|
|
|
PORO (Rangifer tarandus tarandus).
Porosivu 1 - Poron ominaisuuksia. Suomen poronhoitoalue. Poronhoidon historiaa. Porot yksityisomaisuutena. Poronhoito 1700-luvulla. Poronhoito 1800-luvulla. Poronhoito 1900-luvulla. Poronhoitolaki 1932. Poronhoitolaki 1948. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet. Porotalouden kasvun ajat 1970 - 1980-luvuilla. Porotalouden kasvun ajat 1990-luvulla. Siidat poronhoitolaissa - paliskunnat. Tunturi- eli porosaamelaiset. Saamelaiset nyt. Porotutkimus. Inarissa yli 600 omistaa poroja. Kainuun porotalous. Poronhoitoa harjoittavia kansoja on 23. Poroja on maailmassa runsaat kaksi miljoonaa. Porosivu 2 - Lisääntyminen. Kiima-aika eli rykimä. Vasominen. Vaellukset ja ravinto - kesät veitallaan! Porojen erilaiset elinympäristöt. Porojen lisäruokinta. Jäkäliköt. Poro vetoeläimenä. Porosivu 3 - Porojen määrä maassamme. Liitännäiselinkeino. Poroteurastukset ja lihantuotanto. Porovahingot liikenteessä ja petojen aiheuttamat porotuhot. Lihantuotanto eloporoa kohti. Vasaprosentti. Porotalouden ongelmat. Lapin metsäsota - lupposota. Poro ja metsä. Poroerotukset. Poroa uhkaavia vaaroja. Porosivu 4 - Kenkäheinät. "Vasen, alla hanka, pykälä; oikea, päällä hanka" - poromerkki. Poromiesten koulutus. Poro ja joulupukki. Poroajot. Porosivu 5 - Poronkäristys. Poronlihan koostumus. Porosivu 6 - Poro-, erä-, tunturi- ja lapinkielen perussanasto. Saamessa paljon ilmaisuja porosta ja luonnosta. Kolme saamen kieltä Suomessa. |
|
|
Alalajit. Villipeuran sukuun Rangifer kuuluu vain yksi laji tarandus.
Vaikka lajeja on vain yksi, on alalajeja pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa
Amerikassa ja Euraasiassa lukuisia. Niistä jokainen on rakenteellisesti sopeutunut
juuri niihin oloihin, joissa se elää. Yhteistä on ravinnon kaivaminen esiin
paksuudeltaan vaihtelevan lumikerroksen alta. Arktisilla saarilla Grönlantia ja
Huippuvuoria myöten elää matalia, lyhytkoipisia peuroja, jotka karvapeitteensä
rakenteella, ihonalaisella rasvakerroksellaan ja käyttäytymisellään minimoivat
arktisen viiman kylmyysvaikutuksen. Mantereiden tundralla peurat ovat jo
pitempikoipisia ja eläimet muutoinkin kookkaampia. Havumetsävyöhykkeen pohjoisosiin
siirryttäessä lumikerroksen paksuus kasvaa, mikä vaikeuttaa eläimen liikkumista ja
jäkälän haistamista lumikerroksen läpi, vaikka ilmavirta käykin täällä lumikerroksen
läpi alhaalta ylöspäin. Näissä oloissa elävällä metsäpeuralla onkin pitkä turpa ja
pitkät koivet. (Erkki Pulliainen).
Poron eli peuran eli karibun (Rangifer tarandus) alalajit (nimet myös englanniksi): Euraasian ja Huippuvuorten alalajit (Rangifer tarandus tarandus) (tunturipeura - Mountain/Wild Reindeer, Reindeer - Etelä-Norja, Kuola) (R. t. fennicus) (metsäpeura, suomenpeura - Finnish Forest Reindeer) (R. t. sibiricus) (siperiantundrapeura - Siberian Reindeer - Pohjois-Siperia) (R. t. valentinae) (siperianmetsäpeura - Siberian Forest Reindeer) (R. t. platyrhynchus) (huippuvuortenpeura - Svalbard Reindeer) Pohjois-Amerikan alalajit, karibut (R. t. caribou) (metsäkaribu, metsäpeura - Caribou, Woodland Caribou) - elää Kanadassa. (R. t. groenlandicus) (tundrakaribu, tundrapeura - Barren-ground Caribou) - elää Kanadassa. (R. t. granti) (Grantin karibu - Grant's Caribou) - elää Alaskassa. (R. t. pearyi) (Pearyin karibu, tundrakaribu, tundrapeura - Peary Caribou) - elää Kanadassa, arktisessa saaristossa. (R. t. dawsoni) (Dawsonin karibu, sukupuutossa jo 1930-luvulla - The Dawson caribou) |
|
Otsikon kuva vapiteista sekä ylin porokuva
Yellowstone Digital Slide File Home Page
RKTL Turun biologinen museo PoroNET - Porotalouden tietoverkko Lappi Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja Inarin paliskunnat. Keskimmäinen porokuva sivulla Rovaniemi Media. Alin kuva Public domain. |