Rengashäntämaki (Lemur catta)

Rengashäntämaki tunnettiin aiemmin nimellä kissamaki.

Ominaisuuksia

Rengashäntämaki on päiväeläin, joka viettää suuren osan ajastaan, eli 33 %, maan pinnalla, muun ajan puissa ja pensaissa. Laji elää laumoina, joissa on tyypillisesti 13 - 15 yksilöä. Suurimmissa laumoissa voi olla jopa 40 rengashäntämakia.

Tällainen lauma pysyttelee aloillaan kolmen neljän päivän ajan ja muuttaa sen jälkeen etsimään syötävää toiseen paikkaan, kuitenkin keskimäärin vain noin kilometrin etäisyydelle.

Liikkuessaan rengashäntämaki joko kävelee taikka juoksee ja pitää pitkää häntäänsä pystysuorassa, ylöspäin.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar

Varsin pienen rengashäntämakin ruumiin pituus on 39 - 46 cm. Sillä on painoa 2,3 - 3,5 kg. Rengashäntämaki tunnetaan 60 cm pitkästä, tuuheasta hännästään, jossa vuorottelevat mustat ja valkoiset rengaskuviot.



Suuria silmiä ympäröivät mustat alueet ja näyttää hieman siltä, kuin rengashäntämakin kasvoilla olisi naamari. Tämä musta on itse asiassa rengashäntämakin mustaa ihoa, joka näkyy myös kuonossa ja sukuelimissä.




Emo poikasineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Mathias Appel

Ravinto

Ravinto koostuu kasvikunnan tuotteista ja hyönteisistä. Laumana aterioivat rengashäntämakit käyttelevät taitavasti pieniä, mutta vahvoja ja notkeita sormiaan ja työntelevät suuhunsa erilaisia hedelmiä, lehtiä ja muita kasviksia.

Ohessa tulevat napostelluiksi heinäsirkat ja muut rapeanmaukkaat hyönteiset. Joskus ruokalistalla voi olla myös pieniä lintuja, jos niitä sattuu jäämään rengashäntämakin näppeihin.



Tamarindi on melko hidaskasvuinen puu, joka voi kasvaa 20 metriä korkeaksi ja saavuttaa 200 vuoden iän. Kuvassa tamarindipuun hedelmä. Se on alkuvaiheessa 6 - 15 cm:n pituinen käyrä palko, joka muuttuu ruskeaksi myöhemmin.

Rengashäntämakit ovat mieltyneet erityisesti tamarindipuun hedelmiin, joita ne voivat oksilla istuskellen ja nautiskellen napostella tuntikausien ajan. Joinakin aikoina vuodesta tamarindipuun hedelmät muodostavat puolet kaikesta rengashäntämakin ravinnosta, joten niillä on lajin selviytymisen kannalta erityisen suuri merkitys.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jaydot



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Daves Portfolio

Lisääntyminen

Naaraat parittelevat useiden urosten kanssa. Päästäkseen parittelemaan, joutuvat urokset ensiksi kiivaastikin tappelemaan keskenään. Uroksilla on hajurauhasia, joista ne leyhyttelevät hännällään voimakasta tuoksua kilpailevan uroksen kasvoille, tyrmätäkseen tämän pois kisailusta. Samalla tavalla urokset yrittävät huumata naaraan suosiolliseksi paritteluun, leyhyttelemällä kiihottavaa tuoksuaan hännällään naaraan kasvoille.

Poikanen syntyy aikanaan tarraten kiinni emonsa vatsapuollelle, josta se siirtyy pariviikkoisena ratsastamaan emonsa selässä. Kolmen neljän viikon ikäisenä poikanen ottaa ensimmäiset, haparoivat askeleensa. Seuraavien viiden kuukauden kuluessa poikanen pikku hiljaa itsenäistyy, vaikka pitääkin edelleen tiivistä yhteyttä emoonsa ja nukkuu tiukasti sen seurassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright Visionholder

Levinneisyys

Rengashäntämaki on endeeminen laji, jolla on pieni ja rajoittunut esiintymisalue Madagaskarin lounaisissa osissa. Madagaskar (viralliselta nimeltään Madagaskarin tasavalta, malagassiksi Repoblikan'i Madagasikara) on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 km päässä Afrikan itärannikosta.

Alueella elää rengashäntämakin ohella useita muita makilajeja. Keskinäistä kilpailua näiden muiden lajien kanssa rengashäntämakeilla ei juuri ole, sillä useat näistä muista makeista ovat yöeläimiä.

Lähteet
Primate Info Net
ADW Animal Diversity Web
IUCN