Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Tim Lumley
Hirvieläimet Katso ylin kuva kokonaisena.


Kauris HIRVIELÄIMET (Cervidae)

Sorkkaeläinten (Artiodactyla) lahkossa on alalahko märehtijät (Ruminantia) - ja tämän alalahkon yksi heimo on hirvieläimet (Cervidae). Hirvieläinten heimossa on 36 lajia.

Solakat ja hoikkaraajaiset hirvieläimet ovat ulkonäöltään sutjakkaan antilooppimaisia, mutta poikkeuksiakin on, muun muassa Huippuvuorten pedottomissa olosuhteissa elävä peuran alalaji huippuvuortenpeura on matalajalkainen käyskentelijä. Pienin hirvieläin pudu on alle kymmenkiloinen, kun taas suurimmat alaskanhirvisonnit voivat painaa yli 800 kg. Väriltään useimmat hirvieläimet ovat harmaita tai ruskeita.

Metsäkauris

Metsäkauris.

Sarvet

Sarvet ovat kenties hirvieläimistä ensiksi mieleen tuleva piirre. Useimmilla lajeilla vain uroksilla on sarvet, mutta tästä on eräitä poikkeuksia. Poroilla molemmilla sukupuolilla on sarvet. Hirvieläinten sarvet ovat luumaista ainetta, kuten muidenkin märehtijöiden, mutta erikoista niissä on se, että hirvet pudottavat ja kasvattavat sarvensa joka vuosi. Sarvissa hirvieläimilläon kirjo erilaisia malleja - on piikikkäitä, haarautuneita ja lapiomaisia sarvia. Metsäkauriilla sarvet ovat yksinkertaiset pistoaseet, saksanhirvellä ja kuusipeuralla monihaaraiset kruunut. Hirvellä on suurimmat sarvet, jotka voivat painaa kymmenisen kiloa. Sarvillaan uros osoittaa muille omaa mahtiaan ja niitä käytellään urosten välisissä kiimakamppailuissa.
Hirvi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Doug Brown


Nopeus

Sopusuhtaiset hirvieläimet ovat melkoisia pikakiitureita: hirven huippunopeudeksi on mitattu 56 ja tunturi- ja metsäpeuran jopa yli 70 kilometriä tunnissa. Juoksemalla pedot eivät siis saa kiinni tavallisissa oloissa vaikkapa metsäpeuraa. Hirvieläimet ovat myös erinomaisia uimareita, minkä vuoksi ne ovat levinneet moniin saariin.

Vaellukset

Yhteinen piirre monille hirvieläimille ovat vuodenaikaisvaellukset. Perussyy vaelluksiin on ravinnon riittävyyden varmistaminen. Amerikassa karibut vaeltavat jopa 1 000 kilometriä talvi- ja kesälaiduntensa välillä. Meillä metsäpeurojen vaellusten keskipituus on 60 kilometriä ja hirvet voivat laidunta vaihtaessaan vaeltaa jopa 300 kilometriä.

Suomessa luonnonvaraisina viisi hirvieläinlajia

  • Hirvi (Alces alces)
  • Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus) - entinen valkohäntäpeura.
  • Metsäkauris (Capreolus capreolus)
  • Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus)
  • Täpläkauris (Dama dama) - entinen kuusipeura.


  • Hirvieläimiin kuuluva poromme (Rangifer tarandus tarandus) edustaa samaa eläinlajia metsäpeuran kanssa, kumpikin ovat saman lajin alalajeja.

    Täpläkauris
    Hirvi
    Kuvassa yllä hirvi.

    Hirvi

    Pyhän Hubertuksen yöllinen näky

    Hirvellä, metsän uljaalla kruunupäällä, on vanhastaan ollut tärkeä asema eri kansojen mytologioissa. Metsästyksen taidon eri muodoista on hirvenmetsästys ollut pisimmälle kehitetty ja siinä ovat eläimen ajoon ja surmaamiseen liittyvät seremoniat olleet yksityiskohtaisimmat ja monimutkaisimmat. Ei ole sattumaa, että metsästäjien suojelija Pyhä Hubertus, näyssään eräänä yönä näki ristin juuri hirven sarvien välissä.
    Hirvi

    Hirvenhiihto

    Munaisina aikoina hirvenhiihto oli jonkinlainen metsästäjien kuntotesti, sillä pyytäjän piti hiihtämällä väsyttää hirvi ja tappaa se. Hirvenhiihto ja hirvi tunnetaan monista sananparsistakin.

    "Joka hyvän hirven hiihtää, se paremman taljolla makovaa" - Näin todettiin Ilomantsissa.

    "Lupa on koiran luuta purra, hirven hankia hypätä" - Näin sanottiin Paltamossa, ja sillä viitattiin siihen, että hirvelle pitää antaa metsissä elinmahdollisuus.

    "Hirven turpa, karhun kämmen ja matikan maksa, ei niille vertoja löydy" - Näin on metsän antimien makua kehunut ansiokas kansankuvaaja Samuli Paulaharju.
    Isokauris
    Peräpeili vilkkuu

    Luonnonvaraisista hirvieläimistä näkee useinkin vain nopeasti häipyvän takaliston - jos sitäkään. Hirvet ovat kaiken aikaa varuillaan petoeläinten vuoksi ja valmiina pakenemaan. Useilla hirvieläimillä on selvästi erottuva "peräpeili" - ympäristöä vaaleampi laikku takapäässä. Tämän laikun avulla hirvieläin lähettelee monenmoisia viestejä lajitovereilleen. Hyökkääjälle se on merkki siitä, että tämä on havaittu ja ajon voi lopettaa vaikka siihen paikkaan.

    Levinneisyys

    Hirvieläimiä on Antarktista, Australiaa ja Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuun ottamatta maapallon joka kolkalla. Ne ovat hyvin sopeutuneet vallitseviin oloihin. Esimerkiksi pohjoisessa hirveä auttavat sen suuri koko ja lämpöä hyvin eristävät ontot karvat. Lumessa liikkumista helpottavat pitkät raajat ja leviävät sorkat. Paikoin hirvieläimet ovat yleisimpiä ja laajimmalle levinneitä isoja nisäkkäitä, näin ovat muuli- ja valkohäntäkauris Pohjois-Amerikassa.

    Monipuoliset ravinnonkäyttäjät, kuten isokauris ja japaninkauris, taas mukautuvat nopeasti uusiin olosuhteisiin ja ravintokasveihin. Niitä onkin hyvällä menestyksellä siirretty eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jossa ei alun perin ollut hirvieläimiä, istutetut hirvieläimet ovat aiheuttaneet jopa ylilaidunnusongelmia.
    Uudet lajinimet

  • Valkohäntäkauris (ent. valkohäntäpeura)
  • Isokauris (ent. saksanhirvi)
  • Japaninkauris (ent. japaninpeura eli japaninhirvi)
  • Täpläkauris (ent. kuusipeura)


  • Lähteinä
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
    Suomen luonto Nisäkkäät Eläimet - Weilin+Göös
    Luonnossa Nisäkkäät - Weilin+Göös
    Hirvieläinten saalistilastoja: Apaja 2/2009

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Ylin pieni kuva hirvi, sekä pieni kuva keskellä sivua hirvi, Copyright Travis S. / Travis
    *Pieni kuva ylhäällä vasemmalla metsäkauris - Copyright Billy Lindblom
    *Iso hirvikuva sivun keskellä Copyright © Patrick Angberg
    *Kuva yllä isokauris Copyright Peter Trimming
    Japaninkauris
    Japaninkaurisvasa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/kimtetsu/
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***