Tunturisuden sivut
Sivun yläreunassa vari.

Harjamaki

Harjamaki.

MADAGASKARIN PUOLIAPINOITA

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari Afrikan eteläkärjen itäpuolella, Intian valtamerellä, 640 km etäisyydellä Afrikan rannikosta. Eristyneen sijainnin vuoksi saarelle on kehittynyt eläimiä, joita ei tavata missään muualla. Tällaisia eläinlajeja kutsutaan kotoperäisiksi eli endeemisiksi.

Yksi näistä Madagaskarin endeemisistä eläinryhmistä ovat saaren puoliapinat (Strepsirrhini).

Puoliapinat muodostavat alalahkon kädellisten (Primates) lahkossa. Monet näistä puoliapinoista, kuten makit, hoikkamakit, pikkumakit, kärppämakit, indrit ja ai-ai elävät ainoastaan Madagaskarilla.

Puoliapinat ovat eläimiä, jotka käsiensä ja jalkojensa rakenteen puolesta muistuttavat apinoita, mutta monilta muilta osiltaan eroavat niistä paljonkin. Niiden isot aivot ovat paljon heikommin kehittyneet. Silmät ovat isot, pyöreä pää lyhyen kaulan varassa, häntä pitkä ja turkki tuuhea. Pitkine kuonoineen puoliapinat näyttävät hieman kuin koirilta ja ovat kissan kokoisia ja muutenkin kissamaisia.

Useat lajeista ovat puissa kiipeileviä yöeläimiä, jotka syövät hedelmiä, lehtiä ja hyönteisiä.

Makit, hoikkamakit, pikkumakit, kärppämakit, indrit ja ai-ai

Kaiken kaikkiaan erilaisia makilajeja elää eri makiheimoissa Madagaskarilla 101.

Kädellisten lahkoon kuuluvassa makien (Lemuridae) heimossa on viisi sukua, ja niissä yhteensä 19 lajia. Makit elävät Madagaskarilla ja sitä ympäröivillä saarilla.

Samaan kädellisten lahkoon kuuluvat myös hoikkamakit. Hoikkamakien (Lepilemuridae) heimo on aiemmin tunnettu tieteellisellä nimellä Megaladapidae. Heimossa on vain yksi suku hoikkamakit (Lepilemur), joka käsittää tällä hetkellä 21 lajia, joista 15 määriteltiin vuonna 2006. Heimon kaikki lajit ovat kotoperältään madagaskarilaisia ja nekin elävät vain Madagaskarilla.

Kolmas Madagaskarilla elävä makiheimo on pikkumakit (Cheirogaleidae). Pikkumakeja kutsutaan myös kääpiömakeiksi. Viidessä suvussa on 31 lajia.

Kärppämakit (Lepilemuridae) on yksi Madagaskarin kädellisten heimoista ja siihen kuuluu kahdeksan lajia.

Madagaskarin kädellisiin kuuluu myös heimo indrit (Indridae). Heimossa on kolmessa suvussa 19 elossa olevaa lajia.

Oma lukunsa on sormieläinten (Daubentoniidae) heimon ainut edustaja, puoliapina ai-ai, eli sormieläin.

Indri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Martha de Jong-Lantink

Indri (Indri indri)

Indrillä on pituutta 57 - 90 cm ja se painaa 7 - 10 kg. Täten indri on kooltaan suurin puoliapinoista ja samalla sukunsa ainut laji. Korvissaan indrilläon suuret korvatupsut.

Paikallisten käyttämä nimitys indristä on babakoto. Indrin äänen sanotaan olevan hirvittävää kuultavaa, läpitunkevaa, kuin haavoittuneen eläimen kiljuntaa. Sen henkitorven ja ruokatorven välissä on laaja, ääntä vahvistava kurkkupussi.

Rengashäntämaki

Rengashäntämaki (Lemur catta)

Varsin pienen rengashäntämakin ruumiin pituus on 39 - 46 cm. Sillä on painoa 2,3 - 3,5 kg. Rengashäntämaki tunnetaan 60 cm pitkästä, tuuheasta hännästään, jossa vuorottelevat mustat ja valkoiset rengaskuviot.

Neitokakadut Rengashäntämaki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/San Diego Shooter


Lännenhoikkamaki

Lännenhoikkamaki (Lepilemur edwardsi)

Lännenhoikkamaki on yksi hoikkamakien heimon jäsenistä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Frank Vassen


Leveäkuonokombali
Leveäkuonokombali

Kuvissa yllä leveäkuonokombali.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, ylempi - Copyright Joachim S. Müller
*Kuvat, alempi - Copyright Michelle Bender

Leveäkuonobokombali eli leveänenämaki (Prolemur simus)

Leveäkuonobokombali on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista nisäkkäistä. Vain 70 on enää elossa ja jäljellä. Madagaskarilla kaikkia makilajeja, joita on 101, uhkaavat sademetsien tuhoaminen ihmisen toimesta - jo 90 prosenttia on tuhottu - sekä salametsästys.

Vari

Vari (Varecia variegata)

Makien heimoon kuuluvalla varilla on pituutta 60 cm, ja sen häntä on samanpituinen. Vari viettää suurimman osan ajastaan puissa, joissa se syö hedelmiä, lehtiä ja puunkuoria.

Isohiirimaki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/A.J. Haverkamp

Isohiirimaki (Microcebus murinus)

10 - 14 cm:n pituisella vartalollaan, pikkumakien heimoon kuuluva isohiirimaki on yksi maailman pikkuruisimmista kädellisistä. Hännän kanssa sen koko mitta voi yltää 30 cm:iin. Painoa on 40 - 70 g.

Silitetään varia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Graham Bancroft

Varinpaijaus

Varia eli makia silitellään ja paijaillaan.

Harjamaki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Frank Wouters

Harjamaki (Eulemur coronatus)

Kuvassa yllä on harjamaki. Harjamakien paino on 1,5 - 1,8 kg. Pituutta lajilla on 34 - 36 cm ja häntä voi olla jopa 49 cm pitkä. Harjamakit ovat liikkeellä päivisin, joten niitä pääsee Madagaskarin metsissä, Ankaranassa kulkiessaan näkemään varsin helposti. Pienissä perheryhmissä on 4 - 6 harjamakia. Paikoin puolikesyyntyneet harjamakit vaanivat turistien heittämiä makupaloja.

Punahäntäkärppämaki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/copepodo

Punahäntäkärppämaki (Lepilemur ruficaudatus)

Pieni, 800 g painava punahäntämaki on yön eläjä, joka liikkuu puiden oksilla yön pimeydessä. Yön aikana laji liikkuu vain noin 100 - 1 000 m, joten se on varsin paikoillaan pysyttelevä.

Ai-ai

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Zathrag

Ai-ai (Daubentonia madagascariensis)

Ai-ai eli sormieläin on yksi Madagaskarin puoliapinoista, ainoa sormieläinten heimon laji. Se on sukua loreille ja makeille. Ai-ai on kissankokoinen, tuuheahäntäinen ja pyöreäpäinen eläin, jolla on isot, sivuillepäin levällään harittavat korvat ja hampaisto kuin jyrsijällä.

Ai-ai sai nimensä pienen väärinkäsityksen kautta. Kun aikoinaan ranskalainen eläintieteilijä Pierre Sonnerat samoili 1770-luvulla saarella ja näki tällaisen eläimen ensimmäisen kerran, hän pyydysti sen ja esitteli paikallisille ihmisille. Nämä huudahtelivat hänelle kummastuksissaan "ai ai!" Sonnerat luuli, että ihmiset tarkoittivat huudoillaan lajin nimeä - vaikka he huusivatkin itse asiassa omalla kielellään julki ihmettelyään. Sonnerat kirjoitti omalla kielellään lajin nimeksi aye-aye.

Myyttiseen ai-aihin liittyy paikallisilla ihmisillä erilaisia uskomuksia. Jos ai-ai pääsee osoittamaan luisella keskisormellaan jotakuta ihmistä, kohtaa tätä ihmistä tuota pikaa kuolema. Eipä ihme, että ai-ailla ei seuduilla ole oikein ystäviä ihmisten joukossa.

Kuvassa yllä ai-ai irvistelee melko omituisen näköisenä (hieman epäonnistunut täyttö), täytettynä Bristolin museossa.

Vari

Vareilla on erivärisiä turkkeja, jotkut niistä ovat mustavalkoisia, jotkut punaruskeita.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Stefan Insam


Lähteet
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
Spectrum
Eläinten maailma - Otava
ADW
IUCN
Erityistietoa
Esihistoriaa
Eläimiä aakkosittain
Näätäeläimet
Koiraeläimet
Kissaeläimet
Afrikan eläimiä
Oravat
Linnut
Ihmisen seurassa
Rotuesittelyt
Ihminen