Menu
Susisivut
Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © James H.


Fennekki (Vulpes zerda)

Kääpiöitä kokonsa puolesta koiraeläinten heimossa edustavat fennekit, joita aiemmin kutsuttiin myös aavikkoketuiksi.

Laji on pienimpiä kaikista koiraeläimistä. Koko on suunnilleen samaa sarjaa, kuin toisella lilliputtiketulla, mustatäpläketulla.

Fennekin korkeus harteiden kohdalta on vain 20 - 25 cm. Vartalon pituus on 40 cm, hännän 25 cm ja painoa fennekillä on vain 1 - 1,5 kg.

Turkki on tuuhea ja silkinpehmeä - väriltään päältä vaaleanruskea ja alapuolelta valkoinen. Tuuhea häntä on valkokärkinen.

Fennekillä on tosi isot korvat

Mutta sen, minkä fennekki ruumiinsa koossa häviää, sen se korvaa korvillaan, joilla on pituutta peräti 15 cm. Myös fennekin kuuloluut ovat suuret ja niinpä sen kuuloherkkyys aavikon vaarallisissa oloissa onkin erityisen suuri. Suuret korvat myös haihduttavat liikalämpöä. Kun lämpötila on korkea, verenkierto korvissa lisääntyy ja lämpöä haihtuu tehokkaasti.

Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Mark Dumont


Lisääntyminen

Lajin lisääntymiskäyttäytymistä on tutkittu vankeudessa ja se on samantapaista kuin koiralla tai ketulla. Pariutumisaikana tammi-helmikuussa urokset ovat hyvin hyökkääviä. Pesimäpiiri merkitään virtsalla ja uroksen pippurinen periaate on, että "kimppuun vaan ja onnea kaikelle, mikä liikkuu"!

Naaraspuoliset fennekit poikkeavat muiden kettulajien naaraista, koska ne tulevat kiimaan kahdesti vuodessa. Jos ensimmäinen kiima menee hukkaan, niin toinen paikkaa sen parin kuukauden jälkeen. Tämä ominaisuus fennekin biologiassa todistaa sen, miten kovaa elämä autiomaassa on.

Fennekit tulevat sukukypsiksi vuoden ikäisinä. 52 vuorokauden kantoajan jälkeen pentuja syntyy nartulle 2 - 5. Fennekkinarttu puolestaan puolustaa pentujaan hyvin aggressiivisesti, eikä päästä edes urosta luolaan silloin, kun pennut ovat hyvin pieniä - vaikka ottaakin vastaan sen sille tuoman saaliin.

Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Cloudtail
Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright Yasuki Ichishima





Videoilta kuulet sen, miten fennekki ääntelee.

Kaivamista

Tämä pikku veijari on salamannopea kaivaja. Kaivaessaan se käyttää etukäpäliään ja työntää hiekan taakseen. Laajentaessaan käytävää se makaa kyljellään ja kaapii ja kuopii käytävän seinämiä. Pesänsä se kaivaa usein kukkulan juurelle paikkaan, jossa kosteus säilyy kauimmin. Käytävä voi olla jopa kymmenen metriä pitkä ja metrin syvyydessä.

Saalistusta

Pesäkolossaan elävä fennekki karttaa autiomaan polttavinta kuumuutta. Niinpä sen päivät kuluvat nukkuen siistissä, lehdin ja karvoin sisustetussa luolassa.

Saharan yöt ovat viileämmät ja silloin fennekki luikahtaa maanpinnalle ja on tiiviisti liikekannalla etsimässä syötävää, pikkujyrsijöitä, sisiliskoja, skorpioneja, käärmeitä ja linnunpoikasia. Hyppyrotat jäävät myös sen suihin ja itseään huomattavasti isommat aavikkojänikset se tappaa nopeasti, puraisemalla niitä niskan takaosaan.

Taatelitkin maistuvat tälle erämaan pikkuherkuttelijalle. Taatelipalmuihin se tuskin kuitenkaan itse kiipeää, vaikka niinkin kuulee väitettävän.

Fennekki
Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright © Flickr/Cloudtail


Kukapa pärjää pienelle fennekille!?

Fennekki on pieni eläjä ja sitä uhkaavat kaiken aikaa monet vaarat: korppikotkat, hyeenat ja sakaalit. Mutta erittäin tarkkavainuisena ja nopsana se selviytyy yleensä kotipesäkolonsa ulkopuolellakin.

Arabialaisilla on sanonta kuvaamassa fennekin taitoja: "Kaksi koiraa saa fennekin leikittelemään, kolmelle koiralle se nauraa, neljä saa sen juoksentelemaan, viittä se pakenee ja kuusi koiraa tarvitaan sen pyydystämiseen".
Levinneisyys

Fennekki elää Pohjois-Afrikan, Arabian ja Siinain aavikoilla, joiden tavallisimpia nisäkkäitä se on. Aavikoilla nisäkkäät elävät kuitenkin harvassa, jotta ravintoa riittäisi.

Saharassa elää 14 eri petoeläinlajia, mutta fennekki on ainut, joka selviytyy etäällä keitaista tai muista vesilähteistä. Se näyttää tulevan toimeen ihan ilman vettä - vaikka juokin sitten hanakasti, kun vettä on tarjolla. Suurimman osan tarvitsemastaan vedestä se saa pyydystämistään pikkueläimistä. Se kaivaa myös joskus maasta juuria, saadakseen niistä kaipaamaansa vettä.

Sopeutumista kuumuuteen

Fennekki on sopeutunut kuumiin erämaihin; se alkaa väristä kylmästä jo lämpötilan laskiessa alle kahdenkymmenen asteen mutta läähättää vasta, kun elohopea kipuaa yli 35 asteen, ja silloin se pystyykin tavattoman tehokkaaseen läähätykseen. Kun se levossa hengittää tavallisesti 23 kertaa minuutissa, kuumassa se voi hengittää jopa 690 kertaa minuutissa.

Fennekin turkki hylkii liikaa lämpöä ja auringonvaloa päivisin, mutta säilyttää lämmön öisin ilman viilentyessä. Sen käpälien anturat ovat paksun karvan peitossa, mikä suojaa niitä kuumalta hiekalta.

Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright Yasuki Ichishima


Fennekki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Cloudtail


Helposti kesyyntyvä - lemmikkinä haastava

Fennekki kesyyntyykin vankeuteen otettuna helposti. Lajin käyttäytymisestä on saatu eläintarhoissa paljon lisätietoa näiden kesyjen yksilöiden käytöstä seurailemalla.

Suomessa villieläinten pito lemmikkinä on lain mukaan kiellettyä, joten meillä fennekin hankkiminen lemmikiksi lienee mahdotonta.

Fennekkiin lemmikkinä on siellä, missä sen lemmikkinä pitäminen on sallittua, huomattu liittyvän monenlaisia ongelmia. Fennekit voivat olla hyvin äänekkäitä. Ne ovat hyvin energisiä, ja vaativat paljon seurantaa ja virikkeitä. Niillä on voimakkaasti kehittynyt tarve kaivaa, ja sen lisäksi ne ovat herkkiä lähtemään karkuteille. Fennekit voivat tietyissä tilanteissa purrakin melko herkästi ja niiden sisäsiistiksi saaminenkin voi olla ongelmallista, koska niillä on voimakas tarve merkkailla elinpiiriään. Vaikka fennekit sopeutuvatkin elämään ihmisen lähipiirissä, ne eivät aina välttämättä pidä rapsuttelusta, halittelusta eivätkä sylissä pitämisestä. (Ainakaan kaiken aikaa)

Puutteellisesti tunnettu laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan aavikkoketun tilan puutteellisesti tunnetuksi (DD, Data Deficient). Lajin elintavoista luonnossa tiedetäänkin varsin vähän, sillä maan alle kaivautuvan yöeläimen tutkiminen ja seuraileminen on hyvin vaikeaa.

Lähteet:
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
IUCN Red list
Fennekki
Fennekki
Fennekki
Fennekki eli aavikkokettu.
Fennekki
Aavikkokettu Scout suloisena lemmikkinä

Olkapäällä kyyröttelevä fennekki Scout vaikuttaa nauttivan lemmikkinäkin olosta.
Kettu Koiraeläimet

Afrikan kultasusi Tunturisuden sivut Amazoniankoira Tunturisuden sivut Andienkettu Tunturisuden sivut Atamarankettu Tunturisuden sivut Bengalinkettu Tunturisuden sivut Brasiliankettu Tunturisuden sivut Darwininkettu Tunturisuden sivut Dingo Tunturisuden sivut Eteläafrikankettu Tunturisuden sivut Etiopiansusi Tunturisuden sivut Falklandinkoira Tunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu) Tunturisuden sivut Harjasusi Tunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut Hiekkakettu Tunturisuden sivut Isoandienkettu Tunturisuden sivut Juovasakaali Tunturisuden sivut Kaliforniankettu Tunturisuden sivut Kettu Tunturisuden sivut Kit fox Tunturisuden sivut Kojootti Tunturisuden sivut Korsakki Tunturisuden sivut Korvakoira Tunturisuden sivut Kultasakaali Tunturisuden sivut Laulava uudenguineankoira Tunturisuden sivut Mustatäpläkettu Tunturisuden sivut Naali Tunturisuden sivut Pampakettu Tunturisuden sivut Preeriakettu Tunturisuden sivut Punasusi Tunturisuden sivut Ravustajakoira Tunturisuden sivut Sahelinkettu Tunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira) Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira) Tunturisuden sivut Supikoira Tunturisuden sivut Susi Tunturisuden sivut Tiibetinkettu Tunturisuden sivut Vaippasakaali Tunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi) Tunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***