitten alaetuhampailla kuoreen uran. Tuottoisimpia mahlapuita puolustetaan koko perheryhmän voimin. Tarhaoloissa jäljitellään mahlaa Marmoset Gum- jauheella, joka sekoitetaan veteen ja tarjoillaan pölkyistä, joihin on porattu reikiä. Näin pikkumarmosetit saavat tarvitsemiaan ravintoaineita mahdollisimman luonnollisella tavalla. (korkeasaari.fi)
Lisääntyminen

Pikkumarmosetit elävät pieninä perheryhminä, joissa vain yksi naaras lisääntymiskaudella lisääntyy. Kantoaika on 130 - 150 vuorokautta ja poikasia syntyy usein kaksi. Poikasen syntymäpaino on 15 g.
Pikkumarmosetti
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja alla - Copyright Joachim S. Müller
Pikkumarmosetti
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***