|
|
|
Ominaisuuksia
Rengashäntämaki on päiväeläin, joka viettää suuren osan ajastaan, eli 33 %, maan
pinnalla, muun ajan puissa ja pensaissa. Laji elää laumoina, joissa on tyypillisesti
13 - 15 yksilöä. Suurimmissa laumoissa voi olla jopa
40 rengashäntämakia. Tällainen lauma pysyttelee aloillaan kolmen neljän päivän ajan
ja muuttaa sen jälkeen etsimään syötävää toiseen paikkaan, kuitenkin keskimäärin vain noin
kilometrin etäisyydelle. Liikkuessaan rengashäntämaki joko kävelee taikka juoksee
ja pitää pitkää häntäänsä pystysuorassa, ylöspäin.
Varsin pienen rengashäntämakin ruumiin pituus on 39 - 46 cm. Sillä on painoa 2,3 - 3,5 kg.
Rengashäntämaki tunnetaan 60 cm pitkästä, tuuheasta hännästään, jossa vuorottelevat
mustat ja valkoiset rengaskuviot. Suuria silmiä ympäröivät mustat alueet
ja näyttää hieman siltä, kuin rengashäntämakin kasvoilla olisi naamari.
Tämä musta on itse asiassa rengashäntämakin mustaa ihoa, joka näkyy myös
kuonossa ja sukuelimissä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
Tambako the Jaguar
|
Levinneisyys
Rengashäntämaki on endeeminen laji, jolla on pieni ja rajoittunut esiintymisalue
Madagaskarin lounaisissa osissa.
Madagaskar (viralliselta nimeltään Madagaskarin tasavalta, malagassiksi Repoblikan'i Madagasikara)
on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 km päässä Afrikan itärannikosta.
Alueella elää rengashäntämakin ohella useita muita makilajeja.
Keskinäistä kilpailua näiden muiden lajien kanssa rengashäntämakeilla
ei juuri ole, sillä useat näistä muista makeista ovat yöeläimiä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
Visionholder
|
Ravinto
Ravinto koostuu kasvikunnan tuotteista ja hyönteisistä. Laumana aterioivat
rengashäntämakit käyttelevät taitavasti pieniä, mutta vahvoja ja notkeita sormiaan
ja työntelevät suuhunsa erilaisia hedelmiä, lehtiä ja muita kasviksia.
Ohessa tulevat napostelluiksi heinäsirkat ja muut rapeanmaukkaat
hyönteiset. Joskus ruokalistalla voi olla myös pieniä lintuja,
jos niitä sattuu jäämään rengashäntämakin näppeihin.
Rengashäntämakit ovat mieltyneet erityisesti tamarindipuun hedelmiin,
joita ne voivat oksilla istuskellen ja nautiskellen napostella tuntikausien ajan.
Joinakin aikoina vuodesta tamarindipuun hedelmät muodostavat
puolet kaikesta rengashäntämakin ravinnosta, joten niillä on lajin
selviytymisen kannalta erityisen suuri merkitys.
|
Lisääntyminen
Naaraat parittelevat useiden urosten kanssa. Päästäkseen parittelemaan, joutuvat
urokset ensiksi kiivaastikin tappelemaan keskenään. Uroksilla on hajurauhasia,
joista ne leyhyttelevät hännällään voimakasta tuoksua kilpailevan uroksen
kasvoille, tyrmätäkseen tämän pois kisailusta. Samalla tavalla urokset yrittävät
huumata naaraan suosiolliseksi paritteluun, leyhyttelemällä kiihottavaa
tuoksuaan hännällään naaraan kasvoille.
Poikanen syntyy aikanaan tarraten kiinni emonsa vatsapuollelle, josta se
siirtyy pariviikkoisena ratsastamaan emonsa selässä. Kolmen neljän viikon
ikäisenä poikanen ottaa ensimmäiset, haparoivat askeleensa.
Seuraavien viiden kuukauden kuluessa poikanen pikku hiljaa itsenäistyy,
vaikka pitääkin edelleen tiivistä yhteyttä emoonsa ja nukkuu
tiukasti sen seurassa.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|